*** TAMMITENAVIEN vk41 ***

Kaksi päivää sairaslomaa vielä jäljellä.

Eilen testasin miten alkaa supistelemaan: imuroin meidän kämpän. Siihen meni alle puoli tuntia kamojen raivaamisineen ja koko loppupäivän supisteli taas niiiin kipeesti, että välillä meinas itku tulla.

Töihin aion kuitenkin palata keskiviikkona, kun on vain kolme työpäivää ennen 2vk lomaa.

Tuon kolme pv kyllä jaksan jotenkin. Mutta miten jaksan loman jälkeen? Olen nyt sairaslomalla nukkunut 4-5h enemmän per vuorokausi, kuin normaalisti!



Nyt alkaa jänskättää: tuleeko Kelasta päätöstä tällä viikolla. Sais kyllä tulla, kun seuraavan 2vk aikana en ole hakemassa ä.pakkausta Postista!



Yksi arkaluontoinen kysymys: Miten teillä vähintään kerran aiemmin synnyttäneillä on paikat tykänneet synnytyksen jälkeen yhdynnästä?

Onko ollut muuta " ongelmaa" kuin kuivuus (jos sitäkään)?

Mulla kun leikattiin väliliha, repesin + alapään iho kärsi muutenkin synnytyksessä, niin yhdyntä ei ole tuntunut synnytyksen jälkeen kertaakaan hyvältä. Puuduttavan voiteen avulla pelko kivusta lähtee, mutta sitä ei ole muuten kiva käyttää. Enkä kykene enää kuin yhteen asentoon (muissa kivut lisääntyy tai vaurioituu). Alkaa tämä asia nousta aikamoiseksi kynnyskysymykseksi meidän parisuhteessa. Kävin kerran asian kanssa gynellä, mutta en saanut muuta apua kuin reseptin puuduttavaan voiteeseen. Sovittiin, että katsotaan uudestaan, kun olen saanut lapsilukuni täyteen.

Oireesta toiseen ja edes takaisin täällä tunnutaan menevän. Viime viikon kiusasi selkä, se sai avun yllättävästi, kun lauantaina pohjamaalasin kolme huonetta meidän uudesta talosta... Ei satu selkä enää (käsivarret kylläkin, mutta se on vaan ihan normaalia lihaskipua...) Sen sijaan taas vanha ystävä supistukset palasivat. Eli jos ei tee mitään, ei supistele, ja selkä kipeytyy, ja jos taas jotain tekee, selkä voi paremmin ja supistukset palailevat. IHANAA!



Vatsa tuntuu valtavalta ja sunnuntaina, kun ajeltiin isovanhempien luo, piti jo kallistaa penkkiä vähän takakenoon, kun muuten kylkiluut painoivat inhottavasti. Töissäkin istun tosi ergonomisesti löhöten tässä työtuolissani, joten ei se ihme, kun selkä on kipeä...



Yöllä meinaan vallan kääntyä selälleni ja sitten herään siihen, kun on vähän höntti olo. Näitä heräämisiä voi tulla sitten vaikka tunnin välein, joten eipä ole herkkua nämä yöt enää. Viime yönä vältin taas vessareissun, ja se on kivaa, kun ne herättää aina tämän masukkaan. Josko hän oppisi sitten vaikka nukkumaan yöt rauhassa. Kuulin just työkaverilta, että hänen lapsenlapsensa oli sairaalasta kotiuduttuaan nukkunut ekat kaksi yötä heräämättä keskiyöstä aamuseitsemään. Minä kysyinkin, että mistä sellaisia vauvoja voi tilata... :)



Eipä kummempia, voi kun alkaisi jo äippäloma, alkaa töissä olo tympiä... Mukavaa viikkoa kaikille kanssaodottajille!!



Popin_äiti ja pallero rv n. 24

Ensin MiiKarolle sellaista että jos ei vauva ole edelleenkään potkinut, mene ultraan. Tässä kohdassa pitäisi potkuja tuntua paljon joka päivä.



Itsellä vihdoin tuntuu huonovointisuus vähenneen, tänäänkin vain hiukan ellotti aamulla mut meni ohi niillä hapankorpuilla=) Ihanaa!!!



Pohkeissa edelleen särkyjä.Mies hieroo ja levittelee hirudoid Fortea, kyllä se siitä.



Nyt ei ole ollu pahoja närästyksiä.Jee.



Unet on vikkaita. Minäkin näin yks yö unta että mulle tuli verenvuotoa.Onneksi ei oikeesti ole ollut sellaisia vaivoja.



Kasvojen iho on huono.Kuivia laikkuja ja finnejä-byäääh!!! Meikkiä jos laittaa, tulee viel melkein rumempi kun kuiviin kohtiin jää läiskät ja finnien päältä luistaa pois. Ja mulla on kunnon pohjustusaineet sun muut ja kallis ja hyvä meikkivoide, mut nyt ei toimi.



Oikeestaan väsymys pois lukien, nyt voin melko hyvin.Saas nähdä miten on huomenna tai viikon kuluttua...



Huomenna lääkäri. Sit raportoin uusia kuulumisia.



Mukavaa viikon alkua kaikille!!!!!



rv 27+1

Taas uusi viikko ja tän viikon lopulla tuleekin jo 26 raskausviikkoa täyteen! Uskomatonta miten nopeasti aika menee! =)



Musta tuntuu, että mun olo vaihtelee aivan päivittäin.. joskus on tosi hyvän tuntuista eikä mihinkään kolota.. kun taas joskus selkä kramppaa ja alavatsa tuntuu olevan tosi hellänä yms. yms.

