Kysymys SUOSITTUJEN/YLEISTEN lastennimien antajille! MIKSI olette päätyneet antamaan lapsellenne niin yleise nimen?
Huhuu kaikki Emilioiden, Emmojen, Olivioiden, Ainojen, Aleksien, Veetien, Matiasten, Onnien ynnä muiden ns. suosikkinimen omaavien lasten äidit! Kysyn ihan ystävyydellä ja uteliaisuudesta, että miksi olette päätyneet antamaan lapsellenne nimen, joka suurella todennäköisyydellä on myös monella muullakin samaan ikääluokkaan kuuluvalla lapsella?
Meillä kriteerinä lasten nimissä on aina ollut se, että nimi ei saa olla kyseisessä ikäluokassa suosituimpien joukossa.
Kommentit (63)
ja käännyt siitä vasemmalle. Jos kiinnostaa niin voi laittaa lisäohjeita. Pistä mailiosoite tänne. :)
t. se KTM/MBA Westendistä.
PS. " Omata" -verbin käyttö ei ole sivistynyttä ja hyvää suomen kieltä, ainakaan Kielitoimiston mukaan. Meille opetettiin tämä Kauppakorkean äidinkielentunneilla.
Silloin pitäisi kotimaisen tilalle hyväksyä " kotilainen" , jos ulkomainen on " ulkolainen" .
Saisit tutustua ihmisiin, joita luultavasti luokittelet pöndeiksi. Täällä meidän pöndelässä, meitä asuu alle 50 000. Pääsisit näkemään ja kuulemaan meidän puhetyyliämme autenttisena. -15
Nykyään suosituimpiakin nimiä annetaan vain n. kolmelle sadasta, kun esim. 70-luvulla niitä annettiin n. seitsemälle sadasta. Mikään suosikkinimi ei siis ole kovin yleinen nykyään.
Ei se ihan kuulu suosikkinimien joukkoon.
Olen just nyt lähdössä kävelylle tämän mahani kanssa rantaa pitkin Nuottaniemen suuntaan. Mulla on violetti tuulipuku ja musta lippalakki. Moikkaa jos tunnistat. :)
30, mielelläni tulen teille kylään jos kutsut.
t. KTM/MBA Westendistä
Tämä oli ainut nimi, minkä mieheni hyväksyi ja minä luulin, että olisi hyvinkin harvinainen nimi, koska en ketään muuta lapsi-Jereä tunne;) Niin ja en vieläkään tunne ketään muuta, eli esim. lapsen päiväkotiryhmässä tai puistossa ym. ei ole yhtään saman nimistä! Myöhemmin katselin jotain tilastoja ja luin tätä palstaa, ja todella hämmästyin miten yleinen on, eipä ole vaan sattunut yhtään meidän meidän " tiellemme" .
Ja minä ainakin nimen omaa halusin jämäkän, tavallisen ja helposti lausuttavan nimen, koska meillä sukunimi on jo hyvin vaikeasti lausuttava. Sitä paitsi, en todellakaan halua, että lapsi joutuu millään muotoa kärsimään nimestä, esim. joka kerta toistamaan nimensä, kuulemaan ihmettelyä/ihastelua, kiusatuksia ym. Minusta nimi on vain nimi, juuri vanhempien lapselleen valitsema, lapsen näköinen, oloinen ja kaunis, kyllä lapsi ansaitsee niin paljon muista syistä huomiota, kuin nimestään;)
Vierailija:
Olen just nyt lähdössä kävelylle tämän mahani kanssa rantaa pitkin Nuottaniemen suuntaan. Mulla on violetti tuulipuku ja musta lippalakki. Moikkaa jos tunnistat. :)30, mielelläni tulen teille kylään jos kutsut.
t. KTM/MBA Westendistä
mutta tänä vuonna nimen on saanut alle 200 lasta.
Kerran on tullut lapsi-kaima vastaan.
Onko nimi valinta hyväksyttävä?
Tajuatko miten juntin kuvan itsestasi annat kun kehuskelet taalla asuinpaikallasi? Se on kylla todellista sydamen sivistyksen puutetta. Mutta mitapa siita, kun asuu yhdella maan kalleimmista kaduista, eikos vaan :)
lähde jo sinne lenkille siinä violetissa tuulipuvussasi ja jätä meidät muut tavalliset ihmiset rauhaan. Pliis, " olen KTM/jne" . Hei ketä kiinnostaa? Ainakin olet tosi nuija, muuta ei tarvitse kai tietääkään.
