Olen rv 42+2 ja täksi päiväksi sovittu käynnistys peruttiin
Ja minut laitettiin kypsymään kotiin. Uusi käynnistysaika on sitten perjantaille. Kyllä on jotenkin järkyttävää käytöstä näissä isoissa sairaaloissa. Joka kerta erilääkäri ja jokaisella omat näkemyksensä.
Ekan kerran tämä raskaus piti käynnistää vauvan ison koon takia pari viikkoa sitten. Sitten se ei ollutkaan yhden lääkärin mielestä niin kovin iso ja sitten käytiin kontrollissa 41+5 ja silloin luvattiin tälle päivälle käynnistys.
Okei, paikat ovat ihan epäkypsät,mutta niin alan olemaan minäkin, tämä lapsi ei täältä tule itsestään..
Hitto että harmittaa........
Kommentit (113)
46+1 ?????
En ole ennen kuulut että noin pitkälle olis kenenkään raskaus mennyt. Olisin kyllä hyppinyt seinille jo moneen kertaan...
Mun siskolla on tänään rv 41 vauva painaa 4400g ja laitettiin kotiin odottelemaan spontaania synnytstä. Ensi keskiviikkona katellaan taas.
Viikko sitten lääkäri sanoin että sektio aika jos ei tule pois itsestään ja on vaarallista synnyttää alakautta, koska edellinen painoi 4900g.
Nyt oli eri lääkäri, katsoo tilastoja ei synnyttäjää.
Siskon aikaisempaa raskautta koitettiin käynnistää viiko ja ei alkanut, tehtiin sektio, kuulemma laiska kohtu.
Kaksikiloisenkin voi saada osastolle vierihoitoon jos vauva on virkeä ja jaksaa syödä.
Vierailija:
Se älykkö joka aikoo valehdella viikot, mitäs sit, kun vauva syntyy " keskosena" ja sen perusteella erotetaan susta heti alkuun ja laitetaan keskolaan kasvamaan.
mun eka oli ultralla katsottuna 3,5kg -> oikeasti 3,0kg
tokan piti olla 4,5kg -> oli 3,7kg
Olen kyllä laskenut koko ajan liikkeitä. Tulee nipin napin se 10 vaadittua tunnissa. Vauva nyt muutenkin on ollut hyvinkin hiljainen pari viimeistä päivää.
Sitä minäkin pelkään että vielä perjantaina sanovat että nyt on ruuhkaa ja katellaan maanantaina. Se nyt toisaalta tuntuis hassulta koko ajatuskin, kun viikkoja on jo sitten tosi paljon. En tunne tai tiedä ketään kenellä olis mennyt niinkin pitkälle raskaus.
ap
koska siellä tuputetaan käynnistystä vähän liiankin helposti...
Ultrattiin 36 vk 3600g. 38 vk käsikopelolla lääkäri arvioi himpun vajaa 4000g. Silloin sovittiin että tulen käynnistykseen/kontrolliin 2 vk kuluttua. No se olikin sitten vain kontrolli,koska sitten ultraava lääkäri sai tuloksen 3900g, joten ihan normaali vauva tulossa. 41+5 kävin vain alapäätä näyttämässä ja kuunneltiin sydäntä. Tänään ultrattiin,mutta lääkäri ei (yllätys) antanut mitään arviota koosta, sanoi vain että normaali ja kaikki hyvin.
En tiedä sitten mutta musta tuntuu että vauva on iso, kaksosetkin olivat syntyessään 3530g ja 3150g.
ap
Lääkäri ei sen takia varmaan kommentoinut tätä kokoa. Mulla on tästä kokemusta. Mutta ei sen ison synnyttäminen pakosti ole yhtään sen kamalampaa. Toivon vaan ett kaikki menee hyvin. Aika isoa riskiä nyt tunnutaan otettavan!
Minullekin piti tulla normaalia pienempi vauva, mutta syntymäpaino alkoi nelosella.
Ja tosiaan lähdethän nopeasti sairaalaan, jos sinusta alkaa tuntumaan siltä, että vauvalla on hätää - yritä vaikka välillä silitellä toista, ja odota liikettä vastaukseksi =o).
Toivotaan, että kaikki menee hyvin!
Äläkä murehdi vauvan isoa kokoa; nainen on rakennettu siten, että reilu 4-kiloinenkin vauva vielä mahtuu tavallisesti syntymään ihan hyvin.
Että ei se ole kuin puolet siitä jos on nelikiloinen ;)
Eivät myöskään suostuneet käynnistämään vaikka viikkoja 41. Pelkäsin koko ajan, että myrkytys tekee jommasta kummasta tai molemmista lopun. Kävin kontrollissa joka päivä. Onneksi ei ollut muita lapsia silloin. Ja helsinkiläinen perinteikäs sairaala. Myöhemmin synnytin toisessa sairaalassa ja lääkäri ei meinannut uskoa, etteivät olleet käynnistäneet ja totesi, että olin ollut " riskirajoilla" .