Vauva potkii tosi vilkkaasti, eikä tunnu pitkiä taukoja olevan ollenkaan! Mahtaa tulla aikamoinen vilpertti! =D

Ulkona ei juuri huvita olla, kun ei jaksais mitään oikeen tehdä! Kukkapenkit odottavat edelleen leikkausta ja muutakin olisi vaikka millä mitalla! =/ Ei vaan innosta, kun alkaa heti jomottamaan alavatsaa, eikä tietty pidäkään kauheasti rehkiä. Mutta ei olisi hyvä sekään, että paikalleen jämähtäisi..



Tuosta synnytyksen vaikutuksesta alaosastoon... Mulla siis kaksi synnytystä takana, enkä viimeksi huomannut mitään erikoista yhdynnän aloituksessa. Muistan kyllä sen, että hieman liian aikasin kokeiltiin ekan kerran eikä tuntunut sillon vielä hyvältä mutta aika nopeasti pystyi ihan normaaliin " suoritukseen" =).

Esikoiselta mullakin leikattiin väliliha ja sen jälkeen oli tosi kireät paikat pitkään.. epäilin jo että ovat karsineet hieman liikaa kiinni! =D Toisen synnytys meni aivan helpolla eikä mitään haittoja jäänyt. Enkä ainakaan kahden jälkeen ole mielestäni kauheasti löystynyt... eikä ole mieskään ainakaan valittanut! =D

Mulla melko leveät paikat, kun edellisen jälkeen (4,3kg) kätilö sanoi että vielä isompikin olisi mahtunut! Vaikka olenkin pienikokoinen (159cm ja 54kg).



Tää viikko pitäs vielä töissä olla ja sitten olis vapaata seuraava joka on täällä meillä koululaisten syysloma.

Meinasin Hennesiltä käydä katsomassa keskiviikkona itselleni uikkaria, jos lasten kanssa uimaan mentäs vaikkapa. Eihän sitä monesti tule pidettyä, mutta entinenkään ei enää mahdu päälle ja pääseepähän uimaan ainakin muutaman kerran.



Mukavaa viikkoa kaikille!



vilmahilja 25+2

Sain ns.hätäneuvolan tälle päivälle ja sydänäänet kuuluivat vahvasti. on ollu vauva vain laiskalla tuulella niin ei ole jaksanut äitiä kiusata.



Neuvolantäti mittasi sf-mitan. Olin 27cm!!!kolme viikkoa sitten oli 21...ilmeisesti iso vauva tulossa kun paino on noussu tähän asti 13kiloa...

Mikä muilla on sf-mitta?

mutta iltapuuhien joukkoon. vointeja kaikille!



MiiKaro & Alpo 25+7

Moro kaikille!



Ei tuu käytyä täällä palstalla nyt niin usein, kun oon kotona. Töissä oli paremmin aikaa vierailla täällä :)



Meillä on mahan kans menny ihan hyvin, pieniä normaaleja vitsauksia tietysti välillä kuten närästystä, suonenvetoa, hermoheikkisyyttä, itkuherkkyyttä (aamullakin kun oli telkkarissa Assumptan ruumiinvalvojaiset, yhyy..) jne. Supisteleen mulla alkaa aika helposti, esim. kävellessä, mutta ei oo yhtään kipeitä.



Joku kysyi synnytyksen jälkeisestä yhdynnästä, onko ollu kivuliasta. Mulla ensimmäisen lapsen jälkeen meni puoli vuotta aika tarkalleen, kun uskalsin sekstailla. Mua myös leikattiin, repesin yms. tuntu että koko alapää on aivan muusina. Yläpää oli tietty ehkä vielä enemmän sekasin. Eka lapsi, stressiä, koliikkia, huonosti nukuttuja öitä. Toisen ja kolmannen jälkeen ehkä kuukausi, pari synnytyksestä uskalsi sekstailla. Pelot oli mulla turhia, ei käyny kipeetä. Kyllä se vaan naisilla on hyvin paljo päästä kiinni, siis yläpäästä. Mulla ainaki :)



Eilen minäkin säikähdin, kun ei maha-asukki alkanut liikkuun. Ei vaikka painelin ja tökin, eri asennoissa. Aloin jotain puuhaan, ja jonku ajan päästä tuntu potkaisu tai muu muljahdus ;) Elossahan siellä oltiin.



Hyviä vointeja kaikille!



Anhi 27+6

MiiKaro: mulla oli tänään neuvola (rv 26+2) ja sf-mitta 23 cm. Painoa oli tullu 9 kiloa. Olin tosi tyytyväinen tosta painon noususta, kun jossain vaiheessa tuntui, että paino nousee ihan kamalasti. Äidilläni paino nousi joka raskaudessa 20-30 kiloa ja pelkään, että itelleni käy samoin. Mutta ei tässä varmaan hätäpäivää ole.. ja jos paino nousee koko raskauden aikana alle 20 kiloa, niin oon ihan tyytyväinen.. Hassua, miten ennen raskautta sain syödä mitä vaan, enkä lihonut, mutta nyt raskaana ollessa paino vaan nousee, vaikkei söis juuri mitään.. mulla oli painoindeksi ennen raskautta jotain 19, joten pieni painonnousu ei onneksi ole pahasta.



