**PAS marraskuussa**
En löytänyt marraskuun pas-pinoa vielä, joten tässä pelkille passareille : ) Osa passaajista on ehkä pinoutunut ivf-läisiin tms.
Mutta oisko siis muita passaajia piinaseuraksi?
Itse vähän varauksella vielä odottelen kierron alkua, kun en ole ihan varma tyksin hoidoista näin lakon/irtisanomisuhan alla. Tod.näk. tänään kp1.
Mulla kyseessä 1. ivf:n 1.pas. Yritystä n. 2,5 vuotta, minä -75 ja mies -72, ja ensimmäistä lastamme tässä yritämme.
Jessica
Kommentit (165)
Hessunen: Toivottavasti tuo roskishaamu merkkaa tosiaan just SITÄ!!! Itse ahkerana roskishaamuilijana en noihin omalla kohdallani luota, mutta varmasti yksilökohtaista, jos et ole aiemmin noita saanut niin varmasti voi olla hyvä merkki! Ei muuta kuin jännäilemään vielä pari päivää (vai maltatko olla testaamatta huomenna :) ?) ja pidetään peukkuja!!!!
Hevioso: Toi on niin tuttu tunne tuo epätoivo! Mutta älä vielä luovuta, älä missään nimessä! Oireettomuudenkin sanotaan tosi usein tarkoittavan just sitä raskautta - se voi ihan hyvin olla sitä!!!!! Monta päiväähän sulla vielä on aikaa kehittää kunnon oireitakin ennen kuin testipäivä on! :)
Rosalee: Sua halusin tsempittää, että vuoto ei vielä tarkoita että toivo olisi menetetty - tuollainen pieni vuoto siis!! Ja muistaakseni sekä Lugeissa että Zumenoneissa voi olla sivuoireena läpäisyvuodot, joten älä vielä vaivu epätoivoon!! Toivotaan parasta ja toivottavasti vuoto loppuu heti alkuunsa!!!!
Kristien: Kiva että on lisää samoissa meneviä!! Meillä on sitten perättäisinä päivinä siirto, jos nyt sinne asti päästään! Eikö ookin ihanan kamalan jännittävää aikaa tämä?! Mulla ihan menee perhosia vatsassa aina kun ajattelen maanantaita, ei sille vaan voi mitään!!
Ja minä muka yritän vähentää tätä koneella istumista, moneskohan kerta tämä jo tänään on kun täällä hillun?! ;)
Pahoittelut Kakilulle negasta! Voi että kun asiat olisivat menneet toisin!
Tää kanssa luovuttaa tän turhan toivomisen. Tänä aamuna tein taas
testin ja samalla tavalla kävi. Siinä oikeassa määräajassa tuli testiin semmonen viivan häivähdys, kuten mieskin asian ilmaisi ja sitten taas vasta parin tunnin päästä tuli semmonen kunnon viiva. Eli ei se ainakaan voi tarkoittaa normaalia raskautta! Varmaan tää testi aina reagoi niin, että kuivumisen jälkeen paukahtaa kunnon viiva olipa sitä hormoonia tai ei! Mutta illalla laitan viimeisen lugen ja toivon sitten, että vuoto alkaisi mahd. pian, jotta pääsisi kokeilemaan vielä sen vimpan passin!
Nyt aion kuitenkin lopettaa tän ainaisen netissä roikkumisen ja alkaa taas elää normaalia elämää! Toivon teille kaikille kovasti plussia! Ja käyn tietenkin välillä kurkkimassa, miten täällä tilanteet etenevät! Voimia kaikille piinailuun ja odotteluun ja ihanaa talvista viikonloppua!
Terv. Hessunen, joka on aivan masentunut, kun eivät huuru-ukot jaksaneet kyydissä kesään asti! :(
Pitkästä aikaa päätän minäkin kirjoittaa. Olen kyllä koko ajan seuraillut teidän muiden kirjoittelua. Harmi, että negojakin on jo ehtinyt tulla, voimia vaan jatkaa eteenpäin. Tiedän kyllä ettei se ole helppoa.
Minulle siirto tehtiin eilen (1. IVF:n 1. pas). Kolme alkiota oli pakkasessa, kaikki sulatettiin, vain yksi selvisi. Olo on jotenkin surullinen, enkä jaksa uskoa onnistumiseen. Mutta ehkä mieli tästä kirkastuu. Pikkujoulut menevät piinaillessa, testipäivä on 30.11. Viimeksi tuoresiirossa menkat alkoivat jo pp 8. En tiedä oliko sillä merkitystä, että minulla oli paha infektio. Lääkäri sanoikin suoraan, että nega oli parempi sikiövaurion riski olisi ollut todella suuri.
