Mitä miehesi tuo yksin kaupasta?
Meillä mies tuo kaupasta1 kg appelsiineja, jos en mene mukaan kauppaan...
4 henkinen perhe, pienet lapset...
Mites muilla?
Kommentit (27)
epäkiinnostavaan asiaan, että saisi ruokaostokset hoidetuksi. Minä siis olen itse se, jolta ei suju. Jos joudun kauppaan ilman lappua tai yhtä tai kahta selkeää ostettavaa, minä vain haahuilen ympäriinsä. Jos siis lähden hakemaan purkin maitoa, kun pääsi loppumaan, niin tulen kyllä takaisin sen maitopurkin kanssa, mutta jos olen ilman lappua kaupassa tarkoituksena ostaa viikon ruokaostokset, olen täysin pulassa. Sinkkuaikoina kävin lähes päivittäin kaupassa, koska en vain osannutostaa tarvittavia asioita edes seuraavaksi päiväksi. Ja sanotaanko, että kun pitää ostaa kuudelle hengelle, ei se ainakaan helpompaa ole.
Meilläkään mies ei edes tarvitse lappua. Hän muistaa ne vakiotavarat ulkoa ja suunnittelee viikon ruokalistan kaupassa ja muistaa, jos hänelle on sanottu loppumassa olevasta pyykkipuleverista tms. Minulle sellainen olisi täysin utopiaa. Ja kyse ei ole vain siitä, että hän on muutenkin vastuussa ruokahuollosta (ja minä sitten vaatehuollosta) meillä, vaan ihan perustavanlaatuisesta erosta meidän ajattelussamme ja kyvyssämme hallita yksityiskohtia. Minäkään en ole tyhmä, mutta juuri tuollaisten asioiden kuin ruokaostosten (tai pakkaamisen) hallinta on minulle hyvin vaikeata. Koska tiedän heikkouteni, olen keksinyt keinoja pärjätä (se word-kauppalappu, valmiina ostettu ruoka, exel-taulukko, johon voi syöttää matkapäivien määrän ja valita matkan luonteen ja josta saan listan tarvittavista pakattavista jne.) mutta on se paljon suuremman tuskan takana, kuin sellaisille, joilta nämä asiat sujuvat luonnostaan helpommin.
en vaan koskaan ole tullut ajatelleeksi että noinkin voi oikeasti olla (siis että aikuinen ei osaa hoitaa kauppa-asioita) ja siksi kysymys kuulosti minusta kummalliselta :)
-12 (kai?)
nelihenkiselle perheelle kilon appelsiineja eikä muuta. Niinkö? Sen kuvan sain viestistäsi.
Miksi mies tekee ne ostokset jos ei osaa?
Minun mieheni jos käy vaikka töistä tullessaan kaupassa niin soittaa ja kysyy mitä tarvitaan. Jos lähtee kotoa kauppaan niin katsoo kaapeista mitä tarvitaan. Tuo peruselintarvikkeita: maitoa, perunoita, erilaisia lihoja, kalaa, kasviksia, hedelmiä, juustoa, leipää, kinkkua/makkaraa, makaronia/riisiä jos on loppu/vähissä. Sitten tuo sitä mikä on kaapista loppu eli tarpeen mukaan ryynejä, hiutaleita, jauhoja, sokeria, kahvia, teetä, makaronia, riisiä, wc-paperia, vaippoja jne.
Ihan samat ostokset tekisi kuin minäkin.
Tää on just tätä, että kun joku asia on itselle itsestäänselvä ja ihan jokapäiväinen, niin ei sitä tule aina edes ajatelleeksi että muilla voi olla toisin. Minusta on tosi hyvä, että tiedät mitkä on vaikeaa ja olet keksinyt siihen ratkaisuja (ne listat jne)! Monethan ei edes tajua mikä on ongelma, tai eivät ainakaan tee sille mitään.
