Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko ihmiset kateellisia siitä, kun toiset tekee enemmän lapsia?

Vierailija
04.10.2007 |

On perheitä joissa lapsia on 4-5, enemmäkin, ihan vaapaasta tahdosta ovat tehneet ne, halusta ja pystyvät siihen taloudellisestikkin, eikä ole esim. uskonnollisia pakotteita taustalla. Usein, kuin näistä perheistä puhutaan, ihmetellään miten jaksavat ja pärjäävät, yhdenkin perheen tiedän jossa 5 lasta joista vanhin eskarissa. Usein meillä ihmettelijöillä, minä mukaan lukien, on se 2-3 lasta. Mulla on 2 ja saan varotteluja sen 3:nen hankkimisesta, " kun sulla menee hermot näiden kahdenkin kanssa" . Eikö hermot saisi sitten mennä, kyllä minusta saa, joskus menee helpommin ja useammin, tilanteesta riippuen ja myönnän hermostuvani lapsille joskus turhankin pienestä. Tietysti jaksamiseen vaikuttaa lasten luonne, tukiverkoston apu jne. Välillä mietityttää, että onko tämä suurempien perheiden ihmettely kateutta, jos itse ei jaksa kuin sen 2-3 lasta.

Oma jaksamiseni on ihan omastakin asenne muutoksesta kiinni.

En kahdenkaan lapsen jälkeen vielä muista elää hirveän lapsen tahtisesti ja olen impulsiivinen ja tempperamenttinen luonne, odotan pieniltä lapsilta liiikaa ja voisin kotiäitinä antaa enemmän heille aikaani, enkä aina keksis jotain askareita ja sitten oppisin pyytämään sitä apua, jos en jaksa.

Kommentit (41)

Vierailija
1/41 |
04.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ovat ihmettelyni. Itselläni on yksi lapsi.

Vierailija
2/41 |
04.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaikea sanoa, kuinka monta lasta JAKSAISIN hoitaa...Ei vain ole mitään mielenkiintoa tai halua tehdä kahta enempää.



Aivan sama mulle, kuinka monta lasta kukakin tekee tai jättää tekemättä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/41 |
04.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä ajattelen lapsimäärän puhtaan matemattisesti: mitä enemmän lapsia, sitä vähemmän on aikaa viettää lapsen kanssa aikaa. Se on suurin syy.



Minäkin kauhistelen isoja perheitä. Säälin lähinnä, kuinka vähän äidillä on aikaa yhdelle lapselle. Ja säälin sitä, ettei äiti voi koskaan istua sohvalla mietiskelemään omiaan ihan rauhassa.



Ai että kateutta? Ei, vaan sääliä.

Vierailija
4/41 |
04.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmettele kyllä joskus, mutta en missään nimessä kadehdi. Kaikki tavallaan. Nyt itsellä on kolmas yrityksessä, jos tärppää, sen jälkeen sterilointi.

Vierailija
5/41 |
04.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

miksi joku haluaa vain 1-2 lasta ?



t neljän äiti

Vierailija
6/41 |
04.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on kaksi lasta, ja toiveissa 2-3 lisää. On tämä äitiys vaan niin ihanaa. Ja se on jotain käsittämätöntä, kun seuraa noita kahta touhuissaan, niin rakkaita ovat toisilleen. Siksikin toivon lapsilleni sisaruksia useamman, kuin vain yhden. Itsellänikin on kolme sisarusta, ja se on oikea rikkaus se. Oman perheen lisäksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/41 |
04.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

aihe, siitä ylöspäin kyllä.



Ihmettelen enemmän näitä kahden tai kolmen lapsen äitejä, jotka laittavat isommat lapset kokopäivähoitoon, kun vauva syntyy. Että eikö jakseta edes kahta/kolmea itse hoitaa. Kerhot ja osa-aikahoidon ymmärrän virikkeenä.



Vierailija
8/41 |
04.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koskaan en kuule myönteisiä kommentteja siitä, että on enemmän kuin yksi lapsi. Pikemminkin ainainen valitus siitä, kun aina on lapsissa kiinni, ei jaksaisi enää mitään, ei omaa aikaa, ei rahaa, lapset riitelee keskenään, vaikeaa liikkua missään, aina joku lapsista sairaana jne jne



Pikemminkin säälin heitä - sekä vanhempia että lapsia, jotka saavat kuullakseen vain ainaista valitusta eikä koskaan kahdenkeskistä aikaa vanhempien kanssa.



Jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus olla esikoinen. Sitä ei ole jos lapset ' tehtaillaan' parin vuoden välein.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/41 |
04.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

minulla on neljä lasta ja rakastan heitä valtavasti, en voisi kuvitellakaan elämää ilman yhtäkään heistä! Ja aikaa heille kaikille kyllä löytyy yhdessä ja erikseen, jos tarve vaatii.

Uskon että monella arvostelijalla on osittain kateuttakin suurperheellisiä kohtaan, kun he eivät itse uskalla/kykene samaan.

Loppuuko yhden tai kahden lapsen äidin rakkaus siihen, sitä ei siis riittäisi enää kolmannelle tai neljännelle?

Vierailija
10/41 |
04.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ihan rehellisesti voin sanoa, että tekisin varmaan abortin, jos nyt tulisin raskaaksi. Mä en vaan yksinkertaisesti halua enempää lapsia, ja oikeasti säälin heitä, joilla on monta lasta. Mutta, eihän mun säälillä ole mitään väliä, koska jokainen tekee omat ratkaisunsa sen mukaan, mitä itse haluaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/41 |
04.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

minä säälin sinua ja pientä kylmää sydäntäsi, säälin myös lapsiasi kun ovat tuollaisen äidin saaneet. Sinä siis kylmästi murhaisit heidän sisaruksensa, jos sellainen olisi tulossa.



12

Vierailija
12/41 |
04.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselläni on kolme lasta ja haluaisin vielä yhden lisää. En ole koskaan ajatellut etteikö aikani riittäisi tarpeeksi kaikille kolmelle. Puuhaamme yhdessä paljon ja sitten on harrastuksia joihin menemme jokaisen lapsen kanssa yhdessä ilman muita lapsia.



Voin kokemuksesta sanoa, että mitä enemmän sisaruksia niin sen rikkaampaa on elämä. Siinä oppii pakostakin sosiaaliasia taitoja. Itse säälin niitä yhden lapsen perheitä esim. jouluna. Minusta olisi lapsena ollut tylsää leikkiä yksin leluilla. Nyt sen ilon lahjoista voi jakaa muiden kanssa ja aina löytyy leikkikaveria.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/41 |
04.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja niin kuuluukin olla. Kussakin asemassa on hyvät ja huonot puolensa.

Vierailija
14/41 |
04.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on siis kaksi vanhempaa veljeä joilla ikäeroa vajaa 2 vuotta minä taasen olen veljiäni huomattavasti nuorempi. Minä olisin ollut ikionnellinen jos vanhempani olisivat hankkineet vielä ainakin yhden lapsen, olisi ollut mukava kun kotona olisi ollut enemmän elämää. Ja nytkin kun miehelläni ei ole sisaruksia on perhejuhlat aikas minimaaliset.



Minulla itselläni on neljä lasta eikä viideskään olisi mahdottomuus. Kyllä minulla riittää aikaa jokaiselle, tosin lapset on tehty kahden sarjassa pojat ovat 16 ja 14 ja tämä tyttönen 4v ja pikkuveli 2v. En varmaan ihan putkeen olisi näin mahtavasti jaksanut.



En minäkään silloin suurta perhettä ymmärrä jos sen perheen elättämiseen ei ole varaa, enkä tarkoita mitään rikkauksia vaan ihan perushankintoja ja joskus edes jotain extraa. meillä tuossa naapurissa asuu nuorehko perhe nainen minua 4 vuotta nuorempi eli 30 vuotias ja tämä uusi mies muutaman vuoden nuorempi. heillä on naisen edellisestä liitosta olevat neljä lasta ja tämän uuden kanssa on yksi ja kuudes on tulossa. vanhin lapsi on 12v ja nuorin 1,5v. He elävät paljolti tukien turvin kun kumpikaan ei ole töissä mies tekee joskus jotain kausihommaa muutaman kuukauden vuodessa. Kyllä nainen lapsiaan rakastaa, mutta on usein väsynyt ja sanookin että rahahuolet saa pinnan usein kireälle. Minä en tuota tilannetta ainakaan itselleni haluaisi, että pitäisi elää odottaen, että milloin seurakunta taas jakaa avustuspaketteja. Minusta tuntuisi pahalta jos omat lapseni kulkisivat vain ja ainoastaan aina käytetyissä vaatteissa ja muissa välineissä ja että joutuisin kieltämään esim. harrastuksia rahatilanteen vuoksi.