Apua, kun tuli taas omanapaista kirjoittelua. Anteeksi ja ioien paljon onnea ja tsemmpiä teille muille!!
Tunnustan - tein testin ja negaahan se näytti.
Viimeksi tähän aikaan siis plussa paukahti.
Voi paskan paska!
Eli ei onneksi tullut sitä ovulaatiota tänään. Sekoilin oikein huolella aamulla testien kanssa. Mulla on niitä digitaalisia, ja voi elämä että tokkurassa aamulla oli vaikea lukea ohjeita, ja niinhän mä sitten tein niitä aamusella kaksi, kun ensimmäisen unohdin tuikata laitteeseen ennen kastelemista :( Kalliita ovat, mutta aina voi yrittää lohduttautua, ettei niin kalliita kuin puregonit yms.
Nyt siis toivotaan että ovulaatio on joko sunnuntaina tai maanantaina :D
Ilmeisesti p*skan määrä on vakio, joten jos jotain hyvää tulee niin saman tien tulee jotain huonoakin. Eli kävin tässä klo 21-22 koiran kanssa tikkauksessa. Joku idiootti oli rikkonut pullon lenkin varteen, ja niinhän siinä sitten kävi että kaksi anturaa sai kyytiä, ja toinen jouduttiin parsimaan. Nyt on raukka parka ihan tokkurassa tuolla, kun jouduttiin nukuttamaan toimenpiteen ajaksi. 10 päivän päästä tikin poistoon, jos pysyvät tassussa. Ja tämä se vasta kallista " lystiä" olikin näin lauantai-illalla.
Joku oli saanut haamun testiin.. eikös kannattais odottaa viellä hetki ja jatkaa lugeja??
Ja joku toinen testaili liian aikaisin ;) Maltahan sinäkin.. se voi olla viellä positiivinenkin.
Toivottavasti siirtoon päästään tiistaina tai keskiviikkona. Ensin ois tietty kiva jos huuru-ukkelit selviäis sulatuksesta. Ja ainiin vielä pitää toivoa, ettei lakko haittaa tätä siirtoa.
Yrittäkää vielä kuitenkin jaksaa sinne viralliseen testipäivään, eihän sitä koskaan tiedä. Eihän tässä muuta voi kun toivoa viimeiseen asti...
Aika negatiiviset on fiilikset täälläkin jo valmiiksi. PP4 vasta menossa, toivoisin että tämä olis jo ohi. Viime kerralla pettymys oli niin suuri kun oli oireet ja kaikki ja silti nega paukahti, mä en kyllä noihin oireisiin luottais enää yhtään. Mulla on siis ollut täsmälleen samat oireet sekä plussa-passeissa että tuossa viimeisessä negassa (rintojen turvotusta, ruokahaluttomuutta, vilutusta, väsymystä, lämmönnousua...). Nyt yritän olla täysin tarkkailematta oireita, ei niin helppoa!
Onneksi tämä seuraava 1,5 viikkoa on tiukkaan aikataulutettua kaikkine työkuvioineen ja harrastuksineen, jouluvalmisteluineen jne en ehkä ehdi niin kamalasti miettiä. Mutta kyllä käyn täällä lukemassa teidän kuulumiset monta kertaa päivässä ;)
Tsemppiä meille!
t. pöppis
Pöppiäinen, tuo on kyllä hyvä, kun on riittävästi tekemistä. Koita jaksaa odotella vielä 9 päivää.
Oma napa: roskishaamu (joo, eihän niitä saisi enää myöhemmin kurkkia, herättää vain turhia toiveita). Vuoto jatkuu, mutta lugeja en vielä lopettanut. Toivottavasti olisi ollut edes kiinnittymisyritystä.
Elämäni ensimmäiset kaksi " viivaa" testissä ja sitten ne ilmestyy väärää aikaan..
No nythän on palstalla oikein paljon tapahtumia.
Kristien: Kovasti pidän peukut pystyssä niille teidän huurunenille, joita tänään aletaan sulattaa. Toivotaan, että selviytyvät siitä hienosti.
Muutamia negoja: pahoittelut niistä kaikille.
Muutamia liian aikaisin testattuja negoja: tsot, tsot malttia. Kaikki on vielä mahdollista.
Muutamia roskishaamuja: Outoa! En ole koskaan tiennyt, että negatestiin voisi tulla se toinen viiva monen tunnin kuluttua. Tosi ihmeellistä, mutta toivon mukaan ne muuttuvat ihan oikeaksi plussaksi.
Oma napa: Pp10 meneillään ja ei niin minkäänlaisia tuntemuksia. No maha on ollut kipeänä lugejen aloittamisesta lähtien, mutta sitä ei voi laskea minkäänlaiseksi oireeksi. Ja muuten olo on täysin normaali. Ei taida tulla plussaa tästä kierrosta. Ajatukset on oikeastaan jo siirtynyt seuraavaan kuuhun ja seuraavaan siirtoon, mutta katsotaan nyt tietysti ensiksi tämä hoito loppuun.
Meidän nuorempi tyttö on mainio. En ole mitään puhunut tytöille tästä kolmannen vauvan toivomisesta, mutta on ihan kuin hän jotenkin aavistaisi, että äidillä on jotain erikoista meneillään. On nyt yhtäkkiä ruvennut puhumaan, kuinka hän oli silloin pienenä vauvana äidin masussa. Ja on halunnut katsoa kuvia, jossa äidillä on iso massu. Ja sitten kyseli, että koska äidillä on taas vauva mahassa. Teki mieli sanoa, että toivottavasti pian, mutta pysyin hiljaa.
Hantta (pp10)
Kauhia hinku olis jo testailla...vasta pp 6 (jos siirto päivää ei lasketa). On muka ollut öklötystä iltaisin, tai liekkö jännityksestä johtuvaa mutta olo on kovasti odottava. :)
Viikonloppuna paras ystäväparistamme ilmoitti, että heille tulee vauva. Otti tosi kovalle. Tapasivat 6 kk sitten ja vielä hetki sitten miettivät tuleeko koko hommasta edes mitään... Me ollemme olleet 12 vuotta yhdessä ja kohta 2,5 aktiivisesti haluttu lapsia. Miten väärältä se tuntuukaan kun toiset kerran törkkää ilman ehkäisyä ja kappas kappas miten kävi. Ja tietty kysyttäessä, suunniteltua tuo raskaus oli. Niinpä. Niin meilläkin. Surku tuli. Aika katkeraksi tällaiset tilanteet vetää, vaikka eihän se heidän syy ole tämä meidän lapsettomuus.
Onko teillä tällaisia tilanteita tullut? Miten te olette näistä tilanteista selvinneet?
Voi, kumpa saisi itsekin tästä hoidosta kertoa ilouutisia kaikille, meillekin tulee vauva...miksei tämä toivon ja odotuksen taso riitä raskaude alkamiseen. Tsemppiä meille piinailijoille ja positiivista mieltä yli karikkojen.
Olo on kuin Karvisella maanantaina... eli ei mitenkään pirteä tai hyvä.
Tänään on siirto iltapäivällä - jos vaan joku alkio sulatuksesta selviää. Aika outo tilanne mennä siirtoon, kun usko onnistumiseen on jotain yhden prossan luokkaa... siis lähinnä vaan harmittaa jo etukäteen että saadaan taas pulittaa satoja euroja turhasta.
Maari, ihan kuin oisit kirjottanu mun elämästä! Me oltiin perjantaina viihteellä, ja silloin kuultiin salaisuutena että ystäväpariskunnalle tulee vauva. Tää pariskunta on ollu tosi epävakainen, ja ollu ihan viime kuukausinakin sitä mieltä ettei juttu onnistu. Ne odotti aiemminkin vauvaa, mutta koska suhde oli silloin niin huonossa jamassa niin tää nainen teki abortin kysymättä mieheltä mitään. Ja nyt ne oottaa *suunniteltua* vauvaa! Otti ihan älyttömän koville, tuntui niin epäreilulta ja pahalta! Sai todella pinnistää viimosetkin voimat että jakso hymyillä ja esittää onnellista niiden puolesta. No, käytiin siinä syrjemmässä miehen kanssa juttelemassa, ja itkuhan mulle tuli.
Mä kyllä tajuan ettei se ole tän ystäväpariskunnan vika ettei meille ole lasta kuulunut. Mutta jonkinlaista " oikeudenmukaisuutta" tähän raskautumiseen olis kiva saada... niin typerältä kuin se kuulostaakin.
On näitä vastaavia tilanteita ollut aikasemminkin, ja aina niistä selviää ja jossain vaiheessa osaa ihan oikeasti iloita uusista vauvoista. Mutta aikansa se vie, ja nyt tän uuden tapauksen kohdalla en halua vielä nähdä sitä mimmiä uudestaan. Sitten vasta kun saan tän asian jotenkin päässäni käsiteltyä.
Mä en haluaisi olla näin katkera ja kateellinen - mutta en mä näille tunteilleni mitään voi.
Näissä tunnelmissa tänään - toivottavasti huomenna vähän paremmissa :)
Tämä tyttö poistuu mieli maassa joukostanne, pieleen siis meni tämäkin yritys... Yksikään meidän kolmesta huurunenusta ei selvinnyt sulatuksesta, joten tämä siirto jäi meidän kohdallamme vain haaveeksi. Itkua nieleskelin ja samalla jo jouduin kysymään jatkosta... " Keväälle menee punktio" oli vastaus, enkä ollut uskoa korviani! No, onneksi lääkäri oli hoitajaa myötämielisempi ja nyt on sitten helmikuulle suunnitteilla uusi yritys, uusi ivf. Sitä odotellessa ja ylöspäin pyristellessä...
Kaikkea hyvää teille, toivottavasti iloisempia onnistumistarinoita on jatkossa luvassa!
Naksu
Hantta, kiitti peukutuksista. Eikös se niin ole, että jokainen raskaus on erilainen, samallakin naisella. Jospa sulla vaan nyt tässä PAS:ssa on alku oireeton; ethän vielä heitä toivoa menemään. Millaisia tuntemuksia sulla oli aiemmissa PAS- raskauksissa näin piinailuaikana? Ihana tuo sinun pikkutyttösi kommentteineen!
Nann1, voi kurja miten koiraparallesi kävi! Toivottavasti koiruus on toipumaan päin eikä tassu ole kamalan kipeä. Niin ja toivottavasti ovisplussa on löytänyt perille!
Menina: toivon että pääsit siirtoon tänään ja kaikki sujui suunnitellusti.
Rosalee: inhoja nuo r-testit kun kummittelevat varsinaisen testiajan jälkeen. Oletko veritestiin menossa? Sehän voi tosiaan olla, että teidän alkiolla oli yritystä kiinnittyä ja siitä sitten johtui se haamuviiva. Koita jaksaa!
Maarille vielä kovasti tsemppiä loppuihin piinapäiviin. Ei mikään ihme, että pahoitit mielesi tuttavasi vauvauutisilla. Kyllä nämä hoidot, niihin liittyvä stressi, epävarmuus ja toivon ylläpitäminen herkistää mielen ja saa näkemään lapsen saamisen vähän eri perspektiivistä.
Soittelin klinikalle pari tuntia sitten ja sieltä kerrottiin, että molemmat pakkaskaverimme ovat selvinneet sulatuksesta ja porskuttavat edelleen. Jessus sentään, miten hurjasti jännitti odottaa soittoa sieltä koko aamupäivän. Nyt vasta uskallan lähteä hommaamaan junalippuja, kun pitäisi yhdeksäksi ehtiä Hesaan siirtoon. Kunpa pikkuiset pärjäisivät yön yli vielä hyvin. Nyt ainakin on tosi helpottunut ja iloinen mieli.
Palaillaan taas!
-Kristien
Olen kauhean pahoillani puolestasi *halaa lujasti*. Kyllä tämä niin sattumankauppaa on, miten näissä eri käänteissä käy. Paljon voimia ja jaksamista sinulle sekä miehellesi.
Naksu: voi ei :( just tota mäkin pelkään, ja ymmärrän, että olo on tyhjä. Toivotaan että helmikuussa sitten käy paremmin.
Kristien: koira ontuu edelleen, ja tikit törröttää tassussa. Mutta niin on kai tarkotuskin.
ON: Ovista ei vieläkään.. Rupesin jo miettimään että kuinka kauan sitä odottelen. Nyt on kuitenkin jo kp 18 ja kohta loppuu usko. Jos nyt kuitenkin viellä pari päivää odottelen, ja sitten vasta luovutan. On vaan niin vaikeen tuntunen tää meijän " hoito" . Ensin lakkouhka, sit ovista ei löydy, ja sit pitäs vielä pikkusten selvitä pakkasesta.. huh huh, mahtaako onnistua.
Kaikille neganneille lohtuhaleja ja piinailijoille pitkää pinnaa..
tosi kurjia uutisia, Naksu! Turusta *iso tsemppihali*
Onneksi sait kuitenkin vähän aikaistettua hoitoa helmikuulle : ) Voimia kovasti!
Jessis
Muutoin, olette keskustelleet siitä kateudesta ja katkeruudestaja omasta kokemuksesta voin sanoa että ei siitä pääse koskaan eroon :(
Meillä on kuitenkin jo kaksi lasta eikä kenenkään raskaus ole meiltä pois, mutta siitä huolimatta kun sukulaisnainen ilmoitti raskaudestaan vastikään niin eka reaktio oli yökötys. Ja miehellä myös! Eipä sille mitään voi eikä sitä aikakaan paranna. Edellisessä raskaudessa kälyni meni lähes samoilla viikoilla ja silloin olin ihan varma että meidän raskaus menee kesken tai jotain ja heillä kukoistaa. Mutta hyvähän se on tiedostaa ne ajatukset ja niistäkin pääsee sitten yli kun antaa itselleen luvan olla kateellinen. Oman vauvan kaipaus on niin suuri!
Joo, siinäpä ne. Rinnat on alkaneet vähän aristaa mutta niin ne aristi viimeksikin ja nega tuli! Lääkkeet ne tekee kepposiaan meikäläiselle ;)
t. pöppis pp5
Tämän siitä saa kun ei tahdo ovulaatiota lauantaina, nyt sitten ei näy edes kp 19 :( Mä en tiedä kuinka pitkään enää viitsin jatkaa. Kinkkistä. Viime kierto mulla oli huimat 45 vai 46 päivää.. Lekuri sanoi että tästäkin kierrosta kyllä tulee pitkä, mutta mikä on sen mielestä pitkä?
Että joudunko viellä montakin päivää tikuttamaan, ja millon lopetan jos ei ovulaatiota ole vieläkään löytynyt?
Lakon uhkasta selvittiin, entäs oviksesta ja huurujen selviimisestä.. Monta on syytä miten voi epäonnistua.. Kokoajan tuntuu vaan olevan lähempänä se viimeinen icsi *sad*
Nann1: mun kohdallani on niin, että jos kierto on pitkä, niin ovulaatiota ei siinä kierrossa tapahdu. Eli sen takia mun kohdalla on luovuttu jo aikoja sitten oviksen tikuttamisesta luomu-kierroissa. Onko varma että sullakaan joka kierrossa ovista tapahtuu? Toivottavasti saat asiaan jotain selkoa, on varmasti tosi piinaavaa tikutella vaan päivästä toiseen jos ei mitään tapahdu.
Pahoittelut Naksulle, ja voimia tulevaan :)
ON: eilen oli siirto, meni ihan ok. Kaks huurunenää (eri oljissa) oli sulatettu ihan vaan vertailun vuoksi, ja niistä oli helppo valita parempi: toisesta oli 25% kuollu sulatuksessa (eli yksi solu?). Eli käsittääkseni top-luokkainen 4-soluinen siirrettiin. Vielä jäi pakkaseen 12 olkea, joissa kussakin 1 tai 2 tai 3 alkiota, laadusta riippuen.
Nyt yritänkin pysytellä pois tältä palstalta kunnes on jotain uutisia, koska täällä pyöriminen ruokkii vaan tätä toivotonta oloa. Eli yritän olla ajattelematta koko asiaa - mikä on tietysti helpommin sanottu ja tehty. Lugeista saan kaikki mahdolliset raskausoireet, joten oireidenkin kyttäily on ihan turhaa puuhaa.
Hurjasti plussatuulia joka ikiselle piinailevalle ja vielä siirtoon meneville :)
Kuulemisiin!
T.Menina
nyt tulee kädet täristen vain ja ainoastaan omaa napaa... Aamupvän kokouksessa tuli niin huono olo että meinasin laatata kesken Powerpointien, niin pakko oli jo testata (nyt pp13). Se on HAALEA PLUSSA!! Eka kerran elämässäni! Ei pysty muuta nyt tarinoimaan...
Äimistynyt Jessica
Itsellä alkaa nyt olla aika luovutusmieliala tämän yrityskerran suhteen. Tänään (pp9) oli jo aika selvää menkkamaista vuotoa, ei mitään pikku tiputtelua. Höh. Testaan kuitenkin vielä ihan varmuuden vuoksi parin päivän päästä, vaikka pieni vuoto jatkuisikin.
Kummallista on, että täälläkin ehti olla jo kaikki mahdolliset raskaus- (vai luge/zumenon) oireet eli mahan juiliminen, alaselkäsärky, päänsärky, jatkuva pissahätä ja kukoistavat finnit leuassa ym. Ehkä sitä vaan toivoo niin kovasti ja sen takia rekisteröi kaikki tuntemukset. Mutta etenkin selkä- ja vatsakivut olivat kohtuullisen kovia välillä eli ei sentään mitään kuvittelua.
Harmittaa, että vuoto alkoi jo nyt. Eikös se ole vähän huono merkki, jos vuoto ei pysy poissa hormooneilla, vaikka ei siis olisikaan tärpännyt, vai?
Tsemppiä vielä muille piinailijoille, toivottavasti teitä onnistaa nyt paremmin! :) -Rosalee-