Lue keskustelun säännöt.
Te jotka hyväksytte luunapin ja tukistamisen...
11.09.2007 |
Kai teitäkin saa sitten puoliso tukistaa ja luunapin otsaan antaa kun toimitte väärin tai ei toivotulla tavalla? Eikö se ole ihan ok että mies vähä letistä repii kun kolautat parkkipaikalla autoa toiseen autoon. Tai vaimo vähä kaulimella kolauttaa kun mies ei oo siivonnu niin ku piti?
Vai ootteko te nii pyhiä lehmiä että teihin ei saa koskee mut lapsiin saa? Mikä oikeuttaa satuttaa heikompia ja pienempia? Mutta vahvempia ja isompia ei voi satuttaa?
Ja toisekseen toisilla tuntuu olevan käsitys että jos et fyysisesti kurita lasta tai anna fyysistä rangaistusta(piiska) niin et kasvata lasta. Siis mitä aivottomia tolloja ihmiset oikeesti on.
VAstatkaapa rehellisesti, mitä nautintoa saatte siitä kun pienelle sattuu tukka pöllö? Saattako jotain kiksejä siitä vai ootteko muka tosissaan niiiiiin väsyneitä että ette jaksa kävellä toiseen huoneeseen rauhottumaan kun alkaa tuntuu et ny tekis mieli pieksää pentu?
Meillä oli vieraita jotka tykkäs että joskus vois vähä luunappia antaa, sen innoittamana kirjoitan.
Kyllä kasvattaa voi muutenkin kuin fyysistä rangaistusta käyttäen, te joilla tarve jatkaa vanhempienne kasvatus mallia niin hakekaa apua itselle. Oikeesti jos on käsitys sellainen että voin itsekin vähä risua näyttää koska äitikin niin teki nii on asiat huonosti.
Tämmöstä.
Kommentit (99)
lapsi oppii vanhemmiltaan. jos äiti käyttää nippaamista keinona kun asiat ei mene niin kuin äiti haluaa, lapsi oppii että nippaaminen on se keino millä oman tahtonsa voi koittaa saada läpi - vaikka sitten pikkusiskon kanssa. aika turhan monta kertaa on lähipiirissä ollut näitä tapauksia, jossa esikoista on kasvatettu nippaamalla ja tukistamalla (" kun ei se mullekaan mitään traumoja tehnyt" ) ja sitten ollaan ihmeissään kun isoveikka ei osaa leikkiä nätisti pikkusiskon kanssa, vaan on heti määräilemässä ja nippailemassa.
ja te ketjun alkupään kirjoittajat, jotka sanoitte ettei luunappi tai nippaaminen satu: älkää valehdelko! sattuu se aikuiseen ihmiseenkin! mihin tuo kuritusmuoto muuten perustuisikaan kuin siihen että sattuu? aivan turha valehdella itselleen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
SAnoisin että teillä on ISO ongelma ja te voitte hakea ja saaha siihen apua. Neuvolat on mm hyviä siihen. Ottakaapa puheeksi tämä ongelma sne kätilön kanssa!! Kertokaa teidän tilanteista ja kotioloista. Ja pyytäkää teille apua. Kertokaa että te nippailette ja tukistelette lapsianne.
Kyllä se kätilö tai sh osaa sitte teitä neuvoa eteenpäin ja osaa varmasti antaa teille muitakin toiminta tapoja tai malleja.
Onnea matkaan. Koitetaan vanhemmat saada väkivalta pois, koitetaan tehdä ainakin parasta. Halutaanhan me lapsen parasta ja antaa lapselle mahdollisimmin turvallinen ja hyvä lapsuus. RAjoja, rakkautta ja ruokaa!
Stemppiä teille joilla tämä ongelma on!! Oikeen paljon jaksamista ja voimia parempaan huomiseen.
RAkastakaa lapsianne. Tehkää sitä toiselle mitä haluaisitte itsellenne toisten tekevän.
Heikoimpia ja pienimpiä tulee aina suojella.
uskallatko kirjottaa tuon omalla nimellä tai nimimerkillä?
kuin ottaa niskavilloista kiinni ja taluttaa omaan huoneeseen sen jälkeen kun on ensin kolmekin kertaa kielletty ja viimeisellä varoitettu että " seuraavaksi lähdet niskavilloista miettimään" .