Mä eilen liukastuin saunassa aika pahasti selälleni ja ehdin jo säikähtää kun vauvakin oli sen jälkeen ihan hiljainen, mutta sitten se onneksi illemmalla alkoi taas meuhkaamaan. Tänäänkin neuvolassa se vaan potki koko ajan. Että melkonen vauhtivaavi täälläkin suunnassa.

Jotenkin on mukamas minuuttiaikataululla menoa kaiken aikaa niin ettei tännekään tahdo ehtiä - ja silti jää hommia tekemättä ihan liikaa.



Justus: Mulla on tullut joka kerta jonkinasteisia repeämiä, kolmannella tehtiin eppari, mutta silti taisin revetäkin vähän. Aina on pelottanut peitonheilutuksen aloittaminen synnytyksen jälkeen. Pelottaa, etteivät repeämät ole kunnolla parantuneet ja että on paikat niin löystyneet, ettei musta ole miehelle iloa, ja ettei kroppa enää toimi kuten ennen eli että itselle ei ole hommasta enää iloa. Onneksi kaikki huolet on osoittautuneet turhiksi. Lievää kuivuutta on ollut, mutta ei mitään sellaista mitä ei luonnolliset liukasteet hoitaisi. Mullakin yläpään mukanaolo on ihan ensisijaista, jotta hommasta tulisi mitään. Kannattaisikohan sun mainita nyt sitten synnytyksessä kätilö(i)lle noista ongelmista, josko osaisivat katsoa osaltaan ja pyytää gynen katsomaan, että kaikki tulee hyvin hoidettua mahdollisten uusien repeämien osalta? Ties vaikka osaisivat sanoa, missä vika on. Toivottavasti vaivaasi löytyy apu! Hyvää lomaa myös sinulle.



Höh, tuntuu, että kaikilla muilla on jo pakkaukset käsissä tai ainakin postissa. Mulla on neuvola vasta ensi viikolla ja silloin saan todistuksen Kelalle. Edellisestä neuvolasta tuleekin kai viisi viikkoa. Sitten vielä varmasti useampi päivä ennenkuin saan palkanlaskennan osuuden hoidettua. Meillä on palkanlaskenta ulkoistettu, joten papereita täytyy lähettää eestaas, ennenkuin tulee valmista - jos menee kerralla oikein.



Olo on kohtuullinen. Portaat on ihan kamalia, mutta muuten pystyy liikkumaan kunhan ei pidä liian kiirettä. Pihallakin sain pyllisteltyä parisataa kukkasipulia multiin, vaikka epäilin jo, etten siitä selviä. Närästys on jokapäiväinen " ystäväni" . Pikkuihminen herää säännöllisesti tökkimään mua kunhan vaan istun alas ja viimeistään kun syön jotain. Välillä työntää jostain kohtaa melkein kipeästi, mutta ei vielä niin kovin, että tuntuisi oikeasti muulta kuin kivalta. Kaiken kaikkiaan siis menee aika kivasti. Hmm, mielialat kyllä heittää välillä vauhdilla. Pojat kun tekee jotain hölmöä niin mä kiihdyn nollasta sataan nopeammin kuin mikään auto ikinä. On siinä perheellä kestämistä. Dementia on myös paha, mutta vielä en ole unohtanut mitään kovin tärkeää kuten kuopusta päiväkotiin tms.



Strutsi ja minihupi 23+5

Strutsi-70 mainitsi dementian... Eilen sain tuta oikein kunnolla kuinka äly on mut jättänyt: Piti lähettää isälle sähköpostilla viesti, että soittaa, kun en tiennyt mihin olin kännykän laittanut ja olin muka joka paikan etsinyt! Se löytyi latauksesta...



Popin_äiti taas mainitsi, että auton penkkiä on pitänyt kallistaa. Mä tein sen jo heti alkuraskaudesta, kun ajan niin paljon. Iltapäivällä töiden jälkeen mahaan ottaa joskus niin paljon, että pitää kallistaa penkkiä entisestään. Kerran mies pääsi sanomaan, että kuskin paikalla on kyllä tehty jotain muuta kun ajettu, kun oli niin kenossa ;). Työtuolina mulla on edelleen satulatuoli, enkä millään malttaisi siitä luopua. Vielä tuntuu hyvältä, joten en hevillä luovu.



Popin_äiti mainitsi myös selällään nukkumisen vaikeuden. Itse olen ratkaissut asian niin, että olen ommellut vanhan tyynyn reunat pituussuunnassa yhteen (= ns. putkityyny) ja pidän sitä selän takana, jos olen kyljelläni. Jos taas asento vaihtuu selälle, niin tyyny pitää huolen siitä, että nukun osittain kuitenkin vielä kyljelläni, eikä tule huono olo. Vaikea selittää, mutta toivottavasti joku ymmärsi. Tyyny on sen verran pehmeä, ettei sen päällä nukkuminen tee huonoa, vaan saan makoisat unet!



Sammermanni, mulla oli kanssa ekassa raskaudessa kasvojen iho huono. Harvoin tulee meikattua ja sillon kun piti, niin ei siitä mitään tullut. Nyt en ole huomannut mitään eroa ihossa.



Mä oon kans alkanu näkeen joka yö tooooosi vilkkaita unia. Pari viikkoa sitten näin niitä satunnaisesti, mutta nyt siis ihan joka yö. Siksi varmaan nukunkin niin paljon pidempään nyt saikulla ollessa :).



kaura@, onneksi selvisit pelkällä säikähdyksellä saunaonnettomuudessa!

Muistelen ekasta raskaudesta, että jonkun " säikähdyksen" jälkeen vauva tosiaan oli jonkin aikaa rauhallisempi kuin muuten. Se jos mikä pelästyttää!



Vielä noista alapään jutuista. En muista mistään kuulleeni tai lukeneeni, kuinka kauan esim. välilihan leikkauksesta toipuminen kestää. Oli aika järkkyä, kun joka paikassa toitotettiin sitä, että yhdynnän voi aloittaa jälkitarkastuksen jälkeen. Meillä eka kerta oli vasta reilut puoli vuotta synnytyksestä.

Eiliseen kirjoitukseen lisäisin sen, että mulla ei ole siis paikat " parantuneet" vielä 2,5v synnytyksestä. Viimeksi eilen tuli verta yhdynnän jälkeen :(. Gyneltä en saanut tähän viime keväänä apua. Mutta jospa sitten synnytystapa-arviosta olisi apua tähänkin. Pitäiskin muistaa varata aika!



Jospa menisin aamupuurolle...



Justus rv26+0

Hirveää joulun odotusta täällä!!!! Jotenkin tuntuu sellaiselta joulu-ololta ja odotan piparkakkujen ym. tuoksuja, jouluvalojen tunnelmaa etc.. En siis kaipaa mitään jouluhössötystä vaan ihan romanttista ja aistikasta tunnelmaa.



Mies taas työmatkalla, joten minä ja maha-asukki ollaan oltu kaksin.

Mullekin sanottiin viimeksi neuvolassa, että liikkeitä pitäisi tuntea päivittäin. Yhtenä päivänä kun ei ollut iltapäivään mennessä vielä tuntunut, olin jo lievässä paniikissa. JOtenkin on niin vaikea uskoa, että kaikki menisi loppuun asti ja hyvin. Äsken luin juuri tuolta yleiseltä palstalta että jopa lapsiveden liika määrä voi olla vaarallista.. tota en en vielä osannutkaan pelätä...... ;) TÄytyy taas alkaa vähän sensuroida mitä lukee! Se on elämää, mutta ei niitä voi etukäteen ruveta suremaan.



Odotan kuumeisesti päätöstä Kelalta äitiyslomiltani, hain sitä alkamaan 10 päivää varhennettuna ja mietin voiko ne evätä tuollaisia juttuja...



Kylläpä tästä kirjoituksen tasosta tuli nyt tylsää. Ei ole teille mitään jänniä juttuja kerrottavana, sorry!

Seksiasiaa mietin minäkin. Tässähän odotetaan ensimmäistä, joten ei voi tietää miten paikat käyttäytyy sitten synnytyksen jälkeen. Strutsin sanat kyllä rauhoitti: olen miettinyt mitenhän miehen himoille ja tuntemuksille käy..

Justus: on kyllä tosi ikävää sinulle tuo, että verta tulee tai sattuu vieläkin! Vaikka ei se yhdyntä ole suhteen pääasia, se on jotenkin osa parisuhdetta. Onneksi sulla on hyvä mies joka ymmärtää noi asiat. (mitä sellaisella miehellä joka ei ymmärtäisi edes tekisikään? Voisin kuvitella itseni siihen tilanteeseen, että alkaisin jo pelätä kipuja , joka sitten tekisi lisää kipuja (tosin ei tuota verenvuotoa..)



Säätiedotuksessa sanotaan, että perjantaina saattaa pyyhkäistä osittain maata jopa lumikuuro! Ihanaa!

No panic, sisaret.

Odottelen edelleen verotuspäätöstä enkä näin ollen ole pystynyt vieläkään hakemaan äitiysavustusta ja raha-anomusta. Kela käsittelee mun paperit ihan samassa ajassa koska niiden on pakko ilmoittaa työnanatajille ennen kuin jään lomalle ja itsepä ovat lakinsa säätäneet että kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa on viimeinen hakupäivä. Mulla tää aika umpeutuu siis 5.11. ja hyvin kerkee, tosin voisihan tuo verotieto tulla, olis mukava tietää paljonko on joulurahaa tulossa :)

Mulla taitaa mennä muutenkin hauskaksi tuo äippärahojen saanti kun toinen työnantaja maksaa mulle äippälomalta palkan ja toinen ei eli puolet rahoista tulee kelalta tai jotain...

Mulla asuu täällä mahassa vähän nukkuva kaveri, maha on ihan Alienin näköinen kun nostelee navan vasenta puolta ihan kuin nyrkkeilisi siihen... poika olo edelleen mutta jätetään jännitys synnytykseen, jännitystä on muutenkin kun kuulemma ne magneettikuvauksetkin tehdään vasta joskus viikolla 37, mitä järkeä siinä vaiheessa on ruveta arvioimaan pystyykö omien rakennepoikkeavuuksien takia synnyttämään jospa se lapsi päättääkin tulla jo ennen viikkoa 37 maailmaan, vähän turhan myöhään jättävät kuvaukset, koska lannerangan vois kuvata jo nyt niin näkee mitä vammoja siellä on urheilijavuosilta luutunut ja mitä ei, tuskin ne kymmenessä viikossa luutuisi jos eivät ole tähänkään asti luutuneet...

Pohjekrampit vaivaa myös mutta rakas äitini antoi eilen illalla vinkin nukkua sukat jalassa ja viime yö oli jo paljon helpompi...kyllä se niin on että kyllä äiti tietää :)

Töissä olen pystynyt käymään ihmeen hyvin, ajokilometrejäkin tulee useampi sata viikossa eikä tunnut missään, penkkikin on ihan samassa asennossa kun aikaisemmin.

Alkoi tuntua konkreettiselta tämä uuden perheen jäsenen tulo kun kasattiin pinnasänky paketista sunnuntaina ja käännettiin oma sänky toiste päin, ihan erilainen makuuhuonekin tuli... :)

Voi kun menisi loppuraskauskin näin hyvin ja jaksaisi tehdä tälleen kaikkea. Rautatablettien aloitusta neuvovat joka toinen kerta neuvolassa mutta parhaiten ja vähimmillä sivuvaikutuksilla nousee ruokavaliolla, ainakin mulla. Rautatableteista kun on jo kokemusta 15 vuoden ajalta. Mulla on kuitenkin hemoglobiini parempi nyt kun normaalisti vaikka alhainen onkin 110-129 ollut raskauden ajan. Ja anemiaa en ole potenut koskaan pikemminkin päin vastoin ;) Kaikilla se ei vain ole korkea olipa ohjearvot mitä vaan, mulla ei ole elämässä menoa haitannut kun nuorempana se oli jotain 90 molemmin puolin lähes jatkuvasti. Joten turhapa näistä asioista on stressata...

Kohdunpohjan mitta oli viime viikolla 21 cm menee kai normeihin...

Mulla on raskaudessa varmaankin auttanut hyvä peruskunto kun on aina liikkunut paljon ja koiran kanssa on edelleen pakko niin ihmeen vähillä kolotuksilla kävelin Kuusamon Karhunkierrostakin pätkän(n.5km) tuossa toista viikkoa sitten, mut tiedän että kaikilla ei mene näin onnellisesti, että osaan olla kiitollinen voinnistani, mutta toivottavasti kaikki muutkin voitte hyvin ja masuasukit kanssa...

Onko kenellä kokemusta Brion Kombi vaunuista, kun ne tuntuisi hyvältä vaihtoehdolta ja kohta pitäisi varmaan ne hankkia...

ps. Kohta päästään mammalomalle ja pipareita leipomaan, odottelen innolla ensimmäistä joulukuuta kymmeneen vuoteen kotona, kaupoissa töissä olleena osaan varmasti arvostaa sitä aikaa, toivottavasti vaan jaksan nyt sitten laittaa sitä joulua kun se on mulle niin tärkeä juhla ja rakastan kokkausta ja leipomista.



Blossom 27+3

Täällä ollaan kanssa ison mahan kanssa helisemässä. Kenkien ja sukkien jalkaan laitto alkaa olla jo suurta taidetta ja jos käy lattialle leikkimään lasten kanssa niin on se huvittavaa katsottavaa kun mamma yrittää sieltä ylöspäin ;o)



Nyt kun meidän pitää tarkkailla, että viikolta 27 alkaen vauva liikkuu joka päivä niin hyvä vinkki on juoda lasillinen jäävettä. Jopas alkaa liikkumaan hetken kuluttua.



Mulla on ollut ongelmana kanssa tuo yöllinen vessassa käynti kun sitten vauva herää ja alkaa diskoilemaan. Sitten ei itse saa nukuttua. Mutta selällään en voi olla enää ollenkaan kun menee heti lantio lukkoon.



Sekstailusta synnytyksen jälkeen. Ekalla kerralla tehtiin pieni viilto, ja meillä meni noin 3-4 kk ennen kuin onnistui kunnon liukuvoiteen kanssa, toisella kerralla ei ollut suurempia fyysisiä ongelmia, mutta kun oli kaksi alle 2 vuotiasta ja juuri muutettu isoon taloon niin oli yläkerran ongelmia. Tällä kertaa saa nähdä miten käy, toivottavasti vauva ei nyt ole ainakaan isompi kuin veljensä ( eka 4.2kg ja toinen 4 kg) itse kun en ole kovinkaan isokokoinen.



Minä jatkan töiden tekoa, hyvää loppuviikkoa muillekin.



T. Pia ja masuasukki rv 25

Minä oon viikkovillissä, piti miettiä taas tarkkaan tuo päivä mikä on. Eilen illalla aivan tyhmänä kyselin mieheltä kun kirjoitin päiväkirjaan et onko tänään oikeasti maanantai, luulin et olis tiistai tai ehkä keskiviikko. Liekkö tuokin jotain dementia vaivaa.



Minä olen taas nuhassa! Kolmas tauti jo vajaan kahden kuukauden sisään.

MItä ihmettä sitä alkais napsiin nassuun et paranis eikä menis koko talvi sairastellessa. Hedelmiä en enää enempää saata syödä mitä olen tähän asti syönyt. Meillä on kolme lastakin jotka mun kanssa kilpaa sairastavat, kaksi tyttöä ja iskä ovat terveitä.



Magda_Lenalla on täällä sukulaissielu. Minä kans odotan joulua aivan hirveästi. En minäkään tykkää mistään hössötyksestä enkä hirveästä showsta vaan sitä tunnelmaa kaivataan täälläkin. Kynttilöitä on alkanut kummasti kulumaan kun tämän tästä tunnelmoin. Nyt olen yrittänyt pikku hiljaa siivoilla kaamean likaisia ja pölyisiä paikkoja. Ilman perusteellista siivousta ei meille ole ikinä tullut joulua, mutta minä kyllä nautin siitä tekemisestä. Nyt tietty täytyy ottaa rauhallisesti että saa nauttia siitä joulusta kotona! Pelottaa vähän tämä sairastelukin kun luulen että meidän kolmannen lapsen syntymän käynnisti minun mieletön flunssa.



Kauralle löytyy myös kompuroijakaveri. Minä meinasin tippua eilen keittiön penkiltä ja aika lailla maha venähti kun yritin tasapainoilla penkin ja lattian välillä. On sitä varmaan vähän kangistunut norsuolo kun tuollaisia pääsee sattumaan.



Selällään nukkumisesta oli puhetta. Minä myös haluaisin aina vaan nukkua selällään ja usein herään yöllä siihen samaiseen huonoon oloon kuin joku muukin.



Seksistä oli kans puhetta. Minä sain kolmannen asteen repeämän ekassa synnytyksessä enkä nyt kyllä tarkkaan muista ekaa yhdyntää.

Mies oli pari kuukautta vauvan syntymän jälkeen armeijassa joten sain siltä osin rauhan aikaa parannella itseäni. Mutta jos siitä jotain haittaa olis ollut niin todennäköisesti muistaisin sen. Ehkä kaikki oli ok. Ainahan se eka kerta jännittää ainakin minua synnytyksen jälkeen. Mutta kyllä tuollainen vaiva minun mielestäni pitäisi saada pois jos vielä tulee verta yhdynnän jälkeen. Ei siellä kaikki ole kohdallaan.



Meidän vauva on edelleen hiljainen kaveri. Liikkeitä tunnen nyt hyvin päivittäin mutta kovin ovat hentoja. Ei ollenkaan sellaisia napakoita iskuja. Jos ei olisi ollut yhtä tällaista maha-asukkia, olisin ehkä huolissani. Jospa se vielä ehtii jyskyttelemäänkin. Täälläkin odotan innolla milloin tieto pakkauksesta tulee. Olis ihana päästä hipelöimään niitä ihania pieniä vaatteita.



Ei ole oikein vaivoja ollut minullakaan raskauden suhteen. On kyllä aivan tarpeeksi tuossa tukkoisesssa ja räkää juoksevassa nenässäkin. Välillä tulee vähän inhottavia supistuksia, ei aivan puhtain paperein mene läpi mutteivät ole suoraan kipeitäkään.



Nyt jatkamaan tuohuja, verhojen vaihtoon. Olis ollut vielä muutama ikkuna pesemättä mutta tuli sade niin täytyy unohtaa ne.



Terveitä ja vaivattomia päiviä!

Iuiu ja sirkku-omena 23+1

Lääkärissä käyty ja yt oli ihana naislääkäri, jota ihan siis kirjallisesti jouduin anomaan sen ällön mieslääkärin tilalle.



Vauva painaa kilon ja melskasi ihan hirveesti. Edelleen tämäkin lääkäri katsoi hänet tytöksi.



Mulla sf 25cm ja painoa oli tullut vain 500g nyt kuluneella kuukaudella!!! Vatsa painaa keuhkoja niin että hengittäminen on vaikeaa etenkin istuallaan ja selälään.En vosi kuvitellakaan nukkuvani selälläni!



Pissa puhdas ja hemppa edelleen vain 112. Ilmeisesti se ei nyt tule nousemaankaan siitä kummemmaksi eli pitää jaksaa tämän väsymyksen kourissa.



Lääkäri ultrasi, joten sain nähdä vilkaan vauvamme=)



Mukavahan tässä on syntymää odotella, kun kaikki on mitä parhaiten=)



rv 27+2

Heipparallaa kaikki tammitenavat !

Kirjoitin äsken pitkän viestin, joka lenteli taivaan tuuliin. En tiedä miten osaan sen tempun, mutta on käynyt samoin pari kertaa aiemminkin.



Mulla on turvotus ohi, samoin pahoin väsymys, ihanaa! Mutta kuuma on yhä. Yöllä en voi kuvitellakkaan käyttäväni peittoa. Ja tänään on ensimmäistä kertaa ohuet sukkahousut jalassa mammamekon takia. En kehdannut lähteä paljain säärin.



Yöt menee vessareissuilla ravatessa, yleensä selviän 3:lla käynnillä. Mutta eniten harmittaa rakentaa se 6:n tyynyn teos aina uudelleen ja uudelleen käynnin jälkeen: 2 tyynyä kohottaa jalkopäätä, 1 haarojen väliin, yksi käsivarren ja mahan väliin (nukun kyljelläni) ja yksi pään alle, ja viimeinen omituisesti lantiota ja vatsaa vasten : )



Kerroinkin aiemmin, että mun ihana, kokenut neuvolatäti lähti pois, kouluterv.hoitajaksi, ja tilalle tuli tuulihattu-peipponen, joka on kaikesta aivan hukassa.

Tällä ihanalla ja osaavalla ehdin käydä vain 1. käynnin! Hän oli itsekkin äiti, ja kaikki oli hanskassa.

Tämä peipposka, jolla olen ollut 2 kertaa, ei meinaa saada edes verenpainetta otettua.



Mulla on vasta 2:n viikon päästä seuraava neuvola, ja aion vaatia uutta sokerirasitustestiä. Olin 1,5 vk sitten testissä, johon menin ensimmäisen neuvolatädin suosituksesta. Soitin tulokset labraan, ja olivat koholla. -Mutta eipä ole neuvolapeipponen tätä osannut huomioida, mitään ei ole kuulunut! Virtsanäyte oli puhdas, ja olo mitä parhain.

