Miten koiran hankkiminen voi olla näin vaikeaa ?
Olemme ostamassa koiraa ja nyt kun rotu on valittu niin koko homma tuntuu tosi vaivalloiselta. Joudut kelaamaan kaikki kennelit läpi ja anomaan koiraa: pitää valehdella että osallistuu agilityyn tai näyttelyihin, muuten kennelit eivät edes myy koiriaan... minä kun en koiraa ota pelkästään näytteluesineeksi vaan perheenjäseneksi jonka kanssa touhuamme kaikkea - sohvakoiraa emme ole hankkimassa.
Kukaan kenneli ei lupaa varmasti mitään vaan laittavat nimen " listalle" . Vieläkään en ole varma siitä, saammeko koiran vai emme kun kukaan ei osaa luvata varmasti. Kummaa porukkaa nuo kennelin pitäjät. Miten te muut olette koiranne hankkineen ?
Kommentit (284)
Kaikkia noista saa tavallisiin, kohtuullisen aktiivisiin (=luvataan lenkkeillä ja antaa peruskoulutus) perheisiin helposti.
Vierailija:
jok ahaluaa KOIRAN KOKOISEN koiran ja jolla on iso piha ja joka matkustaa paljon (koira mukana tietty) ja joka haluaa touhuta kaikkea koiran kanssa. Ei välttämättä mitään hiton missikilpailuja
nöffe tai bernin paimenkoira ovat ihania mutta taas liian isoja. Koiran pitäisi sopia myös asuntovauuun, jota käytämme paljon.
Spanieleista en tykkää...
Meillä aivan ihanan luonteinen ja saatiin mukavasta kennelistä ilman mitään ongelmia.
Harvinaisempi rotu josta pentuja syntyy ja rekisteröidään vuosittain vähän, menee nopeammin kasvattajien käsistä kuin tunnetumpi rotu.
Ns tavalliset ihmiset eivät oikein hallitse noita kennelmaailmassa tavanomaisia termejä ja siksi näyttää tulevan tosi paljon väärinkäsityksiä ja niiden myötä sitten mielipiteet muotoutuu mitä ihmeellisimmiksi. Otan vaikka termin Kennel käsittelyyn
Kennel
- jos jollakulla on kennel ei se automaattisesti tarkoita sitä, että kasvattajalla olisi valtava määrä koiria, joilla hän teettää taukoamatta pentuja.
- Kennel ei välttämättä myöskään tarkoita sitä, että koirat asuisivat jossain erillisessä kennel-rakennuksessa.
- Kennel tarkoittaa paljon abstraktimpaa eli siis sitä, että kasvattaja ylipäätään kasvattaa koiria ja hänellä on siinä kasvatustyössä jokin päämäärä.
- Ihan tavallinen ihminen, joka ei ole mitenkään erikoisemmin alkanut harrastamaan näyttelyitä tai käyttökokeita, voi omistaa ns. Kennel-nimen. Joka on eri asia kuin koiraKennel (siis ihan fyysisenä rakennuksena). Aiemmissa viesteissä onkin kuvattu kuinka yksinkertaista ja helppoa tuon Kennelnimen hankinta on.
- Kennelnimi on ikäänkuin koiran sukunimi. Eli kun koiralla on Kennelnimi nimensä edessä, pystytään tietämään mistä koira on lähtöisin. Ihan samalla tavalla kuin ihmisellä on sukunimi, jota seuraamalla voidaan jäljittää sukuun kuuluvia henkilöitä.
- Kennelnimen hankkinut henkilö on yleensä vastuuntuntoinen ihminen, sillä hän on nähnyt edes sen verran vaivaa, että on tuon nimen saanut.
- Eli kun koiran nimen yhteydessä on kennelnimi ei se automaattisesti tarkoita sitä, että koira olisi jostain rahanahneesta koirienkasvatustehtaasta peräisin. Kennelnimen saaneet pennut voivat olla ihan tavallisesta perheestä lähtöisin, jossa on esim. yksi narttukoira, jolla on päätetty teettää pennut jostain syystä.
- Itse asiassa kennelnimi takaa jotain tosi tärkeitä asioita. Kasvattajan on pakko pitää huolta siitä, että kennelliiton vaatimat perusvaatimukset täyttyy. Jos hän ei tee niin, tieto kyllä aikanaan päätyy Kennelliittoon (tavalla tai toisella) ja kasvattaja saa sanktioita virheellisestä toiminnastaan. Esim. vaatimuksia joita Kennelnimen haltijat noudattavat ovat: nartulla ei pennuteta liian usein (eli ei joka juoksusta vaan korkeintaan joka toisesta juoksusta pennut), pentuja ei luovuteta liian nuorina (pentujen pitää olla vähintään 7 viikkoa vanhoja ennenkuin ne saa luovuttaa). Yleensä kasvattaja on perehtynyt kasvattamansa rodun ominaisuuksiin ja pyrkii kasvatustyöllään säilyttämään koirarodun tyypilliset ominaisuudet ja mieluiten vielä parantamaan niitä. Tämä lista voi jatkua vaikka kuinka pitkään, mutta tässä ensin mieleen tulleet asiat.
- kun ostaja puolestaan päättää haluta esim. niinkuin juuri nyt tässä tapauksessa bordercollien. Hän todennäköisesti haluaa koiran, joka on bordercollien näköinen ja käyttäytyy bordercollielle tyypillisellä tavalla. Miksi hän muuten juuri sellaisen koiran haluaisi. Jotta näitä pentuja, joissa näitä ominaisuuksia on tulisi, pitää kasvattajan tuntea kasvattamansa rotu, hänen pitää osata valita nartulleen sille sopiva partneri, hänen tulee ruokkia kantava narttu ja syntyneet pennut oikein, hänen tulee sosiaalistaa ne niin, että ne ovat valmiita siirtymään uusiin koteihin, ennen tätä koko rumbaa hänen täytyy selvittää, että jalostukseen käytettävät yksilöt ovat sellaisia kuin rodunomaisuus vaatii. Siihen selvittämiseen tarvitsee kasvattajan kouluttaa koiraansa, jotta hän näkee, että koiran ominaisuudet ovat sellaiset, että sitä voi kouluttaa. Hänen täytyy arvioittaa ulkonäkö asiantuntijoilla, jotta hän voi luottaa siihen, että koira täyttää ulkonäöltään vähimmäisvaatimukset. Terveystutkimusten avulla selvitetään puolestaan se, että jalostukseen käytettävät koirat ovat terveitä ja näin todennäköisesti saavat myös terveitä jälkeläisiä. Nämä ovat asioita, joiden ansiosta rotu pysyy niin ulkonäöltään kuin työskentelyominaisuuksiltaan sellaisena kuin sen oletetaan pysyvän. Usein tällaisia koiria kasvattavat ovat hankkineet myös sen Kennelnimen ja mainostavat koiriaan lausein " kenneliimme tulossa pentuja" . Todellisuudessa kyseessä ei ole fyysisesti kennel vaan esim. yhden yksityisihmisen narttukoira, jolla on päätetty teettää pennut. Tämä kasvattaja vaan sattuu olemaan tavallista puskakasvattajaa valveutuneempi. