Toukokuiset -08!
Olen vaikka ja kuinka monta kertaa kirjoitellut tänne mutta aina tekstit katoaa jonnekin, toivottavasti nyt onnistuu...
Meillä vappu sujui mitä parhaimmin, TYTTÖVAUVA SYNTYI 1.5 KLO 04.13 =) Pituutta hänellä oli 50,5cm ja painoa 3195g, että aikas komian kokoinen kun rv 37+0 synnytys käynnistettiin niiden korkeiden sappiarvojen ja raskausmyrkytyksen takia. Synnytyksessä sydänäänet laski niin, että imukupilla piti tyttö saada vauhdilla maailmaan ja samantien veivät hänet teholle, ettei saatu nähdä vasta kun 10 aikaan aamulla.. Oli siinä vanhemmilla hätä kädessä kun tyttö kiidätettiin heti pois eikä itse tiennyt lainkaan miten hän voi... Antibiootit hänelle aloitettiin (varmuuden vuoksi) ja sokeri seurannassa sekä tipassa oli, viimeiset pari sairaalapäivää seurattiin biliarvoja keltaisuuden takia mutta keskiviikkona saatiin tyttö kotiin =) Eli nyt on kaikki kunnossa kun tänään käytiin kontrollissa niiden biliarvojen takia, mutta nekin on kohdillaan.
Nyt opetellaan uutta ja ihmeellistä elämää, on tämä vaan niin ihanaa. Oma rakas tyttö kun tuhisee tissillä (ja muutenkin) niin ei ole sen voittanutta. Isästäkin huomaa, että toinen nainen on hänen elämäänsä tullut ja pahasti on vaimon ohi tämä uusi tulokas kiilannut, niin kuin kuuluukin =) Aika tasaista tämä elämä on toistaiseksi ollut, tyttö syö ja nukkuu niin että vanhemmatkin saa hyvin levätyksi. Tosin eiköhän aika näytä muutakin kuin nukkumista ja syömistä... Vielä toistaiseksi tyttö täytyy herätellä jos ei itse heräile, niin neljän tunnin välein..
Tällaisia kuulumisia täältä... Ja tosiaan kovasti olen yrittänyt tänne kirjoitella mutta kun ei mun tekstejä ole huolittu tänne... Mitenkäs te jakselette??
eppu ja pikku tuhisija viikko+1päivä
Kommentit (275)
Meillä on kanssa kummit pyydetty jo ennen lapsen syntymää. Kaksi pariskuntaa, eli yhteensä 4 kummia saa lapsemme. Ritiäispäivä on jo päätetty. Se on vasta heinäkuun alussa, koska sukulaisia asuu ulkomaillakin ja heille täytyy antaa aikaa järkätä Suomeen pääsy. Nimiä me mietimme kanssa kovasti raskausaikana ja meillä oli muutama varma vaihtoehto takataskussa pojalle jo ennen syntymää. Niistä yksi oli ylitse muiden kun poikaa katsoo. Nimikin on siis jo valittu!
Eppuliinis, kylläpä teillä nukutaan pitkissä pätkissä! Mä olin luullut että meillä ollaan pitkäunisia, mutta tuohan on jo ihan luksusta. :) Tykkääkö teillä neiti kylvyttelystä? Meillä se on ollut ihan ehdoton juttu, paitsi viime kerralla jokin laittoi suututtamaan.
Mä myönnän että olen huonosti nyt enää viimeisinä kahtena päivänä pumppaillut ja imetellyt. Juuri sen verran että pysyy maidontuotanto edes jotenkin pystyssä. Jos koitamme uudella innolla sit kun poika on isompi ja suu tarpeeksi iso ja voimia imuun on riittävästi. Mä olen itsekin vielä toipilas sairaudesta ja aika väsynyt. Täytyy muistaa kokonaistilanne ja mennä niiden voimavarojen mukaan. Kuten todettua,niin korvikkeellakin kasvaa hyvin. Eilen aloitettiin Rela-tipat lisukkeeksi.
SP, muista seurata tosiaan vointiasi hyvin ja jos yhtään mietit että jokin ei olisi kunnossa, niin mene päivystykseen. Turhia käyntejä ei kannata pelätä! Mä itse viivyttelin ihan liikaa kun ajattelin, että mut nauretaan sielä pihalle huonon oloni vuoksi. Näinhän ei missään nimessä käynyt vaan mut otettiin siellä hyvin tosissaan. Sulla on ihanasti raskausviikkoja kasassa ja todennäköisesti teillä alkaa nukkumis-syömiset jo heti sujumaan hieman helpommin kun pikkuviikkoisen lapsen kanssa. Vaikka sitä kuinka toivoi aikaisemmin että saisi jo pieni tulla niin oli se kyl aikamoista vahdata kuukautta etukäteen syntyneen lapsen toimintoja. Mitään kun pikkuinen ei osannut itse tehdä vaan hän olisi vain köllötellyt napanuoransa turvin ja saanut sieltä ruokansa.
Olet pitkälle jaksanut hoitaa kummityttöänne. Voi teillä tulla pieni mustasukkaisuuskohtaus siellä kun kummityttö tajuaa että joku muu vauva menee hänen ohitsensa.
Eppuliinis, vaikka vielä on turhan aikaista sanoa lopullista tilannetta, miltä nyt näyttää painosi suhteen? Jäikö raskaudesta paljon kiloja? Mulla itselläni on vielä turvotuksia hieman ja nyt puntari näyttää 5 kiloa plussaa siihen mitä oli ennen raskautta. Tämä hankaloittaa suuresti vaatevalintoja. Muuten tämä ei mua harmittaisi, mutta tosiaan vaatteet joita kaapissa on ei oikein mene päälle ja sama tilanne kuin raskausaikana jatkuu, eli parilla houusuilla mennään. Vielä en viitsisi mennä ostamaan kasaa uusia vaatteitakaan, jos vaikka painoa tippuisi kuukauden sisällä turvotusten poistuttua lisää. Sit mulla olisi liian isoja vaatteita kaapissa.
Lupiini ja poika 2 viikkoa ja 3 päivää
Mies katsoo jääkiekkoa ja tyttö torkkuu vieressä, joten itellä on aikaa kirjoitella...
Lupiinille olen ihan kade kun ootte noin hyvin selvillä ristiäisiin liittyvistä asioita. Meillä on ne asiat jouduttu väkisin vääntämään kun ei ole selkeitä ratkaisuja. Tänään tosin sovittiin ristiäisaika eli tuonne kolmen viikon päähän, sitä ennen olis tosiaan vielä nimi sekä kummit mietittävänä...