Ajatellen jos vauva oliskin ollut 4 kg jo vk 38, nyt siitä on kohta kuukausi. Vauvahan on kuitenkin kasvanut koko ajan. Synnytystä itseään en jännitä,mutta ponnistusvaihetta senkin edestä. En halua revetä kauheesti, enkä mitään imukuppi synnytyksiäkään. Tosin minultahan ei kysytä vissiin mitä haluan.. Nyt jo heittäydyn marttyyriksi:)
Mutta kyllä tämä ottaa kupoliin aika rankasti. Osasin edellisen raskauden perusteella ennustella että yli menee ja rankasti, mutten tajunnut että sairaala voi patistaa vielä tässä vaiheessa kotiin. Kaikki tuntemani vauvat ovat syntyneet viimeistään sillo 42+2, ja ihan tässä samassa sairaalassa on osa.
ap
Minulla 42+2, juuri ennen käynnistystä istukka irtosi ja vauva menehtyi.
Nyt olen onnellisesti uudelleen raskaana,käynnistys luvattu jo heti lasketun ajan tuntumaan.
Noilla asioilla ei kannata kauheasti pelleillä.
Mua oikeasti säälittää sun tilanne! Mun sisko, joka on lääkäri, sanoi, että jos joku äiti päästetään pidemmälle kuin tuo 42+2, otetaan todellista riskiä, sillä kohtukuoleman vaara kasvaa reippaasti tuon jälkeen. Sinuna lähtisin siis sairaalaan ja kieltäytyisin lähtemästä enää kotiin. Eiväthän he voi taata sinulle enää millään, että mitään pahaa ei tapahtuisi. Yritä vaatia käynnistystä vaikka juuri niihin vauvan liikkeisiin vedoten.
On henkisestikin hirveän raskasta kun ensimmäinen lääkäri lupaa käynnistyksen vaikka rv41, sitten kun menet sinä päivänä, toinen lääkäri sanoo että odotellaan vielä. Ensimmäinen lääkäri on voinut perustella hyvin miksi pitäisi jo käynnistää (vauva koko, istukan kunto jne)., mutta tämä toinen väittää silmät kirkkaina ettei ole havainnut mitään ihmeellistä vauvan voinnissa ja paljon pienempikin se vauva on kuin ensimmäisen lääkärin arvio. Luota siinä sitten aina siihen uuteen mielipiteeseen!
Pitäisi olla äidin perusoikeus päästä aina samalle lääkärille koko yliaikaisseurannan ajan. Ulkomailla tämä taitaakin toteutua, koska useissa maissa valitaan raskauden alussa oma synnytyslääkäri, jota tavataan koko raskauden ajan.
Itsekin halusin toisen lapsen kanssa mieluummin sektion kuin käynnistetyn synnytyksen, esikoisen käynnistetty synnytys päättyi kiireelliseen sektioon. Ensimmäinen lääkäri, jota tapasi peräti kahdesti, oli sitä mieltä että leikataan hiukan lasketun ajan jälkeen ellei käynnisty itsestään. Sitten kun menin sairaalaan sektiota varten (aikaa ei ollut varattuna koska niitä ei enää ollut kun edellisen kerran kävin, piti leikata päivystyksenä), uusi lääkäri vittuili minulle suoraan että käynnistys ei ole riski sektion jälkeen ja olen itsekäs ja mitä lie kun odotan saavani sektion. Lopulta sain kuitenkin ajan vajaan viikon päähän pelkosektioon, koska aloin itkeä enkä suostunut lähtemään ilman sektioaikaa. Olin todella muserrettu lääkärin käytöksestä johtuen.
Samassa sairaalassa myöhemmin toista lastaan odottava ystäväni odotteli osastolla kolme päivää vesien mentyä. Ensimmäinen lääkäri sanoi heti että seuraavana aamuna käynnistetään, mutta sitten seuraava olikin sitä mieltä että ei käynnistetä, riskit ovat liian suuret sektion jälkeen. Synnytys saattaa käynnistyä liian rajuna eikä sitä saa välttämättä hillittyä, seurauksena mahdollisesti kohdunrepeämä.
Eli lääkärien mielipiteet vaihtelevat laidasta laitaan! Itse en enää todellakaan luottanut sen ääliölääkärin kantaan käynnistyksen turvallisuudesta, mitähän synnytyksestäkin olisi tullut kun olisin koko ajan pelännyt ja jännittänyt koska kohtuni repeää ja joudun hätäsektioon, ja että toivottavasti selviämme molemmat hengissä. Mutta eivät kai sitten henkihieverissä olevat äiti ja vauva rumenna tilastoja yhtä paljon kuin " turha" sektio, joten alakautta yritetään vain vaikka onnistumisen mahdollisuudet olisivat pienet.
Sain ekan lapseni ulkomailla, jossa ei ikinä päästettäis noin pitkälle. Hengenvaarallista.
Sanot, ettet enää jaksa! Hei haloo, olet yli 2vkoa jo yli. Itse pelkäisin kohtukuolemaa niin paljon, etten varmaan uskaltais edes nukkua. Jos et yksin ole tarpeeksi vahva, pyydä mies mukaan vaatimaan sitä käynnistystä.
(Tai lähdet sitten ensi viikolla kotiin vauvan kanssa.)
Se älykkö joka aikoo valehdella viikot, mitäs sit, kun vauva syntyy " keskosena" ja sen perusteella erotetaan susta heti alkuun ja laitetaan keskolaan kasvamaan.