Onko tosiaan niin, että erakoituneet /syrjäytyneet ovatkin läheisriippuvaisia??

Mutta eiköhän löydy useita muitakin syitä, jos ihminen eristäytyy.

Ihmiset saattavat erakoitua myös siksi, että ovat kyllästyneet elämään tai pettyneet ihmissuhteisiinsa. Nykyisessä urbaanissa yhteiskunnassa erakoituminen on helpompaa kuin agraariyhteiskunnassa. Kaupunkien kerrostaloasunnoista löydetään toisinaan vainajia, jotka ovat olleet kuolleina kuukausia tai jopa vuosia.

No, tämä tyyppi ei tiedä pätkääkään mistä puhutaan. Tuollaista diagnoosia ei suomenkielisistä opuksista löydy.

Mutta voi olla monia muitakin syitä. Esim. paniikkihäiriö, ja jotkut on niitä jotka ei haluakaan ihmiskontakteja pohjimmiltaan, sktisoidiko se oli? Eristäytyvä läheisriippuva pohjimmiltaan haluaisi olla ihmisten kanssa, mutta se tekee liian kipeää.

Tämä seuraava lainaus on Tommy Helstiniltä, kaivoin kirjan esiin kun rupesi itseäkin kiinnostaman. Siis läheisriippuvainen voi myös takertua, mutta ongelman ytimessä on päinvastainen prosessi, eli syvä epäluottamus ihmisiin, joka voi johtaa myös eristäytymiseen:



"Lopuksi haluaisin käsitellä asiaa, joka on läheisriippuvuutta sairastavalle ihmiselle erittäin vaikea. Tarkoitan liittymistä. Läheisriippuvuuteen kuuluu ikään kuin sisäänrakennettuna itsestäänselvyytenä tarve selvitä yksin ja olla yksin. Ihmisten läheisyys on merkinnyt uhkaa ja hankaluuksia. Ihmisistä on pitänyt selviytyä ja usein on ollut niin, että ainoa asia johon on voinut tässä elämässä luottaa on ollut oma itse. Liitymiseltä on pitänyt suojautua ja ainoan rauhan on voinut antaa tietoisuus, että ei tarvitse olla perheenjäsenten kanssa tekemisissä. --- Yhdessäolo on merkinnyt vaikeuksia, tuskaa, hämmennystä, sekasortoa, syyttelyä, syyllisyyttä, epätitoisuutta toisen tunteista ja ajatuksista. Mitään läheisyyttä ei ole ollut, eikä näin ollen ole voinut olla myös liittymistä."

skitsoidi, skitsoidinen

jakomielisyyden piirteitä omaava henkilö, jolle ominaista läheisten ihmissuhteiden välttäminen, kyvyttömyys ilmaista vihamielisiä tunteita ja sulkeutuneisuus

Jo sana "läheisriippuvaisuus" kertoo mistä asiassa on kyse, eli toisiin ihmisin liiallisesta ripustautumisesta, huolehtimisesta yms.

Jo sana "läheisriippuvaisuus" kertoo mistä asiassa on kyse, eli toisiin ihmisin liiallisesta ripustautumisesta, huolehtimisesta yms.

Vaan läheisriippuvuus on sitä, että käytännössä lapsena ei ole saanut olla oma itsensä, vaan on joutunut koko ajan etsimään muista ihmisistä sitä mitä saa olla. Ei ole esim. saanut olla vihainen, vaan sen puolen on joutunut tukahduttamaan. Tällainen ihminen ei opi luottamaan muiden ihmisten hyväksyntään, vaan koko elämä on muiden ihmisten kyttäystä. Mitä he ajattelevat ja kelpaanko jos teen näin tai noin. Käytännön ilmiasussaan läheisriippuva voi päätyä yrittämään kontrolloida muita tai sitten vetäytyä pois muiden yhteydestä.

tällä historialla aidot, lämpimät ihmissuhteet ovat arvossaan ja kultaa kalliimpia. Siksi ehkä ihmettelenkin usein tällä palstalla ihmisten julmuutta- kun eivät ymmärrä kuinka arvokkaita toiset ovat- ja kuinka arvokkaita ovat ne hetket kun toinen paljastaa sisimpäänsä. Tällä kun isketään juuri silloin lujaa ja kipeästi. Muinoin valittu kumppani on vielä syvällä tuossa suossa. Kaikki tekee niin kipeää että ainoa mihin kykenee on oma oikeassa oleminen. Ja lähimmäistensä hylkääminen. Sitä on kamala katsoa. Ja pois on kohta lähdettävä, kun lapsetkin alkaa osansa siitä saada.

läheisriippuvuus niiden rinnalla vielä vaipoissa. Tiedätköhän oikeasti mistä nyt puhutaan? Tämä on oikeasti vakava paikka monelle ja tietävä kommentti voi olla kultaakin arvokkaampaa...

ja todellakin on eristäytynyt.

läheisriippuvuus niiden rinnalla vielä vaipoissa. Tiedätköhän oikeasti mistä nyt puhutaan? Tämä on oikeasti vakava paikka monelle ja tietävä kommentti voi olla kultaakin arvokkaampaa...