Kylpemisestä, niin siitä tyttö ei kyllä juuri välitä. Liekö vanhempien epävarmoista otteista vai mistä. Pyllyn pesusta hän tosin kyllä tykkää... Käytättekö jotakin kylpyöljyä vai pelkällä vedelläkö pesette? Me ollaan ripaus sitä öljyä laitettu veteen kun hieman kuivan sorttiselta vaikuttaa ainakin jalat ja kädet.
Ja sitten "lempiaiheeseeni" eli painoon... Raskauden aikana tuli se reilu 17kg ja laitokselle jäi 4kg. Nyt yhteensä on tippunut n.11kg, eli sinänsä ihan ok tilanne. Vielä siis olisi se 6-7kg lähtöpainoon (enemmän saisi kyllä paino lähteä!!!). Turvotuksia on lähtenyt ihan älyttömän paljon, mies tosiaan ihmetteli tässä yksi päivä että sullahan on nilkat taas, ne kun on aikamoiset pölkyt olleet jo useamman viikon. Että siitä se hyvä painon lasku, läskit siis vielä jumittaa kropassa. Eilen kun kauppaan pääsin niin koitin muutamia vaatteita kun ei itsellekään tosiaan mene kuin ne muutamat trikoohousut, joihin jo raskausaikana kyllästyin. Mutta pakko se oli todeta, että vielä ei ole aika uusia vaatteita koittaa/ostaa! Aikas punkerolta näytin siellä pukukaappien peileissä... Ja kyllä tämä löysä vatsa tekee myös oman vaikeutensa vaikka ihan hyvin se on kutistunutkin. Imetykseltä toivon ihmeitä, monet kun ovat sanoneet sen hyvin laihduttavan, taidan olla tässäkin poikkeus. Mutta eihän siitä synnytyksestäkään ole kuin 2viikkoa aikaa, eli ei hätäillä vielä, jospa (edes) ne entiset "muodot" saisi vielä takaisin...=)
Kylläpäs oli hassusti mennyt mun tekstit viimeksi kaikki yhteen putkeen ja ylimääräsiä merkkejäkin tais olla välissä. Höh, no ei tuo kai haitanne. Täällä siis edelleen kotona yhdessä koossa jeee!! Eilen käytiin neuvolassa ja kaikki oli hyvin. Paineet mitattiin kolme kertaa ja alhasin oli 135/95, pissa puhdas. Jäbän syke 140 ja sf-mitta 34. Jäbä on jo todella alhaalla, ei saanut enää otetta päästä. Painoa ei katsottu kun oltiin varahuoneessa ruuhkan takia eikä siellä ollut vaakaa. Mainitsin jäbästä kun hän on ollut ihan huippu rauhallinen pari päivää eikä oikein edes reagoi herättelyyn niin täti sanoi, että saattaa olla tyyntä myrskyn edellä&kerää voimia koitokseen&monella kuulemma on käynyt niin, että pari päivää ennen synnytystä vauva rauhoittuu selvästi. Hui, nyt rupesi oikeasti jännittämään!!! En saanut enää neuvolaan aikaa, ensi perjantaina on ultra äippäpolilla ja sieltä pitäisi sitten saada vielä uusi aika joko vielä tänne äippäpolille tai sitten Hämeenlinnaan synnärille.
Minkäslaisia nimiä Teillä jäi Lupiini käyttämättä?! Jos vaikka niiden joukossa olisi joku mukava nimi meitin jäbälle!! Näitä raskausviikkoja on jo tosiaan meillä kasassa oikein hienosti, en olisi jossain vaiheessa uskonut, että näin pitkälle päästään. Käytiin tuossa vähän kävelyllä isännän kanssa ja nyt katselen tangomarkkinoiden semifinaalia ja nautin samalla kylmästä alkoholittomasta karpalosiideristä!! Aikas hyvälle maistuu. Illalla tulisi taas jääkiekkoa, saapas nähdä pysynkö hereillä. Viime yön nukuin todella huonosti, ei supistellut, mutta oli muuten tosi huono olo. Vähän torkahdin tuossa päivällä, mutta toivotaan, että ensi yönä saisi nukuttua suht hyvin.
Nyt rupian nauttimaan siiderin loppuun ja kuuntelen tangoja!!
SolinaPolina rv 38+5
ja täällä ollaan edelleen yhessä koossa! Ei siis pahemmin mitään merkkejäkään et jäbä haluais tulla ulos. No, vaikka olo on aika tukala niin yritetään nauttia näistä viimeisistä masupäivistä. Isäntä kovin kuiskuttelee jäbälle et alahan jo tulla, mutta ei hän taida ottaa sitä kuuleviin korviinsa!!! Tykkää kölliä masussa ja tökkiä kylkiin vaan äiskää!
Viikonloppuna käytiin kävelyillä ja saunottiin, mutta ei mitään vaikutusta. Tänään olin hoitamassa taas kummityttöä ja huomenna menen paapomaan reilun 1kk:den ikäistä kummipoikaa!
Kesää ja Jäbää odotellessa! SolinaPolina rv 39 tasan (noin paljon jo)
Solinalle jaksamista!! =) Vaikka tosiaan niistä viimeisistä päivistä täytyisi nauttia niin varmasti se raskastakin on ja koko ajan vähän jännittää, että koskas sitä tulis lähtö tosi toimiin! =) Itelle tullu kova haikeus siihen vatsaan...=) Mies sitä ihmettelee, että et oo tosissas! Etkö yhtään muista kuinka vaikeeta se oleminen oli kun joka paikkaan sattui eikä itse päässyt edes sängystä ylös.. No muistanhan minä sen, paitsi, että vähän ehkä kuitenkin päässyt unohtumaan... Oli ne pienen potkut niin ihania tuolla vatsassa =)
Meidän typyllä on nyt sit varmaan silmätulehdus!! =/ Toinen silmä rähmii mutta tässä mietin, että otanko jo tänään yhteyttä neuvolaan vai ootanko huomiseen kun kuitenkin sinne mennään... Ei se kovin pahana näyttäis olevan. Ja eilen oli ensimmäinen vyöhyketerapia-aika. Kaikkee sitä tulee koitettua josko pienen oloa helpottaisi. Tyttö huusi kun mikä koko hoidon ajan ja kerran pissas pöydälle ja kaksi kertaa tuli aikasmoiset tortut =) Tuli tädille hivenen verran pyykkiä meidän reissun aikana! Täti sanoi, että se päivä on sitten entistä kipeämpi mutta sen jälkeen pitäisi helpottaa, joten vähän kauhulla odotin iltaa.. Mutta eipä tyttö sen enempää tuskaillut kuin aikaisemminkaan, jopa vähän vähemmän. Mutta kakkia tuli kyllä eilisen päivän aikana. Nyt pitäisi itse kotona muutamia hieronta paikkoja sivellä ja sitten torstaina uudestaan tädin luo.
