Lue keskustelun säännöt.
En usko terapiaan!
15.09.2007 |
Minulla on mennyt nyt muutama vuosi pienoista alamäkeä ja silloin noin neljä vuotta sitten kävin psykologilla muutaman kerran, sain masennuslääkkeet joita söin puoli vuotta. En huomannut mitään muutosta vaikka lääkkeitä vaihdettiinkin. En myöskään saanut mitään irti keskusteluista, jotka olivat ihan tyhjänpäiväisiä. Luulen että olen ihminen jonka vaan täytyy käsitellä asiat itse, siis etteivät kaikki edes ole sen tyyppisiä että saisivat ikinä mitään irti jostain terapiasta.
Kommentit (23)
[quote author="Vierailija" time="11.07.2013 klo 20:44"]
Kaivoit esiin kuusi vuotta vanhan ketjun päästäksesi raivoamaan tällaisesta asiasta. Olet ihan hiilenä, mutta et kerro miksi. Ilmeisesti sinulle on suositeltu terapiaa? Ehkäpä voisit miettiä, miksi asia on sinulle noin hirveän kipeä.
[/quote]
Ei tarvinnut kaivaa, vaan tuli vastaan.
Yllätyshyökkäyksesi tunne-elämäni kimppuun on klassista psykoretoriikkaa, johon vastaan aina samalla tavalla: lähestymistapasi kertoo ennen kaikkea sinusta itsestäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.07.2013 klo 20:45"]
minä taas tiedän että terapia auttaa jos on oikea ihminen, fiksu, empaattinen jne. kun taas kirjaoppoinut terapeutti ei pysty samaistumaan ilman omaa elämänkokemusta mihinkään. minulle pelkkä pään nyökyttely ja itsestäänselvyyksien toteaminen ääneen ei ihan riitä., nykyinen terapeuttini on säälittävä, käyn siellä vaan ettei se surisi..siis olen fiksumpi kuin se ja tajuan kyllä omat asiani, halusin ratkaisukeskeiseen terapiaan etten surisi ja murehtisi liikaa asioita joita minulla on tapana tehdä..ei olla 2 vuodessa päästy mihinkään..
[/quote]
Miksi sinä et sitten hakeudu terpiaan, josta tiedät itsekin olevan itsellesi enemmän apua kuin tästä nykyisestä? Itsekin pidän ratkaisukeskeistä terapiaa (minulla jokin kognitiivinen) itselleni parempana kuin esimerkiksi psykoanalyysia. Keskustele terapeutin kanssa ja kysy, pystyykö hän tarjoamaan haluamaasi vai joudutko vaihtamaan terapeuttia. Sekin on nimittäin täysin mahdollista.
On se kumma, ettei aikuinen ihminen saa suutaan sen verran auki, ettei saa kerrottua terapeutille, etteivät hänen käyttämänsä metodit tunnu auttavan. Pitää sitten AV:lle tulla valittamaan, kun terapiassa ei osaa pitää puoliaan.
minä taas tiedän että terapia auttaa jos on oikea ihminen, fiksu, empaattinen jne. kun taas kirjaoppoinut terapeutti ei pysty samaistumaan ilman omaa elämänkokemusta mihinkään. minulle pelkkä pään nyökyttely ja itsestäänselvyyksien toteaminen ääneen ei ihan riitä., nykyinen terapeuttini on säälittävä, käyn siellä vaan ettei se surisi..siis olen fiksumpi kuin se ja tajuan kyllä omat asiani, halusin ratkaisukeskeiseen terapiaan etten surisi ja murehtisi liikaa asioita joita minulla on tapana tehdä..ei olla 2 vuodessa päästy mihinkään..