Kuinka usein teillä on lapset yöhoidossa?
Mietin vaan kun meillä meidän lapsia hoitaa vain minun äiti. Ja hänkin ottaa n.kerran kahdessa kuukaudessa. Nyt on ollut vähän enemmän tarvetta, on hoitanut 2 krt 5 viikon sisällä ja nyt pyysin että jos joulukuussa ottaisi että päästäisi miehen kanssa ruotsin risteilylle. Tyrmäsi heti ja sanoi että kun juostaan alvariinsa jossain.
Mun mielestä kerran kahdessa kuussa ei ole kovinkaan paljon, ja nytkin jos hoiti 2 viikkoa sitten ja tarve olisi ens kerran vasta joulukuun puolessa välissä.
Joo ja turha sitten eräiden sanoa että itseppä olette lapsennen tehneet jne.. En jaksa nyt sellaista tänään, kiitos.
Kommentit (53)
yökylässä. Joskus harvemmin, ihan vauvana eivät olleet yhtä usein. Anoppini on käynyt hoitamassa meillä kotona.
En ollenkaan käsitä ajatusta miksei lapsella voisi ja pitäisi olla useampaa tuttua " turva-ihmistä" , kuten meillä nyt on.
Mummot ja sukulaiset saavat nauttia lasten seurasta lapset heidän.
En pidä itseäni niin korvaamattoman taidokkaana hoitajana ja kasvattajana etteivätkö muut siitä suoriutuisi.
Isänsä hoitaa lapsia useinkin koko illan yksin jos minulla on työmenoja tai näen ystäviä.
Nyt joku varmaan kohta omahyväisesti ilmoittaa rakastavansa lapsiaan enemmän kuin minä koska ei ole poistunut näköpiiristä viiteen vuoteen, mutta en ole siitä samaa mieltä, pikemminkin surullista jos joku on niin riippuvainen omista jälkeläisistään että itsekkäästi opettaa lapset " yksille napeille" ja ehdollistaa heidät omaan itseensä.
Yökylä paikkoja on niin paljon, että välillä pitää mummoja ja ukkeja sekä setiä ja tätejä toppuutella.. Poika on neljä vuotias ja haluaa mennä yökylään omasta tahdosta ja on joskus yökylässä, vaikka me miehen kanssa oltaisiin vaikka ihan kotona. Mutta usein myös käydään ulkona kavereiden kanssa (ehkä kuuden viikon välein). Ehkäpä tämän vuoksi meidän parisuhde kestää onnellisena myöskin nyt kun rakennetaan. :-)
mutta päiväsaikaan. En ymmärrä, mikä autuaaksi tekevä asia se yökyläily on.
Ehkä 1-2 vuoden välein päästään kahdestaan jonnekin.
Oli ihan eri maailmassa, eri ruokia, eri aamutoimet, muistan itse nauttineeni suuresti:)
Omasta näkökulmastani ajatellen olisin mummona tai lähisukulaisena ihmeissäni ja loukkaantunut jos minuun ei luotettaisi niin paljon että saisin oman lapsenlapseni yöksi hoitoon.
On enemmän aikaa tutustua kunnolla, ettei lasta tempaista kotiin heti kun alkaa tuntea olonsa tutuksi ja turvalliseksi.
Nykyään kuulee paljon juttuja näistä natsimammoista jotka obat omasta mielestään niin tärkeitä ja täydellisiä että melkein kuolevat suonen puhkeamiseen jos lapsen aikataulutus pettää puolella tunnilla.
kun se on heidän rytmissään kivaa/mukavaa yms. Ei silloin kun minä haluan heidät pois jaloistani!
Toiset isovanhemmat ainoastaan hoitaa, eikä hekään järin usein ole kiinnostuneita ottaan yökylään. Joskus ystäväni on hoitanut.