Ulos olisi kiva lähteä käppäileen, mutta kattoo nyt miten tuo typykin tuolta herää... Mites lupiini, ooteko te jo paljon reissaillut tai ulkoillut pojan kanssa?? Me ollaan muutaman kerran mummin&ukin luona käyty ja muutaman kerran vaunuttelemassa pieniä lenkkejä. Tyttö nukahtaa samantien kun vaunut lähtee liikkeelle =) Niin muuten, saatiin kummitkin sitten vihdoin ja viimein mietittyä ja pyydettiinkin heitä jo, yhteensä neljä kummia tulee! Alunperin mietin, että kolme olisi maksimi mutta näin päästiin hyvää lopputulokseen joka miellytti molempia!
Eppu ja tirppana kohta 3 viikkoa
Minäkin olen Solina kuullut tuon että vauva monesti rauhoittuu ennen tuloaan. Samoin monella on sitä pahoinvointia ennen synnytystä, joten kun vielä miettii sitä pään kiinnittymistänne, niin alkaahan tässä positiivisia merkkejä jakauttumisesta oleen jo reippaasti!
Mulla itsellä oli juuri ennen sairaalaan joutumista niin hirvittävän huono olo johtuen sairastumisesta että en ole jäänyt kaipaamaan raskausaikaa enää. Musta on ihana kun pahoinvointi loppui, olen virkeämpi ja parempivointisempi noin kaikenkaikkiaan. Maha oli kyllä ihana, samoin potkut.
Meillä oli tänään neuvola ja olimme lentää selällemme! Ikää tänän tasan 3viikkoa. Poika painoi 3475g ja pituutta oli 50cm!! Siis mikä kasvuvauhti. Kyllä sen näkee ihan silmälläkin että kasvettu on, mutta ihan tätä en olisi osannut odottaa.
Me olemme olleet kanssa jonkin verran liikenteessä. Käyneet kaupassa muutamia kertoja ja ulkona syömässäkin. Mummilassa ollaan oltu yksi yökyläily kun isäntä järjesti varpajaiset. Ulkona pyritään käymään joka päivä. Samoin yhdet unen pätkät nukutaan vielä ulkona kävelylenkin jälkeen vaunuissa pihalla. Meilläkin nukahdetaan heti kun vaunut liikahtaa. Jostain syystä auton turvakaukalossa ei sit niin viihdytäkkään. Siinä nukutaan vain liikkuessa.
Vai kävitte Eppuliinis vyöhyketerapiassa. Kerro sit oliko siitä apua sit lopulta?
Me oltiin äsken kylvyssä, voi että oli ihanaa. :x Taidan tästä mennä pusutelemaan ihanaa pakkaustamme.
Meilläkin oli eilen ensimmäinen neuvolakäynti. Hyvin oli tyttö kasvanut, nyt pituutta 53cm ja painoa 3,5kg. Aina sitä epäilee, että tuleeko sitä maitoa tarpeeksi mutta kyllä sitä näköjään riittää. Menee ilmeisesti hetki kun oppii omaan maidontuotantoon luottamaan. Mutta kyllä täälläkin tytöstä huomaa päällekin päin, että painoa on tullut sekä tuntee kun sylissään pitää. =)
Vyöhyketerapiasta... Tosiaan se täti sanoi silloin eka kerralla, että siitä päivästä saattaa tulla vauvalle kivulias kun ilma kiertää hoidon jälkeen mutta meillä tyttö nukkui lähes koko päivän sen jälkeen ja illalla oli "normaalit" vatsavaivat. Ei ainakaan pahemmat ollu kuin ennen, ehkä jopa päästiin vähän helpommalla. Seuraavana aamuna tein itse sitä hierontaa ja koko päivän tyttö kitisi vatsavaivojaan, mutta kyllä se vatsa sitten toimikin. Ilta meni ilman huutoa, pientä itkuisuutta oli. Eilen jälleen aamulla hieroin tyttöä ja kitinää kesti jälleen koko päivän tasaisesti, sylissä vähän rauhoittui. Mutta kakkaa ja ilmaa on tullut ihan tolkuton määrä tässä nämä pari päivää, etten kyllä ihmettele, että vähän sattuukin pientä. Mutta kokonaisuudessaan olo tytöllä tuntuu hieman parantuneen. Tänään oltiin toisella käynnillä siellä vyöhyketerapiassa ja jälleen sai täti pissat päälleen ja kauhiat kakit päästi siihen pöydälle. =) Vielä on tietysti liian aikaista sanoa, mutta tuntuisi tuon meille ainakin tuovan hieman helpotusta. Ja onneksi tytöllä on ihana isä, joka jaksaa illasta toiseen tyttöä kärsivällisesti sylissä pitää kun hän oikein tuskailee. Äidin sylissä tyttö ei tuskiensa kanssa oikein pysty olemaan kun koko ajan pitäisi tissillä olla kun maito haisee mutta kun tissillä oleminen oikein tuska-aikaan tuo vaan enemmän lisää vatsakipua. Isän sylissä ei maito tuoksahda niin siinä pystyy aina välillä keräilemään voimia seuraavaa kipristelyä varten... Vaikka tilanne onkin helpottunut niin on se silti aikamoista vänkäämistä tuon tytön oleminen aina välillä, että äitiä sattuu vähintäänkin saman verran kun katsoo raukan kiemurtelua. =(
Eilen tuli ensimmäinen äitiyspäivärahakin, mihin ihmeeseen sitä lähtis oikein tuhlailemaan..=) Nyt kun ollaan taas vähän enemmän tytön kanssa oltu liikenteessä niin ehkä huomenna mennään vähän kaupoillekin... Saunaan tekis kovasti mieli, meillä kun ei itsellä ole saunaa niin aina pitäis mennä jommankumman vanhemmille kylään saunotteleen, ehkä sitäkin on ohjelmassa huomenna, jos päivä sujuu rauhallisesti tytön kanssa. Tässä pari päivää on mennyt niin, että hyvä kun itse ehtii syömään kun tyttö jo huutaa syliä tuskissaan...
