Lapset mukaan hautajaisiin??

Ei ymmärrä tilaisuudesta vielä muutenkaan mitään ja siitä tulee ikävien juhlien lisäksi teille vielä turhaa stressiä.

sukulaiset sanoivat että kiva kun on seuraava sukupolvi mukana tuomassa ajatukset siihen että elämä jatkuu

Näin minäkin sen ajattelisin. Voimme käydä haudalla lapsen kanssa erikseen viemässä kukkia, vaikka seur. pv:nä.

Jos kovin läheistä sukua, isovanhempi, eno, täti, ottaisin ehdottomasti lapsen mukaan. Jos taas kaukaisempaa sukua, jättäisin hoitoon.

Eli lapsen mummi. Tosin kovin etäiseksi jäänyt kun jo pitkään sairastanut ja ollut " poissaoleva" vuosia.

Ap.

olla niin, että kirkolliset menot lapsi poissa ja hakisi sitten hänet muistotilaisuuteen mukaan..

Hoitopaikka olisi ihan lähellä nimittäin.

Mitä mieltä?

T. Miettivä ap.

Ei kahta sanaa.

en ymmärrä miksi pitäisi ottaa mukaan. Ap kuvaili lastaan vallattomaksi ja suhdetta mummoon etäiseksi. Lisäksi on vielä niin pieni, että ei kuitenkaan tajua tilaisuudesta tuon taivaallista ja luultavasti voi vielä ahdistua aikuisten surusta.

ainakaan pitäisi sitä minään loukkauksena, eikö se ole aika ymmärrettävää, että noin pienen jättää hoitoon hautajaisten ajaksi.

Minustakin loukkaa appea. Etteköhän voisi tilaisuuden ajan juosta vaikka vähän perässä.. Kyse ei mistään tuntikaupalla kestävästä asiasta.

Miten joku voi edes ajatella toisin? En ymmärrä!

Eivät ole olleet yhdessä koskaan. Mieheni äiti oli yh. Isäpuoli tosin oli ja hänkin jo uudessa suhteessa ollut muutaman vuoden, koska anoppi ollut laitoshoidossa vuosia. Ikäihmisiä..

Ap.

ps. Kyllä voikin olla vaikeaa päättää. Toisaalta lapseni on ainoa lapsenlapsi joten enemmän kuin oikeutettua olisi hänen olla paikalla, mutta tosiaan ei itse ymmärrä tilaisuudesta juurikaan. Tai ainakaan osaa " surra" rauhallisesti kuten siellä ihmiset tekee.

hautajaisissa lapset 1v ja 2v2kk. Moni sukulainen ei ollut heitä koskaan nähnytkään paitsi valokuvissa.

Lapset eivät luonnollisestikaan olleet hipihiljaa koko tilaisuutta ja kahvitilaisuudessa isompi kipitti välillä katsomaan ukkia ja muita tuttuja.

Lapsiin ja heidän ääntelyihinsä suhtauduttiin kuitenkin sekä sukulaisten että myös pitopalvelun osalta ymmärtäen ja hymähdellen.



Moni sukulainen tuli juttelemaan ja kiitteli että olimme ottaneet lapset mukaan, että helpottaa oloa monella kun näkee ihan kongreettisesti että elämä jatkuu.

mies (tarkoitti pappia) puhaltaa nuo kynttilät ja alkoi niistä vänkäämisen, että puhaltaisi jo, jne. Koko kirkko raikasi tästä kitkuttelusta. Sitten tuli kanttorin soitto ja poika äimistyi hiljaiseksi. Mutta kun kanttori lopetti, niin sitten huusi, ettei saa lopettaa vielä. Kun pappi sitten kuitenkin alkoi puhumaan, eikä kanttori jatkanut soittoa, niin sitten poika suuttui papille ja karjui: " Koska tuo mies lopettaa tuon puhumisen?" . Ja tällaista menoa jatkui koko tilaisuuden ajan. Kaikesta tästä huolimatta, lapsen mukana olo oli tärkeää sukulaisille, näin kun mummonkin suunpieli nousi hieman pojan kailotuksista. Kyse oli nimittäin papan (se vainaja) ainosta lapsenlapsesta. Sillä lapsella oli oikeus varastaa show ja tuoda lohdutusta, että papan suku jatkuu vielä. Tästä kokemuksesta huolimatta kehoittaisin kuten joku aikaisempikin, että otatte lapsen mukaan. Näin läheisestä sukulaisesta kun vielä on kyse.

Ei tietenkään voi jättää lasta kotiin. Lapsi ei ahdistu muiden surusta ja lapsi on osa sukua, ilossa ja surussa. Lapsi myös saa olla lapsi hautajaisissakin, lapsen levottomuus tai ääntely tuskin loukkaa ketään. Ellei teillä sitten ole kovin tiukkapipoista sukua.

Sitä paitsi lapsen/lapsien läsnäolo on usein hyväksi, se vie tuo tunteen elämän jatkumisesta ja jotain iloa surun keskelle.

Ja ei meillä ainakaan hautajaiset koskaan ole täysin surulliset olleet, koskaan en ole ollut hautajaisissa, joissa ei olisi naurettu ollenkaan.



Ilmeisesti kuitenkin miehesi on lähin omainen, joten hänen tahtoaan pitäisi noudattaa?

Emme ottaneet kolmevuotiasta mukaan. Koimme, ettei niin pieni vielä käsitä tilanteen luonnetta eikä siksi ole välttämätöntä olla paikalla. Serkun samanikäinen oli ja vei huomion monessa kohtaa. Mieti mitä on omalla kohdallasi odotettavissa; onko sinulla voimia hoitaa lapsi vai tarvitsetko itse tukea surussasi?

Kyse on perinteistä, suvun tavoista, kunnioituksesta. Lapsi edustaa omaa sukupolveaan, suvun jatkumoa. Ei lapsen tarvitse ymmärtää hautajaisista mitään, kyse on kunnioituksesta vainajaa kohtaan.

Minusta lapsi pitäisi ottaa mukaan, koska kyseessä KUITENKIN lapsen mummo. Saisitko lapselle hoitajan mukaan, eli jos meno yltyy mahdottomaksi, niin lapsi voisi poistua paikalta hoitajan kanssa?

Meillä lapset nyt 4 ja 7 v. Meillä on kuuden vuoden sisällä ollut neljät hautajaiset, lapset on olleet kaikissa mukana. Minun ja mieheni äidit,

miehen mummo ja pappa. Kun minun äitini kuoli, esikoinen oli alle 1-vuotias, ja oli mukana vain muistotilaisuudessa, ei kirkossa.

Kun oli kyse niinkin läheisestä ihmisestä kuin oma äiti, joka kuoli vielä suht nuorena, en olisi pystynyt hoivaamaan siinä samalla vauvaa.

Lapsille ei siitä mielestäni ole haittaa, useimmat sukulaiset ja muut vieraat

ilahtuvat lasten läsnäolosta. Ota mukaan jos suinkin jaksat

niin lapsi TIETTY mukaan! Myös appi saattaisi ilahtua, että vaikka yksi polvi väistyy, on seuraava kasvamassa. Ainakin muistotilaisuuteen seurakuntatalolle tms lapsi on otettava mukaan vaikkei kirkkoon tulisikaan.