Pakko tunnustaa, että mulle tuo lapsikorttien vihaamisketju oli _järkytys_
Olen varmaan elänyt jossakin kuplassa, kun olen luullut ilahduttavani ihmisiä lapsikuva -joulukorteillani. Tosiaankin voin sanoa kalikan kalahtaneen. En ole mestarivalokuvaaja ja kuvat ovat olleet epätarkkoja ja silmät joskus punaisia. Ajattelin kuitenkin naiivisti, että ainakin sukulaiset ja läheiset kaverit näkee, miten lapset on kasvaneet ja muuttuneet...
Tietenkään kukaan ei ole ääneen sanonut, että meidän joulukortit on kamalia, mutta täällä av:lla ilmeisesti ihmiset uskaltaa sanoa oikean mielipiteensä asiasta kuin asiasta.
Mulle oikeasti tuli tästä jonkinmoinen kriisi, vaikka lapselliselta varmaan kuulostaakin.
T. usean lapsen äiti, joka on lähetellyt lapsikuvista tehtyjä joulukortteja jo yli 10 vuotta, mutta ei ole aiemmin ehtinyt/tajunnut tulla vauva-palstalta lukemaan mitä mieltä semmoisista korteista oikeasti ollaan..
Kommentit (86)
Sama se mitä sinne postilaatikkoon kolahtaa. Mukava jos joku vaan muistaa!
Itse ainakin toivoisin vaikka enemmänkin kuvia siskoni lapsista. Muutenkin niin harvoin nähdään. Ja kavereitteni lapsia on vain hauska seurata kun ne kasvaa.
Joku syyhän siihen on, että valitsee siihen korttiin juuri sen lapsen kuvan! Miksi ei sitten tee vaikka pöydälle kaunista jouluasetelmaa ja ota siitä kuvaa, jos haluaa kuvakortin lähettää? Miksi juuri se lapsi? Tämä on asia jota en tajua, jos kerta sillä lapsella ei jotenkin haluta "leveillä" vaan halutaan vaan toivottaa hyvää joulua. Nuo lapsikortit eivät ole joulukortteja, ne ovat valokuvia lapsesta. Toki niissä toivotetaan hyvää joulua, mutta se pääasia siinä kortissa on se lapsi, ei se joulun toivotus. Sorry vaan, näin se vain on!
Miten sinä siitä kortista näet, onko nyt tarkoituksena toivottaa hyvää joulua vai näytellä sitä lasta? Miten siis erottelet tervetulleet ja ärsyttävät joulukortit toisistaan? Vai pitääkö lähettäjän laittaa korttiin että "PS. ihan oikeasti vaan jouluja toivotellaan, ei tarvitse ihailla lasta"?
Mutta, JOS tarkoitus ihan oikeasti on vain ja ainoastaan toivottaa hyvää joulua niin tottakai ne lastenkuvat on tervetulleita! Mutta, jos tarkoitus on vähänkään yrittää näytellä sitä lasta ja hänen "suloisuuttaan" niin sitten mieluummin se tavallinen kortti :).
No eihän siinä tapauksessa vaikka kynttilästä otettu kuvakaan ole joulukortti, vaan valokuva kynttilästä.
Joku syyhän siihen on, että valitsee siihen korttiin juuri sen lapsen kuvan! Miksi ei sitten tee vaikka pöydälle kaunista jouluasetelmaa ja ota siitä kuvaa, jos haluaa kuvakortin lähettää? Miksi juuri se lapsi? Tämä on asia jota en tajua, jos kerta sillä lapsella ei jotenkin haluta "leveillä" vaan halutaan vaan toivottaa hyvää joulua. Nuo lapsikortit eivät ole joulukortteja, ne ovat valokuvia lapsesta. Toki niissä toivotetaan hyvää joulua, mutta se pääasia siinä kortissa on se lapsi, ei se joulun toivotus. Sorry vaan, näin se vain on!
Miten sinä siitä kortista näet, onko nyt tarkoituksena toivottaa hyvää joulua vai näytellä sitä lasta? Miten siis erottelet tervetulleet ja ärsyttävät joulukortit toisistaan? Vai pitääkö lähettäjän laittaa korttiin että "PS. ihan oikeasti vaan jouluja toivotellaan, ei tarvitse ihailla lasta"?