Minä muistan hyvin että kun minua tukistettiin, temppuilu loppui siihen ja sitä edelsi aina useampi varoitus. Eli kyse oli aina omasta valinnasta uskooko vähemmällä ja sovussa vai haluaako vielä kokeilla. En edelleenkään ymmärrä tuota osan jeesustelua ja haloota moisesta, sori vaan.
Täällä on aina kauhea lynkkausmeininki jos ei ole samaa mieltä av-mammojen kans. Tulevat vielä oven taakse kirveiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tee sitä toiselle mitä itselle haluat että tehdään, 33. Sulla on ONGELMA, hae apua itselle!
Kyllä voi kasvattaa lasta ilman väkivaltaakin!
Vierailija:
kuin ottaa niskavilloista kiinni ja taluttaa omaan huoneeseen sen jälkeen kun on ensin kolmekin kertaa kielletty ja viimeisellä varoitettu että " seuraavaksi lähdet niskavilloista miettimään" .
Minä muistan hyvin että kun minua tukistettiin, temppuilu loppui siihen ja sitä edelsi aina useampi varoitus. Eli kyse oli aina omasta valinnasta uskooko vähemmällä ja sovussa vai haluaako vielä kokeilla. En edelleenkään ymmärrä tuota osan jeesustelua ja haloota moisesta, sori vaan.
voihan sitä omaan huoneeseensa taluttaa muutenkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillekin voi tulla pysyviä traumoja jo pelkästään äänen korottamisestakin, eli kannattaa siis hyssytellä ja silittää tukkaa.
All you need is love.
Vierailija:
En edelleenkään ymmärrä tuota osan jeesustelua ja haloota moisesta, sori vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nii, ei niitä laki pykäliä ihan turhaan ole kirjoitettu. Kyllä niissä yleensä jotan ajatusta on takana.
Kyllä lapsesta tasapainoisemman ihmisen tekee jos ei sitä satuta. Meillä lapset tietää että aikuiset ei saa niitä satuttaa. Jos näin tapahtuu niin se on anteeksi pyynnön paikka.
Ja se ei tosiaan tarkoita sitä että jos lasta ei fyyisesti kurita niin se on yhtäkuin kasvattamatta jättäminen. Joillakin tuntuu kasvatus sana tarkoittavan kurittamista. Sana jotenkin ymmärretty ihan väärin.
Sillon ku kuritatte niin ootteko vihasia, todella vihasia, surullisia vai minkälaiset tunteet teillä on pinnalla?
VAi tuleeko se toiminta vaa jostain selkärangasta, automaattisesti, " jonka pienenä oppii sen vanhana taittaa." Jos joku vähä valaisis mua?
Vierailija:
Ystävällisesti kysyn teiltä jotka pidätte kuritusta ihan ok:na että minkä ikäiset lapset? Minkä ikäiselle lapselle annatte fyysisen rangaistuksen? Onko ne alle kouluikäisiä vai koululaisia?Ja minkälaisissa tilanteissa kuritatte fyysisesti. Mitä lapsi tekee sellasta mistä tukistetaan. JA onko lapsen kanssa keskusteltu miksi noin ei saa tehdä. Ja miten toimitte jos teillä on vieraita ja vieraan lapsi tekee sellasta mistä sinä vaikka nippaat?
Voisko joku kertoa, minua kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli miksi viet lapsen niskavilloista jäähylle, voihan sitä ilmankin?
t. 36
on puoliso tai ex ollut hakkaaja, niin minkälainen lapsuus niillä on ollu?
pitää lasten puolia. Lapsi ei pysty itse pitämään, yleensä lapsi ei kerro ulkopuoliselle miten häntä kohdellaan kotona.:( Kuka siis pitää laspen puolia, jos lapsi oppii että häntä läimitään niin uskaltaako se kääntyä vanhempien puoleen jos häntä koulussa kiusataan tai kidutetaan.?
Suositus: Neuvolassa annetaan vanhemmille tietoa lapsen kehitystä edistävistä kasvatustavoista.
