onko omaisilla keinoa saada iäkäs henkilä lääkärille kun muisti alkaa loppua ja henkilö ei tietenkään halua ite mennä

Voi yrittää saada muun syyn varjolla lääkäriin. Voi kysyä kotikäyntiä (alkuun esim kotisairaanhoidon terveydenhoitaja). Jos muisti on jo todella huono, voidaan joskus hakea edunvalvojaa. usein tosi muistamaton vanhus voi skarpata vastaanotolla niin, että jos omaista ei paikalla, ei lääkäri välttämättä huomaa muistamattomuutta

Meilläpäin käy tekemässä muistitestejä ym.

Appiukolla kesti vuosia, ennen kuin hän itse myönsi, ettei aina muista asioita. Hyvällä lääkityksellä oireet saadaan jotakuinkin pysymään kurissa.

Oli se surullista kuulla, kuinka appi oli saanut ensimmäisen raivokohtauksensa ja hänen hillitsemisessä oli mennyt tuntikausia.

Sen jälkeen lääkitys katsottiin uusiksi ja onneksi raivokohtaus ei ole vielä uusinut.



Se on kyllä tosi paskamainen sairaus, joka vieraannuttaa valitettavasti muista ihmisistä. :/

asiallista tietoa, että on erilaisia muistisairauksia. Ajoissa aloitettu lääkehoito voi hidastaa niiden etenemistä, muistisairaus ei häviä kotona piilottelemalla. Lääkehoitoon saa kelan korvauksen kun sen määrää vanhustyön erikoislääkäri, geriatri.



Ilmaise oma huolesi rehellisesti, kerro jos et saa nukuttua öisin, ym.



Asiassa ei ole hävettävää. Ota selvää mitä lääkärikäynnillä tehdään, mene mukaan jos suinkin voit (oikeastaan ihan ehdotonta). Omainen voi tuntea olevansa " palikkatestissä" kun tehdään ns. minimentaltestiä (googlella voisi löytyä tietoa). Kysymykset on yksinkertaisia, mutta antavat kuvaa muistista sillä hetkellä.

Se lääkäri ei sitä muistia tuo takaisin. Vanhuksellakin on itsemääräämis oikeus.

Jos vanhus haluaa olla muistamaton ja vaikka kuolla sen takia kun ei enää muista syödä eikä selviä askareistaan, niin mitä sitten?



Näin sen elämän kuuluukin mennä, jos ei selviä arjesta ja pysty täyttämään elämän vaatimia edellytyksiä, on aika lähteä.

Varsinkin kun kyse ei ole tilapäisestä ongelmasta.



Mitä iloa se suo vanhukselle että ensin menee lääkäriin kun muisti reistaa, sit vanhainkotiin jossa sit muistamattomana siihen asti kun pumppu pysähtyy. Ei tunnista sukulaisiaan, omaisiaan ei mitään.

Kyllä se on vähän lähimmäisillekin rankkaa. Muistamaton saattaa jättää hellan levyt päälle ym. Onko kivaa jos koko kerrostalon rappu palaa sen takia, että kukaan ei ole edes yrittänyt auttaa. Mitäs sitten jos muistamaton metelöi yöllä kun luulee että on päivä ym. Olisko kivaa sullekkin kun naapurin dementia pappa käy yötä päivää ovilla kysymässä turhan päiväsiä asioita? Joo olit kai provo, mut silti!

Lääkkeitä syömällä on muistihäiriöisen viimeiset elinvuodet paljon mukavammat. Muistihäiriöinen kärsii myös itse muistamattomuudestaan, paitsi ihan lopuksi.



On jo todella pahaksi mennyt, kun luulee, että on kesäkuu. Nyt pitäisi tehdä jotain ja nopeasti, että saataisiin lääkitys kuntoon. Hän tarvitsisi myös kotisairaanhoitajan käymään kerran viikossa ja ehkä kunnallista kotiapuakin päivittäin.



Soita kotisairaanhoitoon ja kysy, saisiko sieltä jonkun kotikäynnille puhumaan järkeä ja järjestämään asioita.

tottakai omaisten täytyy puuttua asiaan jos siltä tuntuu. Sehän on vain välittämistä! Enpä haluaisi olla nro kahdeksan omainen.