Mutta, JOS tarkoitus ihan oikeasti on vain ja ainoastaan toivottaa hyvää joulua niin tottakai ne lastenkuvat on tervetulleita! Mutta, jos tarkoitus on vähänkään yrittää näytellä sitä lasta ja hänen "suloisuuttaan" niin sitten mieluummin se tavallinen kortti :).
No eihän siinä tapauksessa vaikka kynttilästä otettu kuvakaan ole joulukortti, vaan valokuva kynttilästä.
Milloin on naamat liitetty seimiasetelmaa, milloin ovat lumiukkoja tai enkeleitä. Joskus on koko perheen naamat, joskus vain lapset. Kai ne yhtälailla liittyvät jouluun lapset siinä missä muukin kuvattava.
Voi huoh tätä keskustelua.
Eivätkö nämä kieroutuneet ja itsekkäät lapsikuvavihaajat voisi ilmoittaa tuttavilleen, että eivät halua näitä lasten kuvia. Sen voi varmasti sanoa ihan nätisti. Suurin osa niistä kuitenkin ilahtuu. Ja ainakin minä lähetän niitä edelleen kuten tekee myös suuri osa ystäväpiiristäni. Musta on ihana katsoa sitä jouluisaa lapsikuvakavalkadia joulun alla. Pahvikortit kalpenee rinnalla täysin!
Tähän änkkäämiseen vielä haluaisin tuoda sellaisen kysymyksen, että mikä siinä omalla lapsella "leveilemisessäkään" sitten on niin pahaa loppujen lopuksi? Jos siis puhutaan ihan yleisellä tasolla eikä esim lapsettomien surun kautta. Miksei siitä omasta lapsestaan saisi olla ylpeä ja vähän "leveilläkin" sillä? Siis vaikka ihan pikkuisen tuollaisen joulukortin muodossa, eikä esim siten, että keskeyttää AINA toisen puheen sanoakseen jotain omasta lapsestaan.
vai miksikö joulu on "juhla armas lapsien"? Joulun perimmäinen merkitys on juhlistaa Jeesus-lapsen syntymää, ja tästä syystä se on perineteisesti nähty lapsien juhlana luterilaisessa traditiossa. Minulle ainakin joulu ja lapset liittyvät toisiinsa, riippumatta siitä ovatko omia vai muiden lapsia.
esim tietyn hajuiset parfyymit, naapurien puut jotka ravistaa lehtiään meidän pihaan, se että rattailla tukitaan pieniin kahviloihin, jne...
Mutta sitten kun alan näistä asioista pitämään meteliä tosielämässä tai nettipalstoilla, menen tutkituttamaan pääni. Muiden ei tarvitse elää minun mieltymyksieni mukaan, enkä oleta että perheeni ulkopuolisten tarvitsee huomioida minun makuani tai näkemyksiäni omassa arjessaan.
joulukuusi olisi jouluinen, samoin jouluevankeliumi
kynttilän kuvaaminen on jo niin daa, ettei sen vuoksi kannata nähdä edes sitä vaivaa. Valmiit kortit on täynnä kynttilöitä, että jonkun oma pöytäkynttilä ei voisi vähempää kiinnostaa.
Musta on kivempi nähdä tuttuja kuvissa ja vähän jotain siitä elämästä mitä heille kuuluu. Sen vuoksi joulukirjeet ovat ihania. Ne kertovat ihmisten elämästä, oli se sitten omakotitalon hankintaa tai lasten korvatulehduskierrettä.
Tietty, jos ei pidä ystävistään, niin eihän heidän elämästäkään mitään halua tietää.
Tuntuisi hassulta laittaa puolivieraiden lasten potretteja albumiinkaan (eri asia on esim. oma kummilapsi, mutta kun niitä kortteja tulee myös melko vierailta ihmisiltä), ja toisaalta tuntuu härskiltä heittää niitä roskiinkaan.
Koirakortit ovat sikäli helpompia että ne kai nyt sentään kaikki heittävät roskiin, lapsikorttien hävittämisestä mulle sen sijaan tulee huono omatunto.
Mutta eivät ne mussa mitään aggressiota herätä, ja liityn minäkin niiden joukkoon jotka hämmästelevät tällaisista asioista pultit vetäviä ihmisiä.
joku valokuvista... joku ei ollenkaan..
Mutta onko sillä kortilla väliä, siis miltä näyttää?
Tuntuu että jopa joulukorteissakin PITÄÄ olla nykypäivänä
täydellistä! Täydellisyyden tavoittelua koko 2000 luku..
Itse olen ilonen ja otettu jos minua muistetaan tässä nykypäivän
media maailmassa kortilla.. Eikä esim tekstiviestillä.
Ajatus on tärkeintä, ei se miltä kortti näyttää tms.
35, no mutta, miksi sitten se lapsen kuva on siinä joulukortissa? Miksi ei tavallinen kortti? Joku syyhän siihen on, että valitsee siihen korttiin juuri sen lapsen kuvan! Miksi ei sitten tee vaikka pöydälle kaunista jouluasetelmaa ja ota siitä kuvaa, jos haluaa kuvakortin lähettää? Miksi juuri se lapsi? Tämä on asia jota en tajua, jos kerta sillä lapsella ei jotenkin haluta "leveillä" vaan halutaan vaan toivottaa hyvää joulua. Nuo lapsikortit eivät ole joulukortteja, ne ovat valokuvia lapsesta. Toki niissä toivotetaan hyvää joulua, mutta se pääasia siinä kortissa on se lapsi, ei se joulun toivotus. Sorry vaan, näin se vain on!
Mikä kenellekin on jouluista on SUBJEKTIIVINEN käsite. Etkö ymmärrä? Jollekin se on joulukuusi, jollekin se on lapsi tonttulakki päässä, jollekin se on loma etelässä kaukana jouluhössötyksestä. Pääpointti joulutervehdyksissä on muistaminen, kaunis ajatus. Ja kun sitä kauniin ajatuksen toteutustapaa lähdetään analysoimaan, irvailemaan ja kyseenalaistamaan ollaan TODELLA HAKOTEILLÄ.
Mutta ihan turhaan mä tätä selitän ja selitän kun ette te toisten lähettämien joulukorttien arvostelijat sitä ikinä tule ymmärtämään. Te olette jollain tapaa kieroon kasvaneita yksilöitä. Onneksi kaikki eivät ole niinkuin te!
Edelleen PUOLUSTAN ihmisten oikeutta lähettää joulutervehdyksensä VAPAALLA TYYLILLÄ, koska ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa toivottaa hyvää joulua!
lähetä.
Juuri löysin lipaston takaa kolme vuotta vanhan joulukortin, jossa perheen esikoinen, melkein vuoden, istui vaaleansiniset isot college housut lahkeet käärittynä ja raitabody päällä sohvalla. Tonttulakki tietenkin päässä. Ihan hirveä kuva.
Minä aikanakin iloitsen jokaisesta kortista, on ne sitten lapsikuvakortteja, tiimarikortteja, itsetehtyjäkortteja tai mitätahansakortteja. Pääasia on ajatus, että joku muistaa minua ja toivottaa hyvää joulua!
on söpön näköinen, so. Mitä se on poissa näiltä pimeiltä lapsikorttien vastustajilta???
Oi ja voi tätä maailmanmenoa. Minunkin piti pysyä pois tästä keskustelusta, mutta en näköjään kyennyt siihen :)
Minä lähetän lapsikuvajoulukortteja. Kaikille sukulaisille ja lähimmille ystäville ja kummeille. Muutamat tuttavat jäävät ilman.
Ajatuksena lähettää joulutervehdys, pidän joulukorttitraditiosta. En itse tykkää lähettää pelkkää tekstaria, on kiva että nykyään saa joskus sitä "oikeaakin" postia perinteisesti. Ilahdun kyllä tekstaristakin, en ärsyynny..
Ykkössyy on siis joulutervehdys, mutta tietenkin mieltä lämmittää myös se jos joku lapsiani ihailee ja pitää suloisina. Olisin aika sairas äiti ellen siitä pitäisi. En kuitenkaan todellakaan oleta että kaikki erityisesti ihailevat lapsia, vaan se joulutervehdys siinä on pointtina. Mutta en todellakaan ikimaailmassa ole osannut kuvitella, että kortti herättäisi ärtymystä tai vihaa..?! Ei mene jakeluun se, aika säälittävä tapaus on sitten se saaja joka näin mahdollisesti ajattelee.
Jatkan siis tottakai lapsikuvakorttien lähettämistä tänäkin vuonna! Jos jollain menee glögit väärään kurkkuun, niin en voi sille mitään! ;)
Ja itse pidän erityisen paljon ystävieni ja sukulaisteni lapsikuvakorteista! Muutkin ovat kivoja, ei siinä mitään, mutta kuvakortit lämmittävät mieltä ehkä hitusen enemmän vielä!
jossa oli tuttavapariskunta ja taustalla heidän uusi omakotitalonsa :)