Tuo skitsoidin määritelmä oli pikakopiointi tohtori.fi:stä, tässä sulle se mitä hoitsuille opetetaan, netistä sekin:

Skitsoidi eli eristäytyvä persoonallisuushäiriö on käsitelty skitsofrenian yhteydessä. Sille luonteenomaista on taipumus erikoiseen ajatteluun, yksinäisyydessä viihtyminen ja voimakas mielikuvitus. Skitsotypaalinen eli psykoosipiirteinen luonnehäiriö muistuttaa kroonisen skitsofrenian jälkitilaa: potilas on outo sekä käytökseltään että puheiltaan, hänellä on erikoisia käsityksiä ja ajatushäiriöitä, mutta ei avointa psykoottisuutta. Monet elävät erakoina ja jotkut viettävät pultsarityyppistä elämää alkoholistiporukoissa, vaikka eivät juuri itse juo.

Ja läheisriippuvuus taas ei ole mikään Kelan hyväksymä "diagnoosi". En tiedä miten läheisriippuvuus-sanaan suhtaudutaan ammattilaisten piirissä, mutta populääripsykologiassa sillä kyllä pystytään kuvamaan tiettyjä ilmiöitä.

muka liittyy läheisriippuvaisuuteen?

alkoholistien lapset olisivat aikuisena hyvin usein läheisriippuvaisia.

Ihminen voi miettiä koko päivän mitä äiti hänestä ajattelee ja soittaa sata kertaa asian varmistamiseksi.



Tai sitten hän voi istua koko päivän yksin kotona ja eristyneenä ja miettiä mitä äiti hänestä ajattelee, vaikka äitiin ei ole oltu yhteydessä vuoteen.



Kummassakin tapauksessa ollaan läheisriippuvaisia, on juututtu menneisyyteen eikä eletä omaa elämää, johon ajatukset äidistä ja tämän hyväksynnästä ei kuulu.

Ihminen voi miettiä koko päivän mitä äiti hänestä ajattelee ja soittaa sata kertaa asian varmistamiseksi.

Tai sitten hän voi istua koko päivän yksin kotona ja eristyneenä ja miettiä mitä äiti hänestä ajattelee, vaikka äitiin ei ole oltu yhteydessä vuoteen.

Kummassakin tapauksessa ollaan läheisriippuvaisia, on juututtu menneisyyteen eikä eletä omaa elämää, johon ajatukset äidistä ja tämän hyväksynnästä ei kuulu.

Eikö jokainen ihminen loppujen lopuksi mieti aika paljonkin elämänsä aikana, että mitä toinen ihminen ajattelee itsestä?

Eikö jokainen ihminen loppujen lopuksi mieti aika paljonkin elämänsä aikana, että mitä toinen ihminen ajattelee itsestä?

Sepä tässä onkin, että läheisriippuvilla hyvin tavallinen prosessi on vaan mennyt ääripäähän ja ollut lapselle liian rankka. Ja siitä on seurannut asioita, jotka haittaa pahasti loppuelämää. Ei siinä mitään sen mystisempää ole.

juoppo isä leikkasi muksultaan jalkansa poikki ja heitti menemään. Sitä jalkaa ei ole, eikä tule vaikka kuinka mietittäisiin asioita terapioissa ja yritettäisiin "kasvaa aikuisiksi" = kuulemma huono itsetunto!

olla läheisriippuvainen. Lapsesta saakka sitä opetetaan ensin kotona sitten hoidossa ja koulussa. Sellaista se yhteisössä eläminen on. Turha tulla sanomaan, että vain tietyt on läheisriippuvaisia, sillä joka ikinen on noilla perusteilla.

juoppo isä leikkasi muksultaan jalkansa poikki ja heitti menemään. Sitä jalkaa ei ole, eikä tule vaikka kuinka mietittäisiin asioita terapioissa ja yritettäisiin "kasvaa aikuisiksi" = kuulemma huono itsetunto!

Oikeasti se menee niin, että isä leikkaa muksultaan jalan poikki, kukaan ei ole huomaavinaankaan asiaa, muksu ei saa puhua siitä kenenkään kanssa. Jos hän itkee irti leikattua jalkaansa, häntä hakataan. Hän ei opi tietämään miksi niin tapahtui, voisiko niin tapahtua uudestaan ja hän ajattelee että koko asia oli hänen syytään. Vielä kymmenien vuosien jälkeen tapahtumasta osa hänestä on piilossa ja pelkää aivan helvetisti, että sama voi tapahtua koska tahansa uudestaan, ja se on taas hänen oma syynsä.

Terapiassa ihminen vapautetaan, hänelle näytetään mitä oikeasti tapahtui, hän ymmärtää syy - ja seurausuhteet, saa surra sekä vanhempiensa kylmyyden että katkaistun jalkansa. Ja sitten hän voi jatkaa elämäänsä ja kokea, ettei ole enää pelättävää.