Käsitykset suotavasta kasvatuksesta ovat aikojen kuluessa vaihdelleet. Monet tutkimustulokset tukevat käsitystä siitä, että demokraattisella tavalla toteutettu ohjaus edistää lapsen kehitystä sosiaalisesti kyvykkääksi, epäaggressiiviseksi ja itseensä luottavaksi. Lämpö ja huolenpito lisäävät toisten huomioon ottamista, ystävällisyyttä ja itsekunnioitusta (Pulkkinen 1984). Tällaista lapsen kehitykselle edullista kasvatustyyliä on kutsuttu lapsilähtöiseksi kasvatukseksi, ohjaavaksi kasvatukseksi tai lämpimäksi ja turvalliseksi, riittävän auktoriteetin omaavaksi kasvatukseksi (Taulukko 1).
Ns. lapsilähtöisen kasvatuksen edut on todettu useissa tutkimuksissa ja erityisesti yli 30 vuotta jatkuneessa suomalaisessa Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksessa (Pulkkinen 1996). Lapsilähtöinen kasvatus muun muassa edistää lapsen sopeutumista yhteiskuntaan, tukee lapsen itsetuntoa ja edistää suoriutumista myöhemmin koulussa (Aunola 2001). Lapsilähtöisen kasvatuksen perustana on vanhempien hyvinvointi ja hyvä keskinäinen suhde, lapsen hyvä suhde isään sekä äidin huolehtivainen suhde lapseen.
Huolenpito sisältää emotionaalisen tuen antamisen, lapsen toimintojen valvonnan sekä turvallisuutta luovien rajojen asettamisen. Lapsella on paljon onnistumisen kokemuksia, hän saa kiitosta, eikä rankaisua käytetä kasvatusmenetelmänä. Lapsilähtöinen kasvatus on merkittävä voimavaratekijä lapsen elämässä. (Pulkkinen 2002.) Vanhemmat pitävät lasta merkittävänä persoonana, jonka tarpeet ja mielipiteet otetaan huomioon ja jota ei koskaan hylätä tunnetasolla. Aunolan (2001) tulokset vanhempien suotuisista kasvatustyyleistä ovat samansuuntaisia: Tärkeitä asioita ovat luottamus, lämpimyys, rajojen asettaminen ja kiinnostuneisuus lapsen toiminnoista. (Taulukko 1.)
Taulukko 1. Vanhempien kasvatustyylejä (lähde Aunola 2001) Lämmin, turvallinen kasvatus Laiminlyövä kasvatus Autoritaarinen kasvatus Salliva kasvatus
Vahva luottamus lapseen Heikko luottamus lapseen Heikko luottamus lapseen Vahva luottamus lapseen
Vahva kontrolli: kiinnostus, rajat Heikko seuranta, sitoutuminen ja kontrolli Vahva kontrolli: kiinnostus, rajat Heikko kontrolli: vähän kiinnostusta ja rajoja
Aikuiskeskeinen eli aikuisen tarpeista ja mielialoista ohjautuva kasvatus merkitsee riskitekijää lapselle. Se sisältää lapsen näkökulman vähäistä huomioonottoa, vähäistä vuorovaikutusta lapsen kanssa, mielivaltaa, epäoikeudenmukaisuutta ja välinpitämättömyyttä lapsen asioissa. (Pulkkinen 2002). Haitallisia kasvatustyylejä ovat myös liian salliva tai autoritaarinen tyyli. Laiminlyövän kasvatuksen haitat ovat ilmeiset (Taulukko 1).
Kasvatuksen tukeminen edellyttää erilaisten ympäristötekijöiden ottamista huomioon. On esimerkiksi havaittu, että taloudelliset vaikeudet heijastuvat parisuhteeseen. Huono parisuhde vaikuttaa vanhemmuuden laatuun. Vanhemmat saattavat herkemmin rankaista lasta tai muuttua välinpitämättömämmiksi lapsen tarpeisiin nähden. Tämä taas heikentää lapsen sopeutumiskykyä. (Pulkkinen 2002.) Myös kulttuurierot on tarpeen ottaa huomioon.