eppu ja murunen tasan 3viikkoa, ja tänään on vielä laskettuaikakin=) On se metkaa kun pienen pitäisi vasta tänään periaatteessa syntyä niin tuolla se tuhisee jo äidin ja isän iloksi!! =)
Täällä ollaan ja odotellaan! Perjantaina oltiin käymässä äitiyspolilla ja kaikki oli hyvin. Ensin makoiltiin taas käyrillä ja Jäbän syke hienosti "paukutti" ja mukavan napakoita supistuksiakin tuli muutama. Paineet 126/76. Pakko kertoa kun lääkäri ihaili miun masua, on kuulemma niin ihanan söpö ja ihan kuin suoraan kirjojen kuvista.... hassua oli kuulla tuollaista!! Jäbä oli kasvanut hienosti, painoarvio oli nyt 3,5kg. Tosin ensimmäisellä mittauksella se oli 3,9kg, mutta lääkäri sanoi, että hän ei usko siihen kun ei minun masu niin iso ole ja uusilla mittauksilla saatiin sitten tuo pienempi tulos. Lapsivettä oli hieno määrä, istukan aika rupeaa olemaan täynnä, mutta vielä toimii hienosti. Napavirtaukset ihan ok. Lääkärikin huomasi, että jäbä selvästi rauhoittunut. Kohdunsuu sormenpäälle auki ja pehmeä ja jäbä ihan alhaalla, yritti vähän päätä heiluttaa. Lääkäri sanoi, että saattaa olla ihan hetkistä kiinni koska kamu päättää tulla maailmaan. Eilen kävinkin saunomassa oikein kunnolla, mutta tietenkään se ei sitten aiheuttanut yhtään supistusta....ei kai auta kun odotella, koska hän sieltä haluaa tulla! Meitin puolesta saisi jo tulla!!
Eilen oli jalat niin turvoksissa ettei ole vielä aiemmin ollutkaan. Ne ainoat kengät joita olen nyt pystynyt käyttämään niin menivät juuri ja juuri jalkaan!! Ovat vieläkin turvoksissa, mutta eivät niin paljoa onneksi eivätkä ole niin kipeät enää! Yöt on taas ruenneet menemään huononlaisesti. Ei saa kunnolla nukuttua ja hereillä olen vähän väliä ja telkkaria tulee katottua jokunen tunti yön aikana kun ei vain pysty nukkumaan!
Jotain piti vielä kirjoittamani, mutta tuo dementia vaivaa, joten ei muuta tällä kertaa! Mukavaa sunnutai päivää!!
SolinaPolina rv39+6
Tänään on meidän laskettu-aika! On se hassua ajatella että silti täällä tuhisee jo huomenna kuukauden ikäinen pikkuvauva. Hyvin on mennyt täällä. Ruokahalu on valtava. Soitin tänään jo neuvolaankin että voiko lapsen ylisyöttää pullolla. :) Hän oli sitä mieltä että ei voi.
Eppuliinis, ollaanko teillä jo paljon hereillä, kuinka tiheästi syödään? Mä lueskelin että keskosina syntyneillä lasketaan sitä korjattua ikää, jonka mukaan tänään on meillä 0vrk. Eli kalenteri-iästä vähennetään se kuinka paljon etukäteen synnyttiin. Tämän mukaan sit katsotaan taitojen oppimista. Nyt vauvamme pitäisi olla siis vasta ihan vastasyntyneen tasolla tai vähän päälle. Pitääkö tämä teillä paikkaansa? Meilä on itkuihin tullut kyllä jo sävyjä, joita kuukauden iässä tulee. Valveilla ei jakseta vieläkään olla kauheasti, mutta jo enemmän kuin syntyessään, jolloin valveilla ei oltu koskaan. Ruokailut on 2 tunnin välein, yötä päivää.
SP:lle tsemiä viimemetreille.
Lupiini ja poka 3viikkoa, 6pvä
SP:llä onkin aikas mukavasti noita viikkoja =) Tai no tietysti on kun meidänkin la:t on tässä näihin aikoihin. Tulee kovin haikea olo kun lukee sun viestejä, niin tahtoo taas sellasen vauvamasun, vaikka ei se raskausaika mikään helppo tosiaan ollutkaan!
Meillä nukutaan aika tasan 4-5 tunnin pätkissä. Nytkin tyttö alkanut nukkumaan siinä 13.30 ja vielä porskuttaa näin 17.30 aikaan. Silloin kun oli oikein tuskaisia iltoja vatsan kanssa niin sen jälkeen tyttö nukkui helposti sen 6 tuntia mutta nyt kun vatsatuskat on helpottanut niin ei enää noin pitkiä unia vedellä... Tässä on pari iltaa/yötä ollut melkoista taistelua! Vatsan väänteitä ei enää ole lainkaan siinä määrin mitä alussa mutta ihmeellistä kähjäämistä tyttö pitää. Heti kun sänkyyn laittaa niin alkaa kitkutus ja täytyy ottaa syliin, siihenhän hän sitten nukahtaa melkein samantien uudelleen. Päivisin tällaista ei ole. Tosiaan muutamana iltana ollut rytmi se, että 21-22 aikaan herää ja kunnolla nukahtaa 2-3 aikaan yöllä. On hiukan hermoja pidellyt kun itse ihan väsyneenä yrittää saada toista nukkumaan mutta ei millään. Muuten tyttö on hereillä sellaiset 1-2 tuntia kerrallaan.
Ja onhan sitä kehitystäkin tapahtunut (ainakin äidin mielestä =), aamulla huomasin, että pikku hiljaa alkaa tyttö ääntelemään. Ei vielä mitään saa suustaan ulos kuin tuhinaa ja ähkimistä mutta ei varmasti kauaa mene kun jokeltelu alkaa.. Ja itkussa tosiaan huomaa eroja, on väsymys itkua, nälkäitkua ja minkä parhaiten erottaa niin vatsakipuitku... Ja pientä hymyilyäkin on havaittavissa. Neuvolan täti sanoikin jo silloin kotikäynnillä, että ihmeen hyvin kohdistaa katseensa ääntä kohti, että silmät ei pyöri päässä kuin kärrynpyörä. Ja myöskin siitä, että ihan kuin hän oikeasti hymyilisi eikä ole vaan ilmeharjoituksia... Mutta kyllä tuo pienen vauvan kasvu on huimaa, ei meillä kohta enää pientä vauvaa olekaan. Täytyy ottaa kaikki irti tästä vauva-ajasta vielä kun pieni on pieni =)
Miten lupiini olet itse jaksellut vauva-arjen kanssa ja onko tullut jotakin yllätyksiä? Ja oletteko ottamassa rotavirus rokotetta? Me taidetaan se ottaa, vaikka ei olla asiasta vielä oikein keskusteltukaan. Mutta vaikka hinta on komia niin eikös sen mieluummin maksa kuin mahdollista sairaalalaskua... Me ollaan vihdoin ja viimein saatu nimikin jo mietittyä, kylläpä siinä sitten kestikin. Hyvin tavallinen ja suomalainen nimi tulee tytölle, meillä kun on sen verran vaikea sukunimi että sitä saa aina olla tavaamassa niin täytyy olla etunimi edes helppo =)
Jahas, josko tuo tuolta alkaisi heräilemään. Ollaan miehen kanssa naureskeltu, että tyttö ei kyllä ikinä tule kouluun ym. ehtimään jos on tulevaisuudessakin yhtä vaikeeta tuo herääminen. Hän kun ähkii ja pähkii sellaisen puolisen tuntia ennen kuin ensimmäisen kerran kiljaisee.. Mutta sitten olisikin syytä tissin olla jo heti valmiina kun herää! Kynnet pitäisi leikata mutta aika levotonta ollut tämä uni etten ole uskaltanut saksien kanssa mennä sohimaan.
