Lue keskustelun säännöt.
korvakierre lasten äidit: Miten jaksatte ja miten olette selviytyneet eteen päin?
17.09.2007 |
Miten olette saaneet kierteen loppumaan? Pakkohan tätä on jaksaa, mutta nyt alan olla puhki. Joo, enkä kaipaa nyt aaveen älyköiden moralisointia siitä, että mitäs olet kaksi lasta hankkinut. En tällaista korva ja allergiakierrettä osannut hurjimmissa kuvitelmmissanikaan ajatella. Miten tämän saisi katkeamaan ennen kuin katkeaa itse? Neljäs ab kuuri menossa. Allergioita ei ole, muna, viljat ja maito tutkitut puolenvuoden iässä. Nyt kolme kk huutoa, päiväunillekaan ei käy itkemättä puoltatuntia, öisin heräilee useasti, ei syö kunnolla. Kaikenlisäksi samaan aikaan puhkesi toiselle lapselle taiveihottuma, hänkin herää pienemmän itkuun. Auttaako putkitus? Lääkäri lupasi ensin lähetteen korvapolille, sitten sanoi että tämä taitaa olla vielä entistä tulehdusta joka ei ole koskaan parantunut, joten odotellaan vielä. Ellei mene ohitse nyt tällä niin sitten lähete. Mitä tekisit jos olisit minä? Alan olla väsynyt, ärtyisä masentunutkin tässä. Tuntuu, kuin lasten sairaudet olisivat itseni aiheuttamia, vaikka olen molempia pitkään imettänyt, antanut maitohappobakteereita. Lisäksi syömme itsetehtyä, monipuolista ruokaa ja marjoja sekä hedelmiä ja muutenkin elämme terveellisesti. Tänäänkin lapsi ei nukahtanut ilman, että autoon piti nukuttaa turvaistuimeen pystyasentoon supon antamisen jälkeen. Kuuri loppuu taas huomenna.
Kommentit (62)
Älkää hyvät ihmiset lähtekö antibioottirumbaan!
Ainoa keino katkaista kierre on putkittaa korvat.
Ja voin todella sanoa tämän kokemuksen syvällä rintaäänellä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kesti meilläkin sen pari vuotta. Ja kuten 3:lla meilläkin oli sen yli 30 ab-kuuria /lapsi. Olihan se raskasta välillä, mutta eipä siinä auta kuin elellä päivä kerrallaan.
Jos yhtään lohduttaa sen koommin ei ole tarvinnut paljon sairastella. Eivät kovin montaa kertaa olleet lapset kipeänä.
nimim. lapset nyt jo 20 ja 16 :)
Lapsi pääsi onneksi jo muutaman kuukauden jatkuvan tulehduskierteen jälkeen putkitukseen, ja sen jälkeen ei ole ollut yhtäkään tulehdusta (nyt on putket jo lähteneet poiskin). Eli näinkin onnellisesti voi käydä, toivottavasti tekin pääsette putkitukseen! :)
Meillä kyllä putkitettiinkin, mutta ei ne putket tulehduksia poista. Ainoastaan estävät liimakorvan kehittymisen.
meidän vauva sai putket korviin 8kk iässä eikä yhtään olla enää sairastettu, ikää nyt 1v3kk.
mene yksityiselle korvalääkärille ja vaadi päästä putkitukseen. Tk:ssa ne ei tiedä mitään, sanoivat, ettei alle 1v putkiteta. paskapuhetta!
me päästiin viikossa putkitukseen.
Mä jos kuka tiedän, mitä ap joutuu kokemaan. meillä oli 9 tulehdusta enne 8kk ikää....
voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä tilanteessa NE OVAT ONGELMISTA PIENIN! Hanki vaikka hyvä psyykelääkitys itsellesi, jos et voi olla vittuilematta toiselle väsyneelle ihmisille. Teet palveluksen itsellesi ja muille!
yksityiselle korvalääkärille!!
