Toukokuiset -08!
Olen vaikka ja kuinka monta kertaa kirjoitellut tänne mutta aina tekstit katoaa jonnekin, toivottavasti nyt onnistuu...
Meillä vappu sujui mitä parhaimmin, TYTTÖVAUVA SYNTYI 1.5 KLO 04.13 =) Pituutta hänellä oli 50,5cm ja painoa 3195g, että aikas komian kokoinen kun rv 37+0 synnytys käynnistettiin niiden korkeiden sappiarvojen ja raskausmyrkytyksen takia. Synnytyksessä sydänäänet laski niin, että imukupilla piti tyttö saada vauhdilla maailmaan ja samantien veivät hänet teholle, ettei saatu nähdä vasta kun 10 aikaan aamulla.. Oli siinä vanhemmilla hätä kädessä kun tyttö kiidätettiin heti pois eikä itse tiennyt lainkaan miten hän voi... Antibiootit hänelle aloitettiin (varmuuden vuoksi) ja sokeri seurannassa sekä tipassa oli, viimeiset pari sairaalapäivää seurattiin biliarvoja keltaisuuden takia mutta keskiviikkona saatiin tyttö kotiin =) Eli nyt on kaikki kunnossa kun tänään käytiin kontrollissa niiden biliarvojen takia, mutta nekin on kohdillaan.
Nyt opetellaan uutta ja ihmeellistä elämää, on tämä vaan niin ihanaa. Oma rakas tyttö kun tuhisee tissillä (ja muutenkin) niin ei ole sen voittanutta. Isästäkin huomaa, että toinen nainen on hänen elämäänsä tullut ja pahasti on vaimon ohi tämä uusi tulokas kiilannut, niin kuin kuuluukin =) Aika tasaista tämä elämä on toistaiseksi ollut, tyttö syö ja nukkuu niin että vanhemmatkin saa hyvin levätyksi. Tosin eiköhän aika näytä muutakin kuin nukkumista ja syömistä... Vielä toistaiseksi tyttö täytyy herätellä jos ei itse heräile, niin neljän tunnin välein..
Tällaisia kuulumisia täältä... Ja tosiaan kovasti olen yrittänyt tänne kirjoitella mutta kun ei mun tekstejä ole huolittu tänne... Mitenkäs te jakselette??
eppu ja pikku tuhisija viikko+1päivä
Kommentit (275)
Vyöhyketerapiasta, niin yhteystiedot etsin netistä oman paikkakuntani "terapiatädit". Samaa tätiä ehdotti myös terkkari neuvolasta, että myös sieltä voi tiedustella asiaa. Ja tietty lehdissä he ilmoittelevat itsestään.
Tämä ilta mennyt toistaseksi ilman ainoatakaan vatsanväännettä ja tyttö nukkuu omassa kopassaan, toivottavasti tämä yö menisi hyvin vaihteeksi. Kylvystäkin jopa näytti pitävän ensimmäistä kertaa =)
Kuukautisten olen ennenkin kuullut alkavan jo parin kuukauden päästä synnytyksestä vaikka imettäisikin, mutta ihan näin aikaista alkamista en olisi uskonut. Tosiaan kuvittelin edes hetken ilman niitä selviävän...
Huomenna onkin sitten jo ristiäiset. Vähän jännittää miten mahtaa mennä... Tulen sitten kertomaan fiilikset huomenna tai ylihuomenna.
Nyt täytyy mennä itsekin pehkuihin, että ehtii hetken nukkua ensimmäistä syöttöä. Eilen ja tänään on syöttövälit ollut hieman lyhyempiä, että meillä taitaa olla jonkinlainen tehoimu aika. Mutta ei kuitenkaan "häiritsevän" usein syödä, ehtii äiteekin hyvin nukkua =)
Juu eli eilen oli ristiäiset ja onneksi on ohi!! Tyttöparka meni ihan sekaisin kun pari kertaa joutui heräämään juuri nukahdettuaan ja sitten unirytmi menikin ihan sekaisin loppupäiväksi... Itse tilaisuus meni hyvin kun sen ajan hän nukkui mutta sen jälkeen alkoi vielä kaikenlisäksi kauhiat vatsatuskailut. Siinä sitten tuli jos jonkinmoista ohjetta ja neuvoa vierailta ja koko ajan joku tuli tytön hakemaan omaa syliinsä kun oli varma, että hänen syli tehoaa kipuihin. No eipä tehonnut. Ja miten se on ihmisten vaikea ymmärtää, että se itku kestää tasan niin kauan kuin kivutkin eikä siihen juuri se auta kun tyttöä vähtää edestakaisin sylistä toiseen tai asennosta toiseen. Meinasi totaalisesti pärähtää. Kaiken huippu oli muutamalta, että jos sillä on nälkä!! No perkule, kyllä sitä on tähän asti tullut selväksi mikä on nälkäitkua ja mikä vatsakipuitkua!!!
Yö meni sitten oikein hyvin kun vihdoin kotiin päästiin ja tyttö rauhoittumaan. Pari kertaa heräsi yön aikana 3h välein, eli "tehoimu" jatkuu meillä kun yleensä nukkuu 4-5h ja enemmänkin jos on kipuja ollut. Ja nyt on vatsakivut siirtyneet päiväaikaan. Tänään sain itse syötyäkin vasta tässä klo 13 kun sain tytön vihdoin nukkumaan (herättiin 8.30), että komeesti oli tyttö hereillä... Tiedän sen, että lapsen voi hetkeksi jättää yksinkin itkemään että itse saa syödä ym. mutta ei sitä malta kun toinen on kauheissa tuskissa. Ja mieluummin sitä sen ajan odottaakin, että saa sitten syödä rauhassa. Kauheeta yrittää äkkiä mussuttaa kun toinen tarvitsee syliä. Mutta eikös tämä tällainen kuulu vauva-arkeen, että itsensä unohtaa kun tärkeempi tulee elämään!?!
Nimeä en taida tänne uskaltaa paljastaa jos vaikka täällä joku tuttu käy lukemassa. Paitsi että enköhän paljastunut jo ole, ja mahtaisko se niin kamalaa ollakaan jos joku minut täältä tunnistaisi. Aika monet meidän taustan jo tietääkin.. Mutta kaikki oli kovin tyytyväisiä tytön nimeen, tai ei kai vieraat olis uskaltanut mitään negatiivista toisaalta sanoakaan =)
Lupiini, kyllä mä olen aika varma että tuo solina on jo posahtanut!! =) Kuulumisia odotellessa!! =) Tiskaamista ym. olisi mutta taidanpa mennä hetkeksi torkahtamaan kun tuo tyttökin on toistaiseksi vielä unten mailla. Mieluummin kyllä ottaisin ne iltaitkut kuin nämä päiväitkut, eihän täältä kotoa voi lähteä mihkään eikä ehdi tekemään mitään jos vatsakivut on näin päivisin... Mutta eipä niitä taida oikein itse saada valita....
Mä epäilen kanssa että SP on jakautunut!! Hihii.
Hienoa että ristiäiset meni muuten hyvin, paitsi... on ne ihmiset kyllä aina niin tietäviä. Mulla on käynyt nyt pari kertaa niin että poika on vaikertanut koko aamun ja sit ollaan lähdetty jonnekin puolenpäivän jälkeen kahvitteleen ja siellä asiasta sit kertonut, niin vastaukset on olleet et ihan rauhallinenhan hän on. Ja kyllä toi on ihan normaalia vauvan itkua eikä masunväännettä. Hö. Kyllähän hänelläkin nyt jotkut hetken on rauhallisia. Ei me päästäis edes lähtemään mihinkään jos poika kunnolla huutaisi vielä lähdön hetkelläkin.
Olenkohan jo Eppuliinis kysynyt sulta että joko teidän tyttö hymyilee? Meillä tulee ihan satunnaisia hymyjä ja mä epäilen että ne ei ole vielä sosiaalisia.
Mulla oli tänään jälkitarkastus. Sektiosta ja sairastumisesta olen ihan mukavasti toipunut. Yhä on verenpaineet koholla, mutta niiden laskemiseen voi kuulemma mennä puolivuotta aikaa. Tylynä tuomiona tuli että uutta raskaaksituloa ei suositella. :( Uusiutumisriskin vuoksi. Meillä poika ei tule saamaan siis sitä kautta ainakaan sisaruksia. Olin hieman elättänyt meinaan toivoani että nyt kun raskaus kerran onnistui, niin jos vaikka toisenkin kerran. Ymmärrän kyllä olla äärettömän onnellinen tästä lapsesta.
Pieni ihana miehemme syntyi 4.6. klo 14.16! Pituus 51cm ja paino 3810g.
Tulin pikaisesti uutisen kertomaan!! Eilen kotiuduttiin sairaalasta. Yli 30h kärvisteltiin supistusten parissa ja odoteltiin, että kohdunsuu avautuu kokonaan ja sitten minulla nousi kuume ja epäilivät mahdollista kohtutulehdusta, joka vauhditti sektio päätöstä. Voimme oikein hyvin, minulla jatkuu antibiootit lauantaihin ja ne vähän aiheuttavat jäbälle vatsavaivoja, mutta ei onneksi pahasti! Jäbä on kyllä todella rauhallinen kaveri! Nyt en ehdi enempää kirjoittamaan, mutta tulen kyllä kertomaan paremmin kuulumisia tässä päivänä jonain!
SolinaPolina ja jäbä
SP: Suuret onnittelut pojastanne. Tehtiinkö sulle siis sektio sitten lopulta? Toivottavasti teillä lähtee kotona hyvin alkuun. Kännistyikö sulla imetys? Tule pian kertomaan kuulumisianne.
Nyt on varattu eka vyöhyketerapiakäynti. Eppuliinis: kuinka pitkään teillä yksi hoito kerralla kesti? Montakos kertaa kävitte ennen kuin tulosta tuli? Käsiteltiinkö siellä vain jalkapohjia vai hierottiinko koko vauvaa?
Täällähän on varsin loistavia sekä vähän vähemmän loistavia uutisia ilmaantunut..
SOLINA: Ihan kauheesti paljon onnea pienestä pojasta!! =) Ja vai sektio oli se sinunkin kohtalosi.. Ollaan me merkillisiä, jokaisella on jos jonkinmoista ihmeyttä tuossa synnytyksessä, ihan kuin jo raskaaksitulo ei olisi ollut tarpeeksi monimutkaista!! Mutta tosiaan, synnytyskertomusta odotellessa ja kuulumisia muutenkin!! Ihanaa että sinäkin vihdoin pääset vauvan tuoksuista arkea viettämään =) Toivottavasti kaikki kotona lähtee hyvin sujumaan minunkin puolestani!
Lupiinille suuri osaanottohali!!! Vaikka tietysti yhdestäkin lapsesta on äärettömän kiitollinen mutta onhan tuollainen tyly tuomio jos toinen lapsi on edes mielessä ollut!! Voimia ja jaksamista teille tämän asian kanssa! Ja onhan niitä muitakin keinoja tietenkin olemassa (vaikka ei välttämättä lohduta tämä kommentti). Mitä mieltä olette adoptiosta? Me ollaan sitä vakavissaan harkittu jos pari seuraavaa hoitoa ei ota onnistuakseen...
Hymyistä, niin ihan kuin olisi muutaman sellaisen tarkoituksellisenkin hymyn pongannut (tai sitten on äidin toiveajattelua=), mutta lähinnä tissillä ollessa suu menee hymyyn useinkin ja unissaan myöskin, ei siis liity mitenkään "seurusteluun". Viime yönä ei kyllä hymyilyttänyt ketään kun nukuttiin klo 4-8 kun huudettiin vatsaa tai jotakin muuta useita tunteja. Näin hirvittävää yötä ei ole sitten ollutkaan...
Vyöhyketerapiasta, meillä kerta kesti n. 20-30min. kun tyttö huusi ihan hurjana lähes koko hoidon ajan, mutta tunnin yhteensä se täti pyysi varaamaan aikaa ensimmäiselle kerralle. Eli meillä oli hieman nopeutettuna nuo hoitokerrat. Ja koko vauvan hierottiin, päästä varpaisiin. Sitä en osaa erityisemmin kommentoida koska alkoi auttamaan, ehkä parin kerran jälkeen...
Neuvolakuulumisia... Painoa oli 4160g ja pituutta 50,5cm ja pipo 37,5cm. Neuvolatäti sanoi, että on pienen kokoinen mutta kun pysyy hyvin omalla käyrällään niin ei tarvitse lisämaitoa alkaa antaa. Oli itselle vähän yllätys että tyttö olisi pienen kokoinen ja jo kuitenkin mainitsiin tuo lisämaito, kun mielestäni hyvin on painoa tullut (viime kerralla n.3 viikkoa sitten paino 3500g ja pituus 53cm). Mutta oma terkka oli kesälomalla ja tämä oli joku sijainen.
Muutenkin kaikki oli hyvin eli ei valittamista, kovasti tyttö vaan huusi kun unilta joutui heräämään... Mulla arvot oli myös ihan kohdillaan eli hb 124, rr 130/80 paitsi pissassa oli proteiinia joten huomenna näyte labraan. Olen kyllä juonut ihan liian vähän että johtuisikohan osaksi siitäkin. Rotarixinkin tyttö sai ja hyvin sen otti, oli vissiin nälkä kun niin hotasi sen menemään =) Näyttää ihan mikä vaan tytölle kelpaavan kun vähänkin on nälkä =)
Viime yö vaihteeksi nukuttiin tosi hyvin, iltakin meni tosi hyvin eli ei itkuja lainkaan!! Tuollaisista illoista täytyy oikein nauttia paitsi koko ajan sitä pelkää, että koska se itku alkaa...
eppu ja tyttönen huomenna 6viikkoa
Meillä oli tänään ylimääräinen neuvolakäynti kun halusin että lääkäri kurkkaa ihan varmuuden vuoksi äkkiseltään pojan korvat ja kuuntelee keuhkot kun viime päivät on huudettu aina edellistä enemmän. Puhtaat oli. Koliikkia meille tarjottiin, mutta mä en itse ihan siihen usko. Huuto loppuu kuitenkin syömisellä ja hyssyttelyllä. Taitaa olla vain ns vaativa vauva meillä. Ihme juttu, mutta olen huomannut että siihen auttaa liikkeellä oleminen! Kun käymme kavereilla kyläilemässä niin monesti sinne nukahtaa. Kaupungilla mä olen nyt ollut tosi vähän liikkeellä, koska arastelen hieman sitä huutokonserttia julkisilla paikoilla. En vauvan takia, vaan sen vuoksi että itse en osaa olla yhtä tyynenä.
Painoa oli nyt jo 4,8kg ja pituutta 54cm! Meillä kasvetaan hulinalla! Sitähän se terkkakin sanoi. :)
Mä kyselin Eppuliinis siitä hymystä sillä mielin, että meillä ei ole siis sosiaalista hymyä näkynyt. Nyt alettiin seuraamaan että eihän se jätkä edes kauheasti ota katsekontaktia. Siitä sitten neuvolassa tänään sanottiin ja terka oli samaa mieltä, katsekontaktin hakeminen hapuilevaa. Katsekontaktia täytyy nyt oikein koittaa hieman kannustaa tulemaan. Epäili että kaikki on kunnossa ja tämä olisi ennenaikaisuudesta johtuvaa. Sillä kysyin vielä että onko teillä katsekontakti ok ja onko ollut jo pitkään tämä taito teillä? Mä kun olen käsittänyt että se tulee varsin nopeastikin vauvalle. Ettei jo SP:n pikkuisellakin se olisi? Ei meillä se siis ihan hukassa ole. Silmiin kyllä katsotaan , mutta ei aina ja joskus ei sit millään.
Meillä on tyttö katsekontaktin ottanut jo melko varhaisessa vaiheessa ja äänen mukana yrittänyt katsettaan kohdistaa jo ensimmäisistä viikoista lähtien. Terveydenhoitaja sitä jo kotikäynnillä tosiaan sanoi, että ihmeen hyvin silmät kohdistuu eikä pyöri niin kuin yleensä vastasyntyneillä. Mutta niin kuin Lupiini kirjoittelit niin varmasti ennen aikaisuudella on osuutta asiaan!!
Täällä jo leluakin seurataan hetken aikaa ja kun sen neuvolasta saadun naaman kuvan laittaa tytön eteen niin sitä tuijottaisi vaikka kuinka kauan. Tasan 6viikkoisena eli eilen, alkoi tulla niitä sosiaalisia hymyjäkin. Tänään niitä on tullut jo useampikin ja niitä käyty esittelemässä isovanhemmillekin.
Ja sitten, eilen laitoin tytön lattialle makoilemaan kyljelleen sitä naamaa katsomaan ja menin itse tekemään aamupalaa. Hetken kuluttua alkoi olohuoneesta kuulumaan itkua ja menin katsomaan niin siellä tytteli oli toisella kyljellä mihin hänet laitoin!! =) Hiukan siinä pelästyin että joko sitä lähdetään kierimään, tästä lähtien täytyy tyttö laittaa keskelle sänkyä nukkumaan tai sitten lattialle.
Taas on vatsavaivoja... Nyttenkin tuossa isän sylissä parahtaa itkuun vähän väliä unestaan. Meillä kun ne pari yötä tässä meni ihan ilman itkuja ja antoi jo hieman toivoa paremmasta, mutta taashan ne alkoi.. =( Ja on se liikkeellä olo helpotus meilläkin. Muutaman kerran olen päiväaikaan tytön nukuttanut vaunuissa edes takaisin kynnyksen yli hyssytellen kun on sellainen itkukohtaus ettei tunnu mikään auttavan. Paitsi jos on tosi hurjat vatsaitkut niin silloin ei auta mikään ja paras tuntuu olevan isän sylissä. Äitin sylissä kun maito tuoksahtaa niin sitä pitäisi koko ajan saada, mutta kun tiedän että jos kipeellä hetkellä alan tissittään niin sitten tulee masu entistä kipeemmäksi ja itketään kaksi kertaa kauemmin. Eli meillä pitää odottaa, että kipuilu menee ohi kokonaan ja sitten vasta antaa ruokaa (tietty annan tissiä jos edellisestä ruokailusta on pitkä aika, en siis nälässä pientä pidä vaikka kipuilisikin).
Mulla on sama kuin Lupiinilla, että aika arka olen liikkeelle tytön kanssa lähtemään jos vaikka tuskailu alkaa. Meillä ne lähestulkoon ajoittuu pelkästään iltaan, että klo 17 jälkeen kyläillään ainoastaan isovanhemmilla jos sielläkään. Mutta joskus niitä on päivälläkin ja jos vähänkään on sellaisesta viitettä niin kotona pysyn. Tänään tosin pyörittiin äidin kanssa kaupungilla aika pitkään ja tyttö nukkui vaunuissa sen 5h putkeen, että aikas ihanteellisesti meni. Mutta aika taitelua tämä on.. Juhannukseksi olisi tarkoitus lähteä 100km päähän ja siinä saa kanssa ajoittaa lähtemiset kohtuu tarkkaan, tosin tuntuu, että autossa tyttö hiljenee ja nukkuu sikeesti , samoin vaunuissa. Mutta vähän on tullut kyläpaikkaan varoiteltua ilta/yö huutamisista.. Vielä sanoivat ettei haittaa mutta mieli voi siinä huudon keskellä muuttua, haluavat vaan niin kovasti vauvan nähdä.
Tulikohan kirjoiteltua kaikki, todennäköisesti ei tällä muistilla...
Mitenkäs sp?? Mikä vointi on ja miten on arki lähtenyt sujumaan??
Tulinpa hieman nostelemaan....
Meille ei ihmeempiä kuulu, tasaista menoa mennään. Tosin nyt on tyttö alkanut yövalvomiset, mikä ei äitiä juuri ilahduta. Eli herää siinä 19 aikaan ja nukahtaa kunnolla uudestaan vasta 04. =/ Siinä välissä torkahtaa muutaman kerran vain hetkeksi, n.15 min pätkiä... Päivisin neiti kyllä nukkuu, ei jaksa olla hereillä kun pari tuntia, mihin tissittely sisältyy. Hiukan siinä aamuyöstä alkaa hermo mennä kun väsyttää niin vietävästi!! Jostain luin, että vauvat itkee eniten 6viikon iässä, että taitaa tuo meidän tytteli tiedostaa sen asian varsin hyvin!! Vatsaansa kun itkeskelee sen minkä aiemminkin mutta loppuaika onkin sellaista kitkutusta. Sylissä saattaa nukkua hyvinkin sikeästi mutta kun sänkyyn laittaa niin herää n. 5min päästä.
Mutta tällaisia turinoita tällä kertaa.. Tulkaahan tekin kuulumisianne kertomaan. Käy nämä päivät hieman pitkiksi ja tulee täällä palstalla hilluttua joka päivä..=)
Eppu ja neitinen kohta 7viikkoa
Kyllä meni nopeasti eka viikko kotona! Ja huomenna Jäbä jo täyttää 2viikkoa! Ihmeellistä aikaa on ollut!! Paljon on tullut kukkia ja lahjoja ja kaikki on käyneet ihailemassa pientä pakkaustamme! Kyllä hän on niin ihana ja täydellinen, äiskän ja iskän oma kullannuppu!!
Synnytyksestä: tiistai aamuyöstä kolmen aikoihin tosiaan muuttui supistukset säännöllisiksi, tulivat 4-8min. välein ja niiden kanssa kotona sinniteltiin 11 asti ja sitten lähdettiin sairaalaan. Tilanne ei kauhean pitkällä ollut, vajaa 2cm oli vasta auki, joten lähdettiin sairaalan ympäristöön kävelylle. Yritettiin käydä syömässäkin, mutta ei siitä mitään tullut kun supistuksia tuli koko ajan. Pari tuntia käveltiin ja välillä istuttiin ja sitten mentiin takaisin sisälle ja silloin meidät sitten otettin sisälle. Iltapäivällä laitettiin petidin ja välillä sain torkahdeltua, hyvin auttoi kipulääke. Jyväpussiakin lämmiteltiin ahkeraan ja lämpimässä suihkussa kävin. Iltapalakin maistui, mutta tuli lopulta ulos kaikki. Illalla uudestaan petidin, joka auttoi taas jonkin verran. Kymmenen jälkeen siirryttiin synnytyssaliin ja kivut oli sitä luokkaa, että oli aivan pakko ottaa epiduraali ja se kyllä auttoi! Sain nukuttuakin vähäsen yön aikana. Mutta tilanne ei kauheasti edistynyt, keskiviikkona aamuyöstä olin 5cm auki. Pissaakaan ei sitten enää tullut, joten meikäläinen katetroitiin.
Keskiviikkona aamulla yritin vähän istuskella keinutuolissa, mutta ei siitä tullut mitään, kivut oli niin kovat. Ilokaasukin oli sitten otettava käyttöön ja apua siitä olikin. Kalvot puhkaistiin aamusella ysin jälkeen ja silloin olin edelleen 5cm auki. Ultralla katsottiin ja kaksi lääkäriä totesi, että Jäbä on avonaisessa viistotarjonnassa nenä klo 10 tulossa eli hiukkasen väärässä asennossa, joten siitä ilmeisesti johtui ettei paikatkaan lähtenee aukeamaan kun Jäbä vinosti yritti tulla ulos! Vielä kuitenkin sinnittelyä jatkettiin! Tarkistettiin epiduraali katetri ja auki olin melkein 6cm, mutta vielä tilattiin spinaali ja jäätiin odottelemaan!! Sain jonkun verran nukuttua spinaalin laiton jälkeen, mutta olin jo niin poikki, että sanoinkin etten kauaa enää jaksa! No, sitten nousikin minulle kuume ja epäilivät mahdollista kohtutulehdusta ja kun tilanne ei ollut muuttunut siitä 6cm mihinkään niin silloin tehtiin sitten sektiopäätös! Jäbä jaksoi koko ajan hyvin, sydänäänet olivat oikein hyvät ja voimakkaat!! Isäntä ei päässyt mukaan leikkaussaliin kun niin äkkiä minut sinne vietiin, mutta sai sitten onneksi Jäbän luokseen heti kohta kun oli syntynyt! Jäbällä oli napanuora kerran vartalon ympäri, mutta muuten oli kaikki niin kuin pitikin! Mie jouduin leikkaussalista heräämöön ja pääsin osastolle vasta puoli kuuden aikaan illalla. Isäntä ja Jäbä siellä olivat odottelemassa. Isäntä oli kyllä aivan ihana koko ajan, jaksoi hieroa ja auttaa kaikin tavoin miten pystyi!!
Täytyy sanoa, että vaikka synnytys olikin rankka niin silti ei jäänyt mitään pelkoa. Tosin jos tässä joskus raskaaksi vielä tullaan niin silloin synnytyksen lähestyessä tilanne voi olla tietysti toisenlainen. Mutta sairaalassa oli niin ihana henkilökunta, että siellä sai jo keskustella synnytyksestä ja sen kulusta ja kätilökin kävi juttelemassa kanssani ja pahoitteli kun tilanne pitkittyi niin pitkälle ennen kuin lääkärit tekivät sektiopäätöksen!
Elämä kotona on alkanut sujumaan todella hyvin! Jäbä on todella rauhallinen! Minulla jatkui antibiootit melkein viikon vielä kotona, kun tulehdusarvot olivat niin korkealla. Ne vähän on aiheuttaneet mahavaivoja pienelle, mutta ei hän niitä ole onneksi huutanut. Ähisee vain ja paukuttaa kovasti!! Yöt on menneet tosi hyvin, yöunille ruetaan siinä yhdeksän aikoihin ja ensimmäisen kerran syömään herätään vasta siinä noin kahden maissa ja sitten viiden-kuuden aikoihin. Päivällä Jäbä saattaa tankata ja olla tissillä kahdenkin tunnin välein, mutta yöt onneksi on vielä ainakin menneet pitkillä unilla!
Viime keskiviikkona neuvolantäti kävi kotikäynnillä ja poisti minulta hakaset leikkaushaavasta ja Jäbäkin oli hienosti kasvanut, oli melkein jo syntymäpainossaan ja painoi 3770g. Ensi viikoksi mennään mökille ja ensi keskiviikkona on myös seuraava neuvola. Onneksi mökille lyhyt matka niin sieltä viitsii ajaakin kaupunkiin.
Jahas, makkarista rupeaa kuulumaan ähinää, kohta täytyy siis avata maitobaari Jäbälle!! Saattaa olla, että jäi vaikka mitä kertomatta, mutta palataan asiaan!
SolinaPolina ja jäbä melkein 2viikkoa
Loistavaa että teilläkin on arki lähtenyt hyvin sujumaan sp!! Kyllä se elämä vähän kärrynpyörää heittää kun sellainen tusija tulee taloon =) Mutta saitte tekin vielä viimeiset hulinat siihen raskauden loppusuoralle. Kaikenlaista sitä voi synnytyksissä ym. sattua mitä ei ole mieleenkään tullut... Mutta kuten aikaisemmin sanottu niin loppu hyvin, kaikki hyvin!!
Meillä meni viime yö hienosti kun tyttö itki vatsaansa jo 15-18 päivällä, saatiin koko perhe nukuttua koko yö. Tosiaan ne pari edellistä yötä nukutiinkin sitten vaan se 4-8, että oli ihan hyvä saada väliin tällainen hyväkin yö...
Tänään käytiin tytön kanssa kontrolloimassa hemoglobiini, se oli 110 eli ihan hyvä hänelle. Ite jo pelkäsin, että se olisi liian matala mutta lääkäri sanoi sen ihan hyväksi.
Taidetaan tästä kaupungille lähteä pyörähtämään kun hieno ilmakin tuli. Tämä päivä mennyt nukkuessa, itekin tankkasin unta vielä pari tuntia tässä päivällä. Jaksaa sitten illan/yön taas kun saa kunnolla huilattua =)
Hyvät juhannukset teille jos en pääse kirjoittelemaan enää ennen kuin lähdetään sukuloimaan..
Hienoa oli kuulla että SP:n arki on käynnistynyt hyvin. Melkoisia mimmejä me ollaan kyllä synnytystemme suhteen! Tästähän voisi luulla jo että synnytykset on aina hankalia!
Meillä on ekat hymyt napattu!! Eilen ja toissapäivänä tuli sellaisia varovaisia toisen suupienen nostamisia, mutta viime yönä klo5 loistettiin kuin aurinko! Tänään olen kaikkeni tehnyt jotta tilanne toistuisi, mutta nyt on ollut masun kanssa (jolloin myös nukkumisen kansa) huono päivä ja eihän silloin hymyilytä! Kumpi Eppuliinis teillä tuli eka, kunnon kontakti katseineen vai hymy? Mä olen aina luullut että ne tulee toisessa järjestyksessä!
Miksi Eppu te kävitte Hb:tä tsekkaamassa?
Me lähdetään juhannukseksi kaverin mökille. Hieman kyllä jännittää sillä siellä on vain kaivovesi! Vauvalle on siis vietävä kotoa vedet mukana. Ja nyt kun juomme aran masun vuoksi korviketta, joka tehdään vedestä ja jauheesta niin mukana on lisäjännitystä...
Hyvä juhannusta munkin puolesta!!
Lupiinille onnea hymyjen saamisista! =) On se kummallista miten yhtäkkiä näitä kehityksen merkkejä alkaa tulla. Ja vaikka niitä hymyjä on tullut jo melkoisesti niin silti ne saa äidin yhä kyyneliin =) Meille tuli ensimmäisenä tuo katse, mutta sellaista harvinaista herkkuahan se vielä meilläkin on. Ei siis tosiaan koko aikaa tapita silmiin... Eilen olin ihan varma, että tyttö luuli huonekasvin puhuvan hälle kun jutusteltiin sylitysten. Siinä tyttö katseli sitä kasvia ja hymyili minkä kerkesi... Yritin vinkata, että myöhemmässä vaiheessa moinen voi aiheuttaa huolestuneisuutta äidissä ja isässä! ;)
Hb:tä käytiin sen takia kontrolloimassa kun se oli silloin kotiinlähtö vaiheessa hieman alhainen ja tämä oli siis tällainen varmuuden vuoksi tarkastus, mutta onneksi ei tosiaan ollut häikkää. Ei olisi ollut enää kauheen mukavaa palata lastenosastolle veritankkaukseen...
Lupiinihan pääsee harjoittaan oleskelua hieman erilaisissa olosuhteissa..=) Eiköhän tuo hyvin mene!!
Nyt pienille päivätorkuille, sitten kaupungille pyörimään ja illalla vielä pakkaamista sukulointia varten...
eppu ja murunen 7viikkoa, ihan liian nopeesti tämä aika tuntuu menevän ja tyttö kasvavan =)
Meillä meni oikein hienosti mökkeilyt juhannuksena! Meidän lapsen kanssa voi siis hyvinkin hieman reissailla. Kuinkas juhannukset teillä sujui? Nyt olen muutenkin jo uskaltanut mennä kaupungilla ihan vapaasti eikä vauvan itku enää harmita sielläkään.
Tällä viikolla oli 2kk neuvola ja mitat oli 55cm, 5200g. Ollaan oltu siis ahkerasti pullolla! ;) Poika onkin ihan selvästi kasvanut. Jotenkin ihan eri oloinen kuin aikaisemmin ja näyttääkin vauvalta eikä enää vastasyntyneeltä.
Meillä opittiin eilen kääntymään vatsalta selälle. On tehnyt sitä nyt useita kertoja. Siitä sekin sit vain lähtee. Tänään kun seurusteltiin niin poju sanoi ensimmäisen jokelluksensa! Saas nähdä koska niitä tulee lisää...
Vatsavaivoja on vielä aika reilusti. Vyöhyketerapia auttaa aina hieman mutta ei vie niitä kipuja kokonaan pois. Onneksi kuitenkin yöt nukutaan edelleen hyvin. 2-3kertaa yössä herätään syömään ja pääasiallisesti hän nukahtaa hyvin syönniltä taas uudestaan unille.
Mitä teille kuuluu?
Meilläkin juhannus sujui suhteellisen hyvin. Yhtenä päivänä oli kovat vatsakivut mutta kanniskelijoita riitti, niin sai itse hieman huilata. Huomasi tytöstä, että äitee naatiskeli hieman juhannus herkkuja..=/
Hienon kokoinen tuo teidän poika lupiini! =) Meilläkin on selvästi tyttö taas kasvanut vaikka neuvolan punnitukseen päästään seuraavaksi vasta 3kk iässä. Tässä kun häntä kanniskelee niin huomaa, että kädet väsyy paljon herkemmin mitä aikaisemmin ja vaatteet on alkanut käydä pieneksi. Tänään teinkin jonkin sortin inventaariota tytsyn vaatteista ja melkoisen pinkan sai laittaa jo sivuun... Samaa olen itsekin sanonut, että eipä ole meillä enää vastasyntynyttä vaan jo vauva!! Tai tietenkin 2kk ikäinen on jo vauva mutta itsestä tuntuu niin hurjalta, että kehitystä tulee koko ajan ja kohtahan tuo tyllerö osaa jo vaikka mitä =)
Hienosti teidän poika lupiini on jo lähtenyt vauhtiin kun jo kääntyileekin =) Meillä ei ihan vielä käännytä muuta kuin kylkeä toiselle vaihdetaan rivakasti selän kautta. Yritys on kyllä kova lähteä kierimään mutta ihan vielä ei ole siinä onnistunut. Meillä puhellaan jo kovasti =) On ihan mielettömän suloisen kuuloista kun pieni juttelee =) Jokeltelu alkoi siinä 7viikon iässä. Miten lupiini, joko teillä otetaan paremmin katsekontaktia??
Meillä oli kovin tuskainen viikko noiden vatsavaivojen takia tuossa taannoin mutta sitten vaihdoin Jekovitit Deetippoihin takaisin ja Disflatylin Cuplatoniin. Ja nyt on jo muutamat yöt nukuttu melkoisen hyvin!! =) Tietenkin vielä hieman vatsaa kitistään mutta jos näin jatkuu niin olen enemmän kuin onnellinen.. Tehoimua on havaittavissa kun tissi maistuu nyt taas tiheämpään. Itse olen huolissani tuosta maidon riittävyydestä/laadusta kun havahduin tässä että melkoisen huonosti olen syönyt ja juonut, mitkä olisi todella tärkeitä imettäessä. Olen vaan ihan tyystin unohtanut nämä "pikku" seikat... No nytpä taas kiinnittää niihinkin enemmän huomiota!!
MItenkäs teidän palautuminen painon suhteen?? Itellä junnaa paikallaan edelleen. Tai pientä laskua havaittavissa kun enää on karistettavana 5-6kg, mutta vietävän hitaasti nuo kilopahaset lähtee...
Mitenkäs sp sinä olet kokenut synnytyksen näin jälkikäteen?? Ja miten palautuminen on lähtenyt käyntiin??
Jahas, jokos sitä sitten menisi taas kolppaamaan noita kaappeja josko sieltä löytyisi jotakin murkinaa...
eppu ja mussukka reilu 8viikkoa
Eppuliinis: Meillä ei osata kääntyä kyljeltä kyljelle! Meillä poika tosiaan vain kiepsasee itsensä masulta selälle. :)
Katsekontakteja on tullut nyt, mutta usein tuntuu katsovan hieman ohi mun silmieni, kuten hiusrajaan tai korvaan ym. Käytin pojan lääkärissä tänään vielä mahavaivoista ja siellä sanoin katselemisen niukkuudesta ja selityskin ohikatsomiselle taisi löytyä! Pojan silmät karsastaa niin että näyttää ettei hän katso kohden! Tämä sopii kyllä kuvioon hyvin, meinaan ohikatsomista tulee juurikin kun vähänkin väsyttää ja silloinhan silmätkin karsastavat. Mulla itselläni on piilokarsastusta joka lääkärin mielestä selitti asian.
Masuvaivat siis jatkuvat täällä. Yöt nukutaan kuitenkin hyvin. (kop kop) Käytin allergiaan erikoistuneella lastenlääkärillä poissulkemassa muita syitä kitinälle. Hän epäili että allergiaa ei ole, mutta koliikkia tarjosi... Kaippa se sit se on. Välillä on parempia päiviä, melkein itkuttomia. Välillä itketään ihan suoraa huutoa ilman että mikään auttaa. Välillä syli ja hillitön heijaaminen helpottaa. Koska öisin kuitenkin nukutaan pääsääntöisesti hyvin, jaksan itse mukavasti.
Mulla on jäänyt raskaudesta 3-4kg, jotka ei kanssa tunnu tippuvan millään pois. Eipä se paljoa ole, eikä lähtöpainokaan ollut liikaa, joten ei sillä huolta. Vartalon malli on vaan niin erilainen että vaatteet ei mahdu päälle lainkaan/kauniisti. Sillä mä haluankin saada kiloja ihan samaan kuin ennen raskautta, että mulla on muuten hirveä määrä vaatteita joita en voi käyttää!
Mitenkän SP:llä menee?
Hyvä lupiini, että saitte selitystä tuohon katsekontakti juttuun!! Ja ne vatsavaivat on kyllä niin inhottavia, tässä ootellaan sitä 3kk täyttymistä, et josko sitten helpottaisi. Paitsi että aikaisempaan on kyllä jo helpottanut. Taisi ne Jekovitit olla tosi huono vaihtoehto meidän neidille ja Cuplatonit taitavat olla myös parempi vaihtoehto kuin ne Disflatylit. Mutta tosiaan vieläkin vatsakipuja on (taitaa niitä toisaaltaan olla jokaisella hieman). Nyt kyllä ollaan saatu pari yötä nukuttua tosi hyvin kun tyttö nukahtanut jo puolen yön aikaan ja herää syömään 4-5 ja seuraavaksi 8-9. =) Päivisin meillä ei nukuta enää niin pitkiä pätkiä vaan muutaman tunnin unet on melkein maksimi päivisin ja sitten seurustellaan ja naureskellaan loppuaika.
Siirrettiin tuo typykkä viikko sitten siitä vauvan kopasta pinnasänkyyn. Ja jestas se pinnasänky on kauheen iso, hyvä kun tytön edes löytää sieltä aamuisin... Tyttö kun on niin mahdoton vähtääjä kun alkaa vähänkin heräämään (ja tosiaan voi heräillä rauhassa tunninkin ennen kuin jaksaa silmänsä aukaista ja rääkäistä ensimmäisen kerran). Vähintäänkin poikittain on siellä pinnasängyssä herätessään mutta joskus niinkin että jalat on siellä mihin pään laitoin... Hauska matkustaja tuo on!! Ja aamuisin herään usein siihen kun hän juttelee pinnäsängyn reunapehmusteissa oleville mehiläisille =) Se vasta on suloinen näky... Mutta kohta tuleekin kiukku jos tissi ei ole suussa mahdollisimman pian siitä kun äidin ääni on kuulunut.
Nyt alkaakin taas olla vähtäystä havaittavissa sitterissä ja peittokin lensi juuri... Mitenkä muuten tuo pukemis juttu näin lämpimillä ilmoilla?? Monet terveydenhoitajan sanoneet (monella kaverilla on myös pikkuinen, joilla on tämä sama ongelma), että pitkähihainen body ja housut on hyvä olla helteelläkin kun lämmönsäätely on noilla pienillä niin huonoa... Mutta tuntuu kamalalta laittaa pitkähihaisia kun on niin julmetun kuuma.. No nyt kutsu jo käykin!!
Kuulumisia odotellessa =) -eppu ja rinsessa 9viikkoa
Missäs tytöt ootte???
Meillä menee samaan tapaan kuin ennenkin.. Vatsaa huudetaan illat ja muuten naureskellaan ja jutellaan. Mitenkäs teidän pienokaiset, ymmärtävätkö leluista vielä mitään?? Meillä tuo tyttö ei tajua niiden päälle vielä yhtikäs mitään. Sitterissä kun istuu ja yritän hälle esittää niitä hienoja nallukkoja mitkä siinä killuu niin voi äkkiä vilasta, mutta kääntää katseensa heti pois. Ulkoa tuleva auringonvalo on siis paljon mieluisampi kuin jotkut tyhmät lelut...
eppu ja tinttara jo vaikka kuinka vanha...
Eppuliinis: Tietenkään ei voi lähteä vertailemaan synnytyskokemuksia, joten en sitä sellaiseksi ottanutkaan. Ollos siis huoleti. Onhan teillä myös ollut todella karu lähtö yhteiselle taipaleelle ja siitä ei pääse yli eikä ympäri. Mua itseäni lohdutti hirveästi se että teholle jouduin minä eikä lapsi. En osaa sanoa kuinka olisin handlannut tilanteen jos lapsi olisi ollut se jota seurataan teholla!
Toi vyöhyketerapia on käynyt kyllä jo useasti mielessä. Mä en tajua kuinka en ole saanut aikaiseksi... Mistä sä sait teidän "hoitajan" yhteystiedot?
Mä olen miettinyt ihan samaa, että joko kuukautiset on alkaneet! Mulla jälkivuoto kanssa väheni, mutta nyt jokunen päivä sitten vuotoa tuli enemmän ja lisäksi sellaisia masuväänteitä mitä menkkojen aikaan yleensä tulee. Uskomatonta. Sulla varsinkin on tosi epäreilua jos menkat alkaa jo nyt, sillä eikös imetyksen pitäisi ne vielä pitää pois. Kerro sit jos teidän neuvolassa sanottiin että ei pitäisi vielä vuodella. Mulla tulee meinaan aika kellertävää vuotoa siinä mukana. Ei kuitenkaan näytä pahalta ja on tosi juoksevaa. Verta on mukana tosi vähän... Mut mulla kuukautiset kait jo voisi hyvinkin tulla kun en imetä.
Solinalle tsemppiä täältäkin. Taitaa olla kyllä melkoiset ilmat olla mahan kanssa, mutta eipä sitä tiedä että vieläkö sellainen masu sieltä löytyy...