Hyvät viikon jatkot kumpaisellekin =) eppu ja tyttönen 3viikkoa ja 4päivää.
Tänään se on... se laskettu aika!! Tänään kävin viimeistä kertaa neuvolassa! Kiitos tuon ihanan turvotuksen painoa oli kertynyt edellisestä kerrasta 2.5kg, järkyttävää! Mutta täti ei sitä kauhistellut kun tosiaan ottaa huomioon tämän meitsin turvotuksen määrän!! Paineet oli 145/87 ja sf-mitta 35. Jäbän syke n.140 ja masu täynnä vauvaa, hyvin pinkee oli!! Kävelin neuvolaan ja ihan mukavasti supisteli melkein koko matkan, mutta eihän tietenkään sen enempää!! Iltapäivällä käytiin vielä isännän porukoitten luona heittelemässä puukuormaa tyhjäksi, mutta eipä tuo mitään vaikuttanut! Neuvolassa täti sanoi, että mulla on varmaan jo kohtu niin tottunut noihin supistuksiin ettei ne mitään suurempaa välttämättä saa aikaiseksi ilman apuja. Mutta sanoi myös, että mulla on kasvot sen näköisesti turvoksissa, että kohta voisi olla h-hetki käsillä!!
Sain ajan jo tuohon yliaikaiskontrolliin, se olisi 4.6., mutta toivotaan ettei sinne tarvitse mennä! Nyt on pakko mennä jo pötköttämään kun on tosi väsy olo nyt! Mukavaa alkanutta viikkoa teille molemmille!!
SolinaPolina rv tasan 40
Eppuliinis kyseli että onko tullut yllätyksiä auva-arjessa. Ei oikeastaan. Mä osasin odottaa juurikin tälläistä. Päivät on todella vauvantahtisia. Vauva tuoksuu ihanalle ja tuntuu hyvältä sylissä.
Mä myönnän silti kyllä että mua itseäni hieman välillä kyl väsyttää nuo vauvan tiheät syönnit. Toi kerralla 5tunnin unien vetely kuulosti mun korvaan aika uskomattomalta!! Siinähän ehtii tehdä välissä vaikka mitä. Kauppaankin on varmaan ihana lähteä kun vauva nukkuu koko ajan. Meillä on aina tunti-puolitoista aikaa touhuta siinä välissä kun vauva nukahtaa syötön jälkeen ja herää seuraavalle. Mä en ehdi esim siinä välissä itse nukahtamaan päiväunille lainkaan. Meillä on vielä koira ja sitä sit lenkitellään mm noilla väleillä. Tämä on kuitenkin nyt vain tälläistä. Ja ihanaahan tämä vauva-aika on.
Rota-rokote otetataan ehdottomasti. Meitä nauratti hieman että kun terkka puhui siitä niin kalliina lääkkeenä. Meidän poitsu on maksanut kymmeniä kertoja enemmän tähän mennessä kun katselee hoitoihin menneitä hintoja että yksi 140e rokote nyt tuskin enää tuntuu missään. Eihän sillä saa edes yhden hoitokiepin lääkkeitä! Kalleus on tietty suhteellista...
SP, toivottavasti ei käynnistellä tavitse. Kyllä mulla supistelut oli alkanut aukaisemaan paikkoja juuri ennen synnytystä, vaikka niihin olin tottunut jo useiden kuukausien matkalta sillain et ne ei vielä edes pehmennellyt mitään. Ajattele, viimeistään 2 viikon päästä sullakin on pikkuruinen nyytti kainalossa. Jos millään mahdollista (jos siis saat unta), koita nukkua kaikki univelat alta pois...
Solinalle onnea lasketusta-ajasta =) Oot niin ihanan positiivinen, oon vaan toisilta palstoilta lukenut kuinka he ovat ihan tyystin kyllästyneet tuskaiseen oloonsa jo viimeisillä viikoilla. Kyllä se teidänkin paketti sieltä kohta jo saapuu!! =)
Noista unijaksoista, niin kyllähän itekin tiedän että tosi hyvin meillä nukutaan nyt toistaiseksi ("rytmihän" voi muuttua ihan koska vaan). Tytön voi tosiaan huoletta esim. jättää hetkeksi isovanhempien hoiviin jos itse haluaa käydä jossakin kun tietää, että unta riittää sen 4h vähintään. Mutta jos ei ole päivän aikana ehtinyt itse levätä ja ilta on yhtä huutoa n. 3 tuntia niin kyllä siinä sillä hetkellä koetellaan. Ei saisi valittaa, tiedän! Mutta, eilen illalla meillä nukahdettiin ihan ilman itkua =) LOISTAVAA!! Yöllä tyttö sitten olikin kovin seuratuulella klo 2-5, mutta ei tosissaan haitannut yhtään kun selvittiin ilman vatsanväänteitä! =) Tämän päivän tyttö onkin sitten viettänyt lähes tulkoon unten mailla... Lupiinille jaksamista tiheiden syöttöjen kanssa, on varmasti rankkaa vaikka tietysti pääasiassa ihanaa!! =)
Tämä teksti voi nyt kuulostaa omituiselta , mutta sellaisen olen huomannut vauvan tulon jälkeen, että kaverit on jotenkin kaikonnut jonnekin. Toki he ovat käyneet vauvaa katsomassa ja aina välillä soitellaankin mutta jotenkin tullut sellainen tunne... Tosin onhan tämä vauva-arki itsellekin vielä opettelemista ja varmasti oma yhteydenpitoni on vähentynyt ja aika menee tuon tuhisijan kanssa mutta silti tullut sellainen olo... Voi olla kyllä että kommentoin moista asiaa liian aikaisin, että kun tilanne tasaantuu niin oma mielikin muuttuu!
Selvästi tuosta meidän tytöstä huomaa, että hän on oikein läheisyyden kipeä välillä. Jos epämääräinen itku alkaa kuulua niin riittää, että menee ihan lähelle tai ottaa syliin ja kietoo peittoon niin johan rauhottuu, siis ihan totaalisen hellyyttävää!!
Ihan hyvä pointti Lupiinilta tuo rotan hinnan vertailu. Eilen siitä miehen kanssa mielipidettä vaihdettiin ja mieskin sitä mieltä, että eiköhän tuo 140€ ole melkoisen pieni hinta jos joltain taudilta saisi säästettyä tytön. Kovin meilläkin neuvolan täti sitä hintaa painotti.
Nyt on ruoka valmiina ja mies tulee justiinsa töistä niin taidan mennä hetkeksi huilaamaan, että jaksaa iltatohinat paremmin! Ja kantoliinan sitomisohjeita aattelin opetella tänään, jos kokeilis tykkääkö tyttö siinä kellitellä...
Mikäs on SPn tilanne?
Meillä on mennyt ihan hyvin. Silmissä näkee kuinka pojan posket vain leviävät joten maito taitaa imeytyä hyvin. :) Masuvaivat on ehkä hieman helpottaneet.
Pikkuinen koittaa usein kovasti taistella unta vastaan. Nukuteltava on melkein joka unille. Nytkin mies tuossa tekee parhaansa jotta unelle annettaisiin periksi. Meilläkin ollaan läheisyydenkipeitä. Viihtyy kyllä itsekseenkin hetkiä, mutta syli on selkeästi paras paikka.
Eppuliinis, mä etukäteen jännitin kovastikin tuota että kaikkoaako ystävät jonnekin sit kun vauva saapuu. Taisin niin monelle tästä pelosta ääneenkin puhua että ovat ainakin toistaiseksi ottaneet aktiivisesti yhteyttä! Onko sulla tilanne lähtenyt korjaantumaan, vai ottaako vielä aikaa? (ihan juurihan tämä tilanne kuitenkin muuttui ja voi vielä hakea uomaansa)
Meillä onkin huomenna jännä paikka kun mies palaa töihin! Sit koitetaankin kunnolla että kuinkas me täällä pojan kanssa pärjätään arjen touhuissa.
Lupiini ja poika kohta 5viikkoa.
Täällä edelleen lyllerretään masun kanssa!!! Olot on ihan hyvät, väsyttää vaan kauhiasti ja jalat on ihan älyttömän turvoksissa. Yöt on todella katkonaisia, vessassa pitää ravata jatkuvasti ja uni on kateissa, vaikka kuinka väsyttäisi. Päivällä onneksi saa välillä nukuttua päikkärit, joinain päivinä jopa kahdetkin! Kovasti jo odotetaan, että josko se jäbä tänään päättäisi tulla. Pääsisipä jo halimaan vauvelia ja tuoksuttelemaan vauvatuoksuja!! Melkein joka päivä vähän supistelee, mutta ei mitään suurempia. Keskiviikkona on sitten äippäpolilla yliaikaiskontrolli ja viikon päästä ilmeisesti käynnistellään, jos ei jäbä ole sitä ennen päättänyt tulla! On poitsu vissiin tullut isäänsä..ei ole kiire mihinkään!! Isännällä alkoi tänään kesäloma ja hän kylläkin tilasi tuon synnytyksen tuohon keskiviikolle!! Mie veikkaan, että 8.6. syntyy! Mutta saapas nähdä milloin se sitten tapahtuu!!
Mulla ei ole edes tullut mieleen, että ystävät katoaisivat jonnekin synnytyksen jälkeen! Toivottavasti näin ei tapahdu. Tosin melkein kaikilla ystävillä on jo noita omia pikkusia, joten ei varmaan pahemmin näin pääse käymään! Kovasti kaikki jo odottavat, että jäbä syntyisi. Minäkin jo haluaisin tulla mukaan teidän keskusteluihin nukkumisista ym!!
Jahas, isäntä huutelee, että ruoka on valmista! Syömään siis! Mukavaa viikon alkua!
SolinaPolina rv tasan 41
Jahas, taas on aikas hyvin nukuttu yö takana. Tyttö valvoi (taisi pieniä torkahduksia tosin välillä ottaa) eilen illalla n klo 17-00.00, joten yöllä nukuttiin sitten 6,5h putkeen. Mulle oli ihan yllätys, että noin pieni jo taistelee unta vastaan. Minä kun luulin että tuollaiset vastasyntyneet nukahtaa kun nukahtaa, mutta aika taistelua eilen illalla oli nukahtamisen kanssa. Tosiaan n 15min pätkiä nukkui aina välillä mutta kunnon unet tuli vasta puolen yön jälkeen... Mutta aika hyvin sitä itse sai sen jälkeen nukuttua niin ei kovin paljoa väsytä. Taidan kyllä silti mennä päikkäreille, että jaksaa loppu päivänkin hääräillä.
Vatsatuskailut meilläkin on alusta helpottanut melkoisesti, toki välillä on kipeitäkin hetkiä ja silloin huudetaan mutta aikas hyvin nyt jo menee. Eilen oltiin vyöhyketerapiassa viidettä ja viimeistä kertaa. Sieltä sain melkoisen listan, mitkä kaikki ruuat on kiellettyjä näin ensimmäiset kolme kuukautta. Täytyy myöntää, että vaikka kuinka aattelen pienen parasta mutta silti en kyllä sellaista pysty täysin noudattamaan. Kiellettyä ovat peruna, porkkana, lanttu, kaalit, mausteiset ruuat (pitäisi syödä täysin maustamatonta, sellaista vauvan ruokaa), irtokarkit, suklaa, kahvi... Olen sitten kuinka huono äiti tahansa mutta tulee perunaa syötyä sekä kahvia juotua ym., vähentänyt toki olen yrittänyt.
Kaveritilanteesta lupiini kyseli niin nyt on ollut sen verran hulinaa itsellä, etten olisi edes ehtinyt juuri soitella/kahvitella, mutta mitään suurempaa muutosta ei siis ole tapahtunut. Yksi kaveri sanoi, että hän pelkää häiritsevänsä eikä sen takia ole paljon soitellut/tullut käymään (sanoi ilman että itse otin asiaa edes puheeksi). Ihan ymmärrettävää kyllä tuokin, itse voisi aatella ihan samoin... Mutta katsellaan mihin tilanne kehkeytyy! =) Tännekin on pitänyt kirjoitella jo muutamana päivänä mutta en ole millään ehtinyt...
Solinalla alkaa ihan tosissaan olla rytinät edessä! =) Sen verran voin lohduttaa jos olet kuullut, että käynnistetyt synnytykset on kivuliaampia kuin luomuna lähteneet, niin eipä sitä kannata miettiä. Tuli vaan mieleen kun olen useasti kuullut, että pelätään käynnistystä juuri tuon takia. Itsellä ei ainakaan tullut sellainen olo, että olisi helpommalla päässyt jos olisi itekseen lähtenyt tulemaan. Vaikka sattuihan se ihan pirusti, mutta mahtaako niitä lapsia ilman kipua tähän maailmaan saada! Tsemppiä viimeisille päiville ja koitahan nauttia vielä masustasi, yllättävän nopeasti sitä kuitenkin voi tulla ikävä!! =) Ja toivottavasti synnytys kuitenkin lähtisi itsekseen käyntiin, on se niin kuitenkin parempi vaikka ei tosiaan mulla ole mitään pahaa sanottavaa käynnistetystä synnytyksestä!!
Meillä on melkoiset ristiäishulinat päällänsä, sunnuntaina tyttö saapi nimen. Kovasti monet yrittää saada nimeä selville mutta salassa pidetään loppuun asti! Miehen mummo sanoi, että sano mikä nimi tulee niin hän voi sanoa onko hyvä vai ei. Minä siihen, että juuri sen takia ei sanotakaan =) Mielipiteen voi sanoa sitten ristiäisten jälkeen jos välttämättä haluaa...
Ihan mahtavaa tämä kesä =) On aikas mahtavaa kärritellä tytön kanssa tuolla ulkosalla kun aurinko paistaa! Paitsi että kauhee ongelma mitä tytölle laittaa aina vaatetta! Taitaa olla melkoinen ongelma vielä jonkin aikaa... Vaikka on lämmintä niin silti tuuli käy, meidän parka taitaa lämpöhalvauksen saada vielä tämän kesän aikana. Tuntuu, että laitan ihan liikaa vaatetta päälle.
Onko lupiini mieli pysynyt ns. virkeänä? Sitä tarkoitan, että itse huomasin näin jälkeen päin että noin viikko kotiutumisesta mulla ole sellainen vaihe, että pientä mielialan laskua oli havaittavissa.. Johtui varmasti univelasta ja siitä kun jännitti niin kovasti pienen hoitamista ym. Mutta nyt ei ole vähään aikaan enää ollut moista. Elämä vissiin päässyt hieman tasaantumaan ja itsekin osaa rentoutua pienen hoitamisesta. =)
Mutta nyt päikkäreille ennen kuin tulee tissin tarvetta...
eppu ja vielä toistaiseksi nimetön tirppana kohta 5viikkoa
Lupiinilta on pitänyt kysellä, että mitenkä oot sektiosta toipunut? Ja millaisena oot synnytyksen muuten kokenut näin jälkeenpäin? Ihan mielenkiinnosta kyselen kun kuitenkin yhtäkkiä sektioon joutuminen voi olla melkoinen kokemus.. Vaikka tietysti pääasia, että kaikki on loppujen lopuksi hyvin! =)
Ja sitten alkoi sitteristä vähtääminen kuulua, taitaa tämän mamman päikkärit jäädä hyvinkin lyhyeksi...
Moikka
Eppuliinis kyseli synnytyksen jälkeisiä ajatuksia ja oireita. Mulla oli synnytyksen jälkeen kanssa sellainen mielialan heittely. Ei mitään erikoisen merkittävää, mutta kuitenkin sellainen havaittavissa oleva. Itku oli herkässä hormonien vaihdellessa ja silleen. Myös siis iloiset asiat itketti. Vauvasta ja hänen ihanuudestaan sain monet vedet silmiini.
Sektiosta olen toipunut tosi hyvin. Haava ei ole ollut enää kipeä aikoihin. Sektioon joutuminen yllättäen oli kyllä yllätys. Olin niin halunnut alatiesynnytyksen että olihan se outoa. Ehdin kuitenkin kokemaan avaavia supistuksia, joten koen että pääsin sitäkin puolta edes hieman "maistamaan". Koko synnytystä kun katsoo niin sektio on niin vähäpätöisenä mielessäni että en ole siitä niinkään mietiskellyt. Imetyksen epäonnistuminen oli isompi asia ja se on yhä hieman vaikea paikka mulle. Varsinkin se että en muista poikaani ekoilta näkemiskerroilta ja olin ihan sumussa muutenkin tuntuu kurjalta.
Olin niin kuvitellut kuinka tervehdin sitten lastani tippalinssissä, kun hänet asetetaan rinnalleni ja kuvitellut tilannetta päässäni. (vaikka ikinä ei kait pitäisi suunnitella synnytystä etukäteen) No eipä mennyt niin. Mulla oli yhä niin huono olo, että valitettavasti en kyennyt kuin katsomaan poikaan päin. En muista edes mitä hänelle sanoin vai sanoinkohan mitään.
Meillä oli neuvola tiistaina. (tasan 5viikkoa) Pinoa oli hurjat 4,4kg ja pituutta 52. Kyllä on painoa saatu! Mahavaivoja on alkanut tulla reippaasti. Nyt täytyy mennä.
Mulla oli lupiini ihan sama tuo, että miten olin aatellut pienessä mielessäni kuinka saan lapsen rinnalleni ja miten hellyyttävä hetki siitä tulisi.. Mutta tosiaan toisin kävi meilläkin!! Vaikka kuvittelen aina miettiväni kaikki vaihtoehdot niin silti ei tullut mieleenikään etten olisi lasta heti rinnalle saanut... Viikkoa ennen synnytystä kun olin osastolla sen yhden yön verenpaineiden takia niin silloin huonekaveri tuli tunnin päästä synnytyksestä ilmoittamaan hyvinkin freesinä ja virkeänä että heille on tyttö syntynyt, nyt todella ihmettelen miten ihmeessä niin nopeasti kukaan voi sellaisesta rysäyksestä toipua!! Itse olin vielä lauantainakin (tyttö kun torstaina syntyi) aivan heikkona ja pyörätuolilla kuljin toiselle osastolle tyttöä katsomaan... Että varsinkin silloin torstaina olemisesta ei meinannut tulla yhtään mitään. Enkä myöskään kovin paljoa pysty näin jälkeen päin hahmottamaan tytön ensitapaamista =( En tässä yritä "pistää paremmaksi", teillä/sulla varmasti paljon rankempi kokemus tuo alku mutta kerroinpa omaa tarinaani..=)
On tullut jälkeen mieleen, että kun sain klo23 Opamoxin sekä Oxynormin niin olisikohan niillä ollut vaikutusta siihen kun tytön sydänäänet laski niin!? Ei tullut tämäkään siellä osastolla mieleen, täytyypi kysästä kun ensi viikolla on neuvola. Ja tulee sekin mieleen, että vaikuttikohan nuo lääkkeet ja ilokaasu yhdessä siihen että olin ihan tokkurassa koko synnytyksen ajan... Kaikkee sitä tulee näin jälkeen mieleen..