Tsemppiä. Samassa veneessä keikutaan... kahden korvakierrepojan äitee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä esikoisen korvakierre alkoi 1,5 -vuotiaana. Kuusi lääkekuuria söi puolen vuoden aikana. Tätä ennenkin oli ollut pari tulehdusta, mutta varsinainen kierre alkoi tuolloin. Aloin ihan ylihysteeriseksi kaikkien nuhaisten lasten kanssa. Tuntui, että monet pitivät minua ihan kahjona, jos en halunnut tavata heitä pienen nuhan takia. Jos muilla lapsilla nenä vain vähän vuoti, niin meillä oltiin pian kamalassa räkätaudissa ja korvatulehduksessa. Kuumekin nousi aina tuosta tulehduksesta ja öitä valvottiin. Putket laitettiin hiukan vajaa 2-vuotiaana ja elämä helpottui kummasti! Putket olleet korvissa reilu 2-vuotta (viime talvena laitettiin uudet) ja muutama tulehdus vain ollut ja nekin yleensä vain kovan viruksen jälkitautina. (vesirokko, A-virus).
Putket, kitarisan/nielurisojenpoisto ja ikä ainoa joka auttaa. Tulee yllätyksenä tai ei niin eteenpäin mennään. Suurempi ongelma on murkkuikäinen ja nuori aikuinen. Odotas vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
.. meillä kymmenes vuosi menossa. Ja tosiaan putkitus on ainoa tepsivä keino.
Ehkä eivät estä tulehduksia, mutta joka tapauksessa antibioottikuureilta on säästytty.
Jos ap asuu pk-seudulla, suosittelen käymistä Itäkeskuksen Pikkujätissä Elina Rytsölän vastaanotolla.
Ei täällä kai nimiä saisi kertoa, mutta auttamisen halusta sen nyt tein.
Ja viimeiset kolme kk ollut tätä kierrettä nyt, neljäs kuuri menossa. Välillä itkettää ja harmittaa niin paljon. Varsinkin kun mies tekee vielä pitkää päivää. Harmittaa lapsen puolesta, raivostuttaa hidas byrokratian koneisto. Ymmärrän, että asioita täytyy tarkkailla, mutta en käsitä miksi emme ole vielä lähetettä saaneet. Huomenna lääkäri soittaa vanhemman lapseni allergioista, koska tämäkin valvoo ihottumaa raapien, heräsi viime yönä kolmesti ja pienempi kahdesti. Häneltä on otettu näytteet ja näyttäisi, että allergioiden aiheuttajat selviämässä ja niitä on. Blaah! Ja anteeksi kaikille muille äkäisyyteni, tämä väsyttää ja harmittaa. Tuntuu, ettei kukaan ymmärrä, joka ei ole samaa kokenut. Tyyliin, kaikki lapsethan itkee jne. Ja sitä nyt on vain jaksettava. Kyllähän mä sen itsekin tiedän ja kaikkeni teen jatkuvasti helpottaakseni lapseni oloa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan menneeni kouluterkkarille joskus valittamaan, kun en enää kuullutkaan mitään (tärykalvot oli puhkottu ainakin 10 kertaa) ja sain lähetteen kitarisanpoistoon. Siihen loppui! Viimeisin korvatulehdus oli 10-vuotiaana!
Tällä hetkellä väsyneenä tuntuu vaan tältä ja olo on epätoivoinen. Kaiken kaikkiaan olemme viime talvena sairastaneet kahdeksan kertaa ja nyt päälle viimeiset kolme kk korvatulehdusta. Mutta neljän lapsen äidille voin muistuttaa sen, että sinäkin varmasti olet jo unohtanut millaista se oli ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
.. marraskuussa alkoi siis korvatulehdukset.. vauva huusi ja huusi. Puuduttavat tipat, Pronaxen+panadol eivät auttaneet kipuun!!! Antibiootit eivät aina parantaneet korvia, jos paransi niin muutaman päivän päästä ne tulehtu uusiks. Yöt menivät joko 20-40lla herätyksellä tai vaihtoehtoisesti 1-4h järkyttävää huutoa yhteen putkeen. Samaan pakettiin aloitin itse työt, joten kovilla oltiin. Maaliskuussa saatiin viimein korvat putkitettua ja kitarisat leikattua. Luulin, että siihen jäivät tulehdukset. Eipäs jääneet.. Sama meno jatkuu!! Nyt tosin kivut eivät ole ihan niin voimakkaita. Yöt menevät korvatulehdusten aikaan, niin että lapsi itkee muutaman kerran yössä. Silloin kun korvat on kunnossa, niin nukkuu kuin tukki yönsä. Yöitkuista tiedänkin milloin korvat tulehtuvat ja tiedän viedä lääkäriin. Nyt on reilu viikko kun antibioottikuuri loppu ja taas ovat tulehtuneet. Nyt ollaan menossa taas korvapolille tällä viikolla, niin luultavasti uusi putkitus edessä kun tämä tulehdus pudotti toisen putken pois korvasta.