Mutta vaivaa se tulos!



Seksistä oli puhetta. Ensimmäinen lapseni syntyi sektiolla rv 35, ja olimme yhdynnässä jo 2:n viikon päästä. Ja homma toimi hyvin. Mieheni oli onnensa kukkuloilla, jotta " olin säilynyt tiukkana" !

Melkein suutuin, niin lapselliselta hän tuntui.



Toinen lapsi syntyi käynnistyksellä alakautta rv 40, enkä saanut repeymiä. Yhdynnässä oltiin taas 2 vk synnytyksen jälkeen. Sattui niin vietävästi, että vain itkin, mutta mies painosti. Hän on nykyisin ex-mieheni, ONNEKSI!



En ollut osannut aavistaa mitään, että hän oli pettänyt minua jo koko raskausaikani. Kertoi vasta, kun häipyi toisen naisen matkaan. Hän oli usein työmatkoilla, ja pettämiset tapahtui aina silloin. Piti kuulemma saada aina mahdollisimman laiha panokaveri. Suurimmaksi eron syyksi hän haukkui minun alapääni löysyyttä! En ollut uskoa korviani. Olin lenkkeillyt ja jumpannut aktiivisesti, mutta en ollut saavuttanut vielä lähtöpainoani, joka hänelle oli kaikki kaikessa! Lapsista viis!!!!!



Nykyisessä parisuhteessani on aivan toista olla! Turvallista, helppoa ja ihanaa! Ei tulisi mielekään, että synnytystapa voisi vaikuttaa parisuhteeseen! Minun mieheni on myös eronnut, kypsä ja olemme puhuneet taustamme.

Nyt joudun sektioon lääketieteellisistä syistä. Ja joulukuun puolella syntyy...



-Muhvi huomenna rv 28

Me paistettiin lasten kanssa ekat tortutkin jo elokuussa =) Jouluvalojen laitosta käydään miehen kanssa aina kädenvääntöä, mie kun tahtoisin ne jo parveketta koristamaan marraskuun puolessa välissä ja mies vasta ensimmäisestä adventista :/ No, hän on tähän asti voittanut kädenväännön, kun en itse niitä osaa asentaa!



Selällään nukkumista ei suositella syystä että verenkierto istukan ja vauvan välillä häiriintyy ja pahasti, siitä voi myös johtua tuo huonovointisuuskin... itse köllöttelen aina vasemmalla kyljellä, ei tarvii niin tiheästi ravata vessassa kun ei mikään paina virtsarakkoon ;)



Rakkaus- eli lantionpohjalihaksia kannattaa treenata jo nyt, vähentää virtsankarkailua loppuraskaudessa, jouduttaa synnytystä ja tietty pitää paikat kiinteinä synnytyksen jälkeistä elämää ajatellen ;)



Seksistä muuten, edellisen synnytyksen jälkeen sekstailimme vasta, kun jälkivuoto oli kunnolla loppunut infektioiden ehkäisemiseksi ja saipa alapää parantua ihan rauhassa, aikaa meni muistaakseni reilu kuukausi. Mitään ongelmia ei ole ollut, vaikka aina on jouduttu kursimaan =/ Itselläni aiemmin yhdyntäkipuja aiheutti endometrioosi, mutta sitäkin leikattiin pois loka05 samalla kun leikattiin bilateraaliset dermoidit munasarjoista ja sen jälkeen ei kipuja ole ollut... Kannattaa Justus varmaan mennä ihan asiaan erikoistuneelle gynelle juttelemaan, josko sieltä löytyisi apuja!



Mitäs muuta, vauvan nukkumisesta ja rytmeistä muutoinkin löytyy juttua ainakin uusimmasta 2+-lehdestä ;)



Ennenaikaisia oli täällä muillakin, meillä eka syntyi päivää ennen la, keskimmäinen 2vkoa ennen la ja tämä nuorin 3vkoa ennen la, joten saapa nähdä tuleeko neiti sitten jo kuukauden ennen la...?



Mulla on alkanut tuo oikee jalka vaivaamaan, mähän olin menossa suonikohjuleikkaukseen toukokuussa, mutta kun testiin tuli ne kaksi viivaa niin leikkaus jäi :) Torstaina on onneksi aika verisuonikirurgille, verrataan jalkaa toukokuussa otettuihin kuviin ja ultralöydöksiin ja katsotaan mitä tehdään!



Muutoin ei uutta, masu on edelleen pienehkö ja hyvä niin! Neiti on todella energinen pakkaus, oikea sähkösaapas =)



Mukavaa tiistaita kaikille,



-Allu ja Pupu rv25+

..että en siis missään nimessä tahdo kenenkään mieltä pahoittaa tuolla seksi ja lantionpohjalihas kirjoituksella, aina ei vain riitä aikaa alkaa selittämään perinjuurin ja juurtajaksain, mutta toivottavasti joku ymmärsi pointtini!



Mutta siis en halunnut loukata ketään, näin huomioksi kaikille :)



-Allu

Jonkin aikaa olen jo lueskellut teidän " samassa veneessä" olevien kirjoituksia, nyt vasta sain aikaiseksi itse kirjoittaa. Aikanaan kirjoittelin ahkerasti edellisen odotuksen aikoihin: esikoinen on syntynyt -01 ja kuopus -04. Nyt meneillään varsinainen ylläriraskaus, tottakai mukava sellainen kunhan ajatukseen tottui... Raskaus siis selvisi minulle aivan rutiini-gynekäynnillä, kun lääkäri ihmetteli (hieman) suurentunutta kohtua =) Viikkoja toteamishetkellä oli 11+5. Minä kun luulin etten ikimaailmassa voisi tulla luomusti raskaaksi =) Tämä raskaus on ollut siis sangen erilainen kuin aikaisemmat lapsettomuushoitojen avulla toteutuneet raskaudet. Oksenkin molemmilta ensimmäiset 3kk lähes yötä päivää, nyt ei ole ollut kertakaikkiaan mitään oireita.



Tämän hetkisestä tilanteesta sen verran, että olen saikulla korkean verenpaineen vuoksi. Tämä sama vaiva on ollut aiemmissakin raskauksissa, lisäksi kohtuvaltimoissa on huonot virtaukset. Tämän vuoksi joudun käymään tiheästi kontrolleissa ä-polilla. Muita vaivoja aivan julmettu liitoskipu, öisin kyljen kääntäminen on jo yhtä tuskaa. Paksu tyyny jalkojen välissä on jonkin verran helpottanut tilannetta.



Ä-pakkausta täälläkin vielä odotellaan. Päädyin lopulta ottamaan sen, kun varsinkin haalarista olen kuullut kehuja eikä se rahallinen korvaus loppujen lopuksi ole kummoinen. On sitä pakkausta aina niin ihana hypistellä!



Hyvä että joku (en muista nimimerkkiä) otti esille lantionpohjalihasten harjoittelun jo raskausaikana. Sitähän mainostetaan kyllä synnytyksen jälkeen, mutta helpompaa " ilolihasten" löytäminen siinä vaiheessa on jos niitä on aktiivisesti treenannut jo raskausaikana. Minulla tästä on omakohtaista vertailupohjaa, ekan synnytyksen jälkeen tuli pissatkin housuun, toisen jälkeen tilanne oli huomattavasti parempi juuri treenailun ansiosta.



Raikasta syksyn jatkoa kaikille, täällä jo kärvistellään pakkasen puolella.



aksiina 23+6

Heippa!



Oli kiva huomata, etten ole ainut joka ei aiemmin ole kirjoitellut palstalle..



Nyt olisi yksi kysymys. Mulla on pe-illasta lähtien vasen kylki ja vatsan alue kovasti kutissut. Eilen illalla huomasin ihottumakaistaleen joka ylsi vasemman puolen kylkiluiden kohdalta melkein napaan asti. Kyseinen ihottuma oli tänään vaalentunut, mutta selän puolelle oli ilmaantunut pieni läikkä samantapaista ihottumaa ja kutina ei ole lakannut.



Onko kenelläkään ollut samantapaista vaivaa? Soitin diabeteshoitajalle tänään joka kehoitti levittämään ohut kerros miedointa apteekista löytyvää hydrokortisonivoidetta aamuin illoin ja katsomaan jos kutina häipyisi parin päivän päästä. Tämän aion siis tehdä, mutta huolestuttaa siltikin..

Ainoat allergia oireet joita olen aiemmin saanut on tullut rihkamakoruista.



Muuten raskaus tuntuu etenevän hyvin ja liikkeitä tuntuu päivittäin, yhden kerran on potku jopa näkynyt vatdan ulkopuolella. Muistelisin, että esikoisen kanssa liikkeet tuntui ja näkyi ulkopuolelta jo aiemmin, mutta nyt on istukka etupuolella, joten se saattaa liikkeitä vaimentaa.



Mielelläni kuulisin jos jollain olisi kokemuksia ihottumasta/kutinasta vatsan alueella raskauden aikana.



Muutentoivottelen hyviä vointeja ja mukavaa viikon jatkoa kaikille!



Emem03 rv 24+6

Pitkästä aikaa ehdin taas tulla piipahtamaan, meikäläisellä on iskenyt kauhea paniikki että kaikki paikat pitää saada kuntoon ennen vauvan syntymää. Tästä johtuen olen sitten töiden lisäksi puunannut ja järjestellyt kotia, ommellut vauvalle vaippoja ja meille tyynyjä ym ym.

Esikoiselle pitäisi saada huone laitettua valmiiksi, ja totuteltava nukkumaankin siellä ( mitenkähän lie onnistuu?). Huolettaa jo etukäteen kun tuo tytön päikkäreille laittaminen on välillä yhtä taistoa joka kestää ja kestää. Mitenkähän meillä nuo hommat sujuu kun vielä vauvakin siinä?

No kaikki aikanaan, sittenhän tuon näkee mitä tuleman pitää.



Kutinasta sen verran, että edellisessä raskaudessa minulla oli nimenomaan mahan seutuvilla punoittavia läiskiä jotka kutisivat ihan vietävästi. Terkkari sanoi sen olevan savipuoli nimistä ihottumaa, ja kehotti pesemään massua nizoralilla. Nizoral ei auttanut yhtään. Lopulta kutinasta tuskastuneena, ja kosteusvoiteen ollessa lopussa laitoin siihen ruokaöljyä. Kutina helpottikin heti! Koko loppuraskauden sitten rasvailin rypsiöljyllä masua, eikä tullut sitten yhtään arpiakaan! Tosin tissit ja pakarat jäi rasvaamatta, ja niihin on jäänyt muistoksi sitäkin komeammat arvet :).



Nyt täytyy hiipiä taas nukkumaan että jaksaa huomenna paahtaa!

Hyviä vointeja kaikille toivottaa

Mantelihammas ja massu 27+2