Mutta kylläpä on komeesti poika kasvanut!! =) Hienoa! Meilläkin tosiaan ensi viikolla se neuvola ja vähän jännittää kuinka paljon tytölle on sitä painoa jo tullut. Pieniä poimuja on alkanut tulla jo käsiin ja jalkoihin, että varmasti on lisää tullut. Ja vielä kerran tsemppiä siihen pulloruokintaan Lupiini!! Vaikka sitä itsekin ajatteli aluksi, että paineita en imetyksestä ota niin varmasti olisi tosi kova paikka ollut jos se ei olisi onnistunut.. Eikä ne hormonimyrskyt tosiaan asiaa varmastikaan helpota! Mutta hienostihan se poika pullolakin kasvaa. =)
En ole kylläkään tästä asiasta ihan varma mutta ihan kuin olisi kuukautiset jo alkaneet! Jälkivuoto nimittäin oli tässä jo viikon verran justiinsa loppumassa kunnes alkoi runsaana uudestaan ja samalla sellaista menkkakipuilua vatsaan... Eli aika tasan kk synnytyksestä alkoi se rumpa =/ Olisi saanut edes kesän pysyä pois mutta ei niin ei!! Vähän kyllä mietityttää, että jos tuolla on jotakin häikkää eikä olekaan kuukautiset mutta enpä ainakaan vielä ole ottanut yhteyttä neuvolaan..
Lupiini, suosittelen ainakin kerran käymään vyöhyketerapiassa!! Sieltä saat ohjeita miten itse voit poikaa hieroa. Me käytiin siellä viisi kertaa ja nyt tuntuu, että vatsakivut olisi taas tullut kipeemmiksi ym. kun lopetettiin. Mutta se helpottaa kun itse hieron tyttöä aina joka toinen aamu niin silloin tulee kakkaa ja ilmaa melkoiset määrät... Tänä aamunakin hieroin niin hetken päästä alkoi itku ja vähtääminen, ei mennyt kuin n 15min. ja alkoi sellainen pörinä vaipassa ja tyttö nukahti samantien!!! 20€ meille maksoi kerta, ettei niin kovin paha hintakaan...
Mitenkäs solina??? Jokos on lapsukainen ymmärtänyt lähteä syntymään? Taitaa sulla olla jo kohta ainakin se 42 viikko täynnä, että käynnistyksellä sitten ainakin! Tsemppiä ja onnea koitokseen ihan kauheesti, jos satut lukemaan tämän ennen kuin on liian myöhäistä =)
eppu ja tyttönen 5viikkoa ja 1päivä =)
Oikein paljon onnea Lupiini pienestä pojasta! Onneksi kaikki meni lopulta hyvin ja voitte molemmat hyvin. Tekin pääsitte viettämään jo ensimmäistä äitienpäivää! Mua rupee ihan oikeesti jänskättämään kun luen teitin kirjotuksia. Mie olen nyt menossa synnytykseen sillä mielellä, että en halua epiduraalia. Saa sitten nähdä miten käy, selviänkö ilman sitä. Meillä oli myös kova miettiminen noista kummeista, olisi niin monta ihanaa ystävää, jotka olisi halunnut valita. Mutta saatiin sitten päätettyä ja on jo pyydettykin heidät. Se nimi asia vain vaivaa&on niin vaikea tuota pojan nimeä päättää&no mietitään sitä sitten enmmän kun saadaan vaavi maailmaan.Siitä imetyksestä ei tosiaankaan kannata ottaa mitään stressiä, jos se ei lähde sujumaan niin se ei kyllä mitään haittaa. Kyllä se ihana vauveli kasvaa sillä korvikkeellakin. Ystävällänikään ei lähtenyt tuo imetys sujumaan, mutta hyvin kun maitoa tulee niin jaksaa hienosti pumpata, mutta antavat myös välillä korviketta. Ja hienostihan teillä ne vauvelit siellä kasvaa. Ihan kateellinen olen teille kun vauvelit jo kainalossa. Täällä vielä masussa kellii.Mie täällä siis edelleen kasassa olen&poksahtamista odotellaan kovasti jo! Tosin juuri nyt tuntuu siltä, että mahtaako tuo jäbä tulla ikinä tuolta masusta pois. Taitaa viihtyä siellä liian hyvin. Supistukset on lopahtaneet, muutama tulee aina silloin tällöin, mutta ei muuta. Päänsärky vaivaa..maanantaina kävin tarkastuksessa, mutta kaikki oli ok. Nyt sitten vain seuraillaan tarkasti ettei raskausmyrkytys pääse hiipimään kuvioihin mukaan. Yöt ovat taas aika katkonaisia, vessassa saa juosta koko ajan ja sitten ei meinaa uni tulla. Päivällä olen sitten ottanut oikein kunnon päikkärit. Viime yönäkin katselin lätkää kun ei unesta ollut tietoakaan.Kummityttö oli meillä yökylässä viime yönä. Nukahti oikein kiltisti vauvan pinnasänkyyn (halusi ehdottomasti nukkua siellä) kerran yöllä huuteli peittoa unissaan, muuten nukkui todella hyvin. Aamulla kun isäntä oli lähdössä töihin niin kummityttökin heräsi, mutta otin hänet vielä viereeni ja siihen hän nukahti kainaloon vielä ja noustiin vasta kasin jälkeen. Hän kyseli aamulla huolissaan, että olinhan saanut nukuttua hyvin ison mahani kanssa&hih&on se niin ihana tytteli..äsken siskoni juuri hänet haki ja kovasti taas halattiin ja pussailtiin kun hän lähti. Saapas nähdä tuleeko mustasukkaisuus kun vauveli syntyy, jänskättää kovasti. Toivottavasti kaikki menee hyvin.Pitäisi lähteä käymään vähän asioilla, mutta taidan ensin mennä pitkälleen vähäksi aikaa.SolinaPolina rv38+3