Tälläistä täällä.
Ap herännyt muutaman kerran yössä ja kokee rankaksi. En leuhki mutta itse heräilin 4v joka yö 6-12 kertaa. Kofeiini pillereitä popsi kun oikein väsytti.
Emme asu pk-seudulla, mutta muutto sinne ajankohtainen tammikuussa. Jos täällä eivät hoida korvia kuntoon, täytyy sitten siellä yrittää päästä hoitoon. Tsemppiä ja voimia myös teille kaikille muillekin korvavaivojen ja allergioiden parissa taisteleville yöhuutajien äideille. Kamalaa katsottavaa, kun oma lapsi tai lapset kärsii ja oma olo on niin voimaton.
Muutama yö viikossa nukuttu kokonaan välillä ja ennen kierteen alkua. Lapseni vieroitin rinnasta vuoden iässä ja sen jälkeen tämä helvetti riistäytyi. Siihen saakka valvoin imettäen 1-3 krt yö ja nyt näiden korvien vuoksi. Yhden kokonaisen yön olen nukkunut tässä, kun olin yksin reissussa. Lapsillani on kaksi vuotta ikäeroa, ensimmäinen allerginen alkoi nukkua yönsä vasta kun toinen syntyi. Tällaista tämä nyt vaan on ollut, enkä hae tällä nyt mitään gloriaa itselleni, eikä valvominen ole muutenkaan mikään asia, jossa kokisin tarvetta kilpailla. ELI 24 KYSE EI OLE MUUTAMASTA KUUKAUDESTA! Lisään vielä, että toista kertaa raskaana ollessani tein vuorotyötä, joten tätä valvomista on todella harrastettu pitemmän aikaa, reilun kolme vuotta.
Jokainen ihminen elää ihan sitä omaa elämäänsä, jokaisella on omat tunteensa ja tuntemuksensa, eikä niitä muuta yhtään miksikään tieto siitä, että jollakulla toisella tässä maailmankaikkeudessa on asiat vielä huonommin!
Kun minä aikanaan valvoin yöt korvatulehduskierteisen esikoiseni kanssa, kyllä se silloin vaan oli rankkaa, vaikka paljon rankempiakin asioita olen kokenut. Sillä hetkellä kun väsyneenä kantaa itkevää vauvaa ympäri taloa pystymättä mitenkään helpottaa pikkuisen oloa, on ihan sama, onko joku toinen valvonut viiden lapsen kanssa vai ei. Kyllä silloin saa tuntea olonsa epätoivoiseksi, ja sitä oloa saa purkaa myös muille (niin kuin ap nyt tällä palstalla).
Älkää vähätelkö toisten ongelmia, pyydän kauniisti! Se tekee vain entistä pahemman mielen.
Ja onko oma työ millaista, käytännön tehtäviä vai ajattelutyötä enemmän.
Eipä siinä mikään auta kun lääkitä kipua ja toivoa parasta.
Meillä oli pojalla 9 korvatulehdusta kevään aikana, ja kun vakuutusta ei ollut ei ollut rahaa viedä yksityiselle, loppu keväästä saatiin lähete korvapolille jonne jonotusaika oli 3kk.... samalla huomattiin lapselle syntyneen anemia jatkuvien sairastelujen ja lääkekuurien ansiosta, anemia hoitui 3kk rautakuurilla ja samalla loppui korvakierrekkin. Nyt ollaan oltu 5kk ilman korvatulehduksia ja kauhulla odotan koska alkaa kierre uudestaan.