Meillä kaupassakäyntiä helpottaa se, että harvemmin ostetaan paria päivää pidemmäksi ajaksi sapuskaa (kauppaan meiltä 200 m), joten mitään kovin pitkää suunnitelmallisuutta ei edes tarvita. Yleensä suunnitellaan kotona valmiiksi ja kirjoittaan lapulle, mutta kyllä se improvisointikin onnistuu - usein tosin menee hyvin peruslinjalle eli esim. leipää, maitoa ja jonkun pastan+muun helpon ruuan ainekset. Ja kun molemmat kokkaillaan, niin kummaltakin hoituu ruokaostokset. Vessapaperit sun muut harvemmin ostettavat saattaa joskus unohtua, mutta siksi meillä onkin aina vararulla jemmassa, samoin esim. hammastahnaa :)
-12 (kai?)
epäkiinnostavaan asiaan, että saisi ruokaostokset hoidetuksi. Minä siis olen itse se, jolta ei suju. Jos joudun kauppaan ilman lappua tai yhtä tai kahta selkeää ostettavaa, minä vain haahuilen ympäriinsä. Jos siis lähden hakemaan purkin maitoa, kun pääsi loppumaan, niin tulen kyllä takaisin sen maitopurkin kanssa, mutta jos olen ilman lappua kaupassa tarkoituksena ostaa viikon ruokaostokset, olen täysin pulassa. Sinkkuaikoina kävin lähes päivittäin kaupassa, koska en vain osannutostaa tarvittavia asioita edes seuraavaksi päiväksi. Ja sanotaanko, että kun pitää ostaa kuudelle hengelle, ei se ainakaan helpompaa ole.
Meilläkään mies ei edes tarvitse lappua. Hän muistaa ne vakiotavarat ulkoa ja suunnittelee viikon ruokalistan kaupassa ja muistaa, jos hänelle on sanottu loppumassa olevasta pyykkipuleverista tms. Minulle sellainen olisi täysin utopiaa. Ja kyse ei ole vain siitä, että hän on muutenkin vastuussa ruokahuollosta (ja minä sitten vaatehuollosta) meillä, vaan ihan perustavanlaatuisesta erosta meidän ajattelussamme ja kyvyssämme hallita yksityiskohtia. Minäkään en ole tyhmä, mutta juuri tuollaisten asioiden kuin ruokaostosten (tai pakkaamisen) hallinta on minulle hyvin vaikeata. Koska tiedän heikkouteni, olen keksinyt keinoja pärjätä (se word-kauppalappu, valmiina ostettu ruoka, exel-taulukko, johon voi syöttää matkapäivien määrän ja valita matkan luonteen ja josta saan listan tarvittavista pakattavista jne.) mutta on se paljon suuremman tuskan takana, kuin sellaisille, joilta nämä asiat sujuvat luonnostaan helpommin.
Meillä mies ostaa kaikkea tarpeellista, leipää, leikkelettä, hedelmiä, porkkanoita, lihaa jne. Meillä on jääkaapin ovessa aina lappu johon kirjataan harvinaisempia ostettavia sitä mukaa kun puutteita ilmaantuu, se vain pitää yrittää muistaa ottaa kauppaan mukaan.
Lisäksi mies kantaa kaupasta aina Pepsi Maxia, ihan aina. Usein myös tuo jotain outoja "nameja" kuten jotain kookospalleroita tms. Sellaisia siis joista itse tykkää, mä en niistä niin yleensä perusta. :) No, tuo se mullekin välillä suklaapatukan...
Ruisleipää, mehua, metwurstia ja maitoa :D
Mun mies tuo lähikaupasta yleensä leipää, maitoa, hedelmiä ym. "välipalakamaa". Jos taas käy Prismassa, niin tuo ihan samaan tapaan monipuolisesti kaikkea kuin minäkin, ajatellen jo valmiiksi mitä ruokaa niistä aineista saa laitettua. Vähän enemmän herkkuja kuin itse ostaisin, mutta myös enemmän tuoreita hedelmiä.
toista tullessaan, kerran pari viikossa ja kavelee suoraan aletiskille josta kahmii kaiken mista me pidetaan. Viimeeksi toi minulle pimeassa hohtavia(!) keltaisia ruusuja, kalkkunanrinta jauhelihaa (400g oli vain noin 50c), dippeja, juomajogurtteja, mikrossa lammitettavia valmisateroita, poistohinnoin. Joo, ja kylla kaikki olivat viela taysin syoma kuntoisia.
Perjantaisin vie lapsen harrastukseen ja sitten kay siina vieressa olevassa kaupassa ostamassa ajankuluksi jotain herkkuja, joita mina en ikina ostaisi; valmiskuivakakkuja (parasta ennen paivays tyyliin seuraavalla vuosituhannella)ja croisantteja. Seka vitaminoituja hedelmamehuja, ja oliiveja, fetaa yms.