Kasvatuksen johdonmukaisuus on tärkeää. Lapsen kannalta on keskeistä, että hänen kasvatukseensa osallistuvat aikuiset toimivat suunnilleen samojen periaatteiden mukaisesti. Tämä koskee ensisijaisesti kotia. Lisäksi päivähoidon ja kodin kasvatuslinjausten tulisi olla riittävän yhdenmukaisia. Neuvolan tärkeä tehtävä on keskustella vanhempien kanssa erilaisista päivähoitomuodoista ja ohjata niihin.
Tutkimusten mukaan moni vanhempi toivoo kasvatukseen liittyvää keskustelua neuvolassa. Neuvolan tehtävänä on tukea vanhempia lastensa kasvatuksessa ja välittää tietoa lapsen kehitystä edistävästä ja toisaalta sitä jarruttavasta kasvatuksesta. Vanhemmat vaikuttavat lapsiinsa monin tavoin, osin tiedostamattaan, osin tietoisesti. Jotta sukupolvien perintönä siirtyviin käytäntöihin voisi vaikuttaa, niistä pitää voida puhua. Hyväksi osoittautunut työväline on vanhemmuuden roolikartta. Siinä on hahmotettu tehtäväkokonaisuuksia tai rooleja, joiden avulla neuvolassa on helppo havainnollistaa vanhempien kasvatusvastuuseen kuuluvia, usein abstraktilta tuntuvia asioita (Helminen amp Iso-Heiniemi 1999, Rautiainen 2001). Vanhemmuuteen kuuluu toimia muun muassa rakkauden antajana, huoltajana, rajojen asettajana, ihmissuhdeosaajana ja elämänopettajana.
Kaikki kasvattajat tekevät myös virheitä, eikä täydellistä vanhemmuutta ole. Hyväksyessään ja tunnustaessaan virheiden tekemisen kasvattaja antaa tilaa myös lapsen epätäydellisyydelle. Hyvän vanhemmuuden tunnuspiirteitä on osata pyytää anteeksi lapselta.
LApset, jotka tällä hetkellä saavat tätä kohtelua osakseen, hoksaavat kyllä pian, ettei läpsiminen ja luunapit ole hyväksyttyjä ja yleisiä. Toisin sanoen: heitä on kohdeltu huonommin kuin ikäisiään lapsia keskimäärin.
Nämä lapset eivät tule kunnioittamaan vanhempiaan, kun kasvavat ja aikuistuvat. He takuulla muistavat asian.
Sitten kun olette isovanhempia ja mietitte vaikkapa, että miksiköhän lapsenlapsia ei anneta teille hoitoon, niin ymmärtäkää yhdistää nämä kaksi asiaa toisiinsa.
Meijän lapsille oli ope koulussa puhunut tuosta aiheesta, oli sanonut lapsille että jos vanhemmat käyttävät fyysistä rangaistusta niin voi ottaa yhteyttä lasten suojeluun!!
Ihan hyvä että ulkopuoliset kertoo lapsille tämmösistä mahdollisuuksista ja antavat esim nettiosotteita ja puhelin numeroita mihin soittaa ja ottaa yhteyttä. Jospa tästä pikku hiljaa päästäs eroon näista. En kyllä haluais että omat tytöt valitsee puolisokseen sellasta jota on lapsena kuritettu fyysisesti, pian jatkavat samaa mallii ja lapsenihan ei sellasta kattelis, tietävät ettei toisia ihmisiä saa satuttaa ja kaikkia tulee kunnioittaa.
Ystävällisesti kysyn teiltä jotka pidätte kuritusta ihan ok:na että minkä ikäiset lapset? Minkä ikäiselle lapselle annatte fyysisen rangaistuksen? Onko ne alle kouluikäisiä vai koululaisia?
Ja minkälaisissa tilanteissa kuritatte fyysisesti. Mitä lapsi tekee sellasta mistä tukistetaan. JA onko lapsen kanssa keskusteltu miksi noin ei saa tehdä. Ja miten toimitte jos teillä on vieraita ja vieraan lapsi tekee sellasta mistä sinä vaikka nippaat?
Voisko joku kertoa, minua kiinnostaa.