Saa kai jokainen antaa lapsellensa sen nimen minkä haluaa! Mä en ymmärrä näitä keskusteluja, miksi annat sen nimen tai sen. Jokainen antaa omasta mielestä hyvän nimen, toivottavasti. Ei siinä enempää perusteluja tai selityksiä kaivata. Jos nyt sattuu olemaan jollakin sama maku kuin miljoonalla muulla, niin voi voi.
mua hämmästyttää se kuinka ketjussa kuin ketjussa on aina yksi westendiläinen. ootteko jotain edustusrouvia kun jaksatte aina roikkua vauvapalstalla?
Ensi kuussa aloittaa uusi poika, ja hän nostaa Nikojen määrän kahteen.
Onneksi omalla lapsella on sellainen nimi, ettei häntä tarvitse kutsua " Jenna Hooksi" (lapsi siis ei ole Jenna) hoitopaikassa ja harrastuksissa, vaan pelkkä etunimi riittää. Nimi ei kuitenkaan ole liian outo, erikoinen tai ulkomaalainen, vaan sellainen jonka kaikki tietää mutta joka ei ole joka toisella samanikäisellä.
nimen, joka oli johdettu oman isoisäni nimestä. En tuntenut kuin yhden samannimisen lapsen enkä yhtään samannimistä aikuista. Minusta se oli vain ihan tavallinen " perusnimi" , joka sopi pojalle. Yllätyin melkoisesti, kun seuraavana keväänä kuulin nimen olleen vuoden suosituin etunimi.
Tuohon aikaan ei edes ollut mitään nettinimipalveluita eikä Aihe Vapaa-palstoja, joista olisin nimen suosituimuuta voinut vertailla.
Jos Suomessa syntyy n. 60.000 lasta vuodessa ja heistä n. 500 on samannimisiä, on hyvin mahdollista, ettei lapselle tule nimikaimoja vastaan lähiympäristössä lainkaan. Esikoisellani oli ensimmäisellä ja toisella luokalla luokassa nimikaima, mutta muuten ei kaveripiiriin ole samannimisiä ilmaantunut.
en haluakaan enää sinuun tutustua, annoit aika ääliön kuvan itsestäsi, sori.
-29
Älä välitä näistä urpoista, jotka " omaavat" huonot kommunikointitaidot eivätkä ymmärrä, että on tuulipukuja ja sitten tuulipukuja :-) Hyvää lenkkiä ja onnellista odotusta!
Vierailija:
Olen just nyt lähdössä kävelylle tämän mahani kanssa rantaa pitkin Nuottaniemen suuntaan. Mulla on violetti tuulipuku ja musta lippalakki. Moikkaa jos tunnistat. :)30, mielelläni tulen teille kylään jos kutsut.
t. KTM/MBA Westendistä
Vierailija:
ja käännyt siitä vasemmalle. Jos kiinnostaa niin voi laittaa lisäohjeita. Pistä mailiosoite tänne. :)t. se KTM/MBA Westendistä.
PS. " Omata" -verbin käyttö ei ole sivistynyttä ja hyvää suomen kieltä, ainakaan Kielitoimiston mukaan. Meille opetettiin tämä Kauppakorkean äidinkielentunneilla.
Enkä todellakaan ole kuullut, että ikinä olisi tuollaisia tunteja. Isäni kävi samaisen koulun 60-luvulla.
T:KTM-opiskelija, yhden lapsen äiti Lauttasaaresta.
Vierailija:
Enkä todellakaan ole kuullut, että ikinä olisi tuollaisia tunteja. Isäni kävi samaisen koulun 60-luvulla.
T:KTM-opiskelija, yhden lapsen äiti Lauttasaaresta.
T. samainen KTM-opiskelija
Silloin olin kuullut nimen vain kaksi kertaa aikaisemmin. Molemmat joilla nimi oli olivat jo aikuisia.
Pari vuotta myöhemmin tuntui, että nimi kuului joka puolelta. Sisko Noora syntyi 1999 ja silloin jo tiesin, että se oli yleinen, mutta mielestäni se sopi Nean siskoksi ja se myös tuli nimeksi.
Sen jälkeen olen tutustunut 3 samannimiseen sisaruspariin ja ovat vielä lähes samanikäisiä, että silleen
Mutta näinhän se menee. Omat kaverini ovat lähes järjestäen olleet lapsena Satu, Sari tai Sanna, mutta tänä päivänä harva antaa lapsilleen näitä nimiä. Samoin luokallani oli aina monta Jaria, Mikaa ja Petriä, mutta eipä taida olla enää
Joona vuonna 2003, emme todellakaan tutkineet tilastoista mistään onko nimi yleinen vai ei (eikä mielestäni sillon näkynyt top5 joukossa?). Myöskään kaikille ei tule Hesaria, josta voisi pongata joka sunnuntai trendinimet.. Me emme siis tod kiinnittäneet muihin ihmisiin tässä asiassa mitään huomiota, vaan täydellisesti valitsimme itse mieleisemme ja pojallemme sopivan nimen. Ja näin teemme myös jatkossa.