Annettais kyllä useammin, mieluiten vaikka 1xkk, mutta kun ei vaan ole ketään :(
Että mun mielestä parin kuukauden välein tai kuukauden välein ei tosiaankaan oo mitenkään liikaa! Kyllä sitä omaa aikaakin ja omia menoja tarvii että jaksaa. Minä ainakin.
Esikoinen on 5½v. Kuopus, 2v, ei ole vielä ollut kertaakaan. Eikä ole ollut tarviskaan. Meillä olisi yökyläpaikkoja kyllä, mutta itse olen töissä, samoin mieheni, toinen meistä on vuorotyössä. Emme siis vietä perheenä aikaa paljon, kun sitä yhteistä aikaa ei ole. Itse en raaski viikonloppuisin lapsistani luopua, viikolla isovanhempien on heitä vaikea ottaa, kun ovat vielä työelämässä osittain.
En halua olla erossa lapsestani. Toki se viiden yön reissu, jonka hän oli mummollaan oli lapselle mahtava. Ja saa mennä toistekin, kunhan ei satu minun lomalle.
Itse olen aloittanut yökyläilyt vasta kouluiässä kavereiden luo. Ehkä siksi minulla ei ole mitään tarvetta saada niitä omia iltoja. Miehen kanssa niitä saataisiin tosi harvoin, kun on eri työajat. Lomalla nautitaan koko perhe yhdessäolosta.
Nyt tulevana keväänä joudumme ehkä antamaan lapsemme yöhoitoon. Silloinkin kylläkin niin, että hoitaja tulee meille ja me olemme pois kotoa. Tiedän että lapset pärjäävät. Siitä ei ole kyse.
ja perheen lomista. Minulle se on voimavara tuulisessa maailmassa, ei suinkaan se osa elämää, joka kuluttaa.
Kerran kaksi vuodessa lapset siellä yötä ovat.
Meillä on onnekkaasti muutakin hyvä yöhoitomahdollisuus ja meidän yhteiset menomme tuppaavat olemaan ilta/ yöpainotteisia, vaikka iäkkäitä aikuisia ihmisiä olemmekin. Olemme siis tosi kypsymättömiä pohjimmilltamme, mutta tunnustan, että 2,5-vuotiaamme on 1-2 kertaa kuussa yöhoidossa. Enkä pode edes huonoa omaa tuntoa siitä. Niin ja kamalin tunnustus lopuksi: tätä on jatkunut jo vauvasta asti. Ensimmäisenä vuonna oli ehkä joka toinen kuukausi yhden yön hoidossa, mutta sittemmin on tahti kiihtynyt...
meidän 9-vuotias on ollut tasan kaksi yötä elämässään erossa molemmista vanhemmistaan, eli kaksi kertaa yökylässä kaverilllaan. Emme ole miehen kanssa koskaan öitä kahdestaan.
hyökkää, mutta tunnnustin oman kelvottomuuteni jo valmiiksi, kun täällä on kuitenkin tapana tuomita :-).
35
nyt älähdellään. Jos luitte tämän ketjun, niin monet hehkuttavat sitä, kuinka viihtyvät niin perhekeskeisesti ja eivät edes kaipaa mitään elämää ilman lapsia. Minä en kuulu heihin ja onnekkaasti minun ei edes tarvitse esittää heihin kuuluvani, kun meillä on hoitopaikkoja.
35
Tiedän äidin, jonka lapset ovat hyvin pienestä pitäen olleet joka viikko 2-3 yötä mummulla. Mielestäni ihan sairasta, kyse ei ole siis millään tavalla syrjäytyneestä tms. perheestä.
Lapsi on myös päiväkodissa arkisin ja siksi emme halua useammin päästää pois kotoa, hoitopaikkoja meillä olisi kyllä montakin. Pääasiallisesti lapsi on hoidossa yhden yön kerrallaan koska sitten ikävöi jo kamalasti. Muutaman kerran on ollut 2 yötä peräkkäin. Lapsemme on kohta 5v ja yleensä tykkää yökyläilyistä.
kahden tunnin iltahoitoja on ollut ja tulee taas olemaan keskiviikkona