Minä olen laittanut lapsi rajan siihen, että minulla tulee kuitenkin olla jokaiselle varaa hankkia vaatteita, maksaa viikkoraha ja ostaa kullekkin jotain mieluista sekä maksaa loma edes kerran vuodessa joko suomessa ja edes joskus myös ulkomailla. se ei ole lapselle kiva tilanne jos joutuu kaikesta luopumaan kun kotona ei ole varaa siksi että lapsia on paljon. Eihän niitä lapsia rahan takia tehdä ja tiedän että joku riemastuu tästä laskelmoinnista, mutta minä haluan näin ja joku toinen toisella tavalla ja sehän on tärkeintä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/41 |
04.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

on yksi lapsi, hän ei ole lapsirakas. Minä ainakin olen todella lapsirakas ja äidillinen. Tykkään lapsista todella paljon, mutta olen onnellinen tästä yhdestä. Rakkauteni häneen on niin suurta, että en ole halunnut toista lasta pienellä ikäerolla. Enkä ylipäänsä siksi, että toinen lapsi vain " pitäisi olla" . Enkä tarkoita, että pienen ikäeron perheet eivät rakastaisi lastaan. Itse olen vain kokenut näin.

Vierailija
16/41 |
04.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Teen töitä lasten parissa, minulla on 2 omaa lasta,4 kummilasta ja omien lasten lukuisat kaverit vielä " vilkastuttamassa" perheemme arkea.



En ole koskaan enempää lapsia toivonut, vaikka varmasti olisin " kykeneväinen" rakastamaan useampiakin omia lapsia. En ole ikinä säälinyt tai mitenkään pohtinut kenenkään kohdalla mitään lapsilukumäärää.



Joten en oikein ymmärrä näitä ajatuksia kateudesta tai säälistä suurperheellisiä kohtaan.

Vierailija
17/41 |
04.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

että jotkut ihmiset ovat kateellisia. Meille on nyt kolmas lapsi tulossa ja tosi moni on varoitellut ja ihmetellyt ja päivitellyt. Ihan kuin 2 lasta olisi joku normi ja heti kun siitä poikkeaa, mennään extremen puolelle. Voin vain kuvitella millaista olisi jos odottaisin neljättä tai viidettä.



Epäilen, että moni ei uskalla hankkia enempää lapsia. Ihmiset ovat niin laskelmoivia ja miettivät liikaa esim. taloudellista tilennettaan tai omaa vapaa-aikaansa. Sitten vuodet vierähtävät ja harmitellaan, ettei aikoinaan tullut hankittua kuin se 2 lasta. Lapset ovat kuitenkin elämän suurin rikkaus. Alitajunnassa jyllää kateus niitä kohtaan, jotka uskaltavat olla tässä suhteessa erilaisia ja kateus verhotaan päivittelyyn ja oman valinnan erinomaisuuden perustelemiseen.

Vierailija
18/41 |
04.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mihin " tarvii" niin monta lasta, mikä on motiivi? Itse haaveilen kahdesta, edes yhdestä. Terv. Lapseton, ei omasta halusta

Vierailija
19/41 |
04.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

että nyt neljän lapsen jälkeen lapsilukumme on täynnä. Ei siksi etten jaksaisi/haluaisi enää viidettä, vaan siksi että haluan kouluttautua ammattiin. Sain esikoiseni hyvin nuorena ja olen siitä lähtien ollut kotona lasten kanssa, nyt alle kolmekymppisenä palaan jälleen työelämään :)

Emme ole koskaan tarvinneet mitään tukia, elämme siis lähinnä mieheni tuloilla.

Ostan lapsilleni merkkivaatteita jos siltä tuntuu, taloudellisesti siihen kykenemme, ostimme myös uuden tila-auton. Syömme usein ulkona koko perheen kanssa ja käymme porukalla shoppailemassa kauppakeskuksissa.

Miksi minua ja perhettäni siis pitäisi säälitään? Mielestäni meillä on paljon parempi tilanne kuin monella 1 tai 2 lapsisella perheellä!

Vierailija
20/41 |
04.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta itselleni oli jo ennen esikoisen syntymää selvää, että haluaisin monta lasta. Mekin kärsimme tuolloin lapsettomuudesta ja silloin tuli selväksi, että lapset ovat todellakin lahja. Kaksi seuraavaa tulikin yllättäen helposti luomusti ja ainakin vielä yhden haluaisin, jos saisin. Rakastan lapsiani yli kaiken, minusta on ihanaa olla raskaana ja synnyttää, haluan, että lapsillani on monta sisarusta. Minulle on muutenkin perhe ja suku tärkeä ja olen sitä mieltä, että läheisiä ihmissuhteita ei koskaan voi olla liikaa.

Vierailija:


Mihin " tarvii" niin monta lasta, mikä on motiivi? Itse haaveilen kahdesta, edes yhdestä. Terv. Lapseton, ei omasta halusta

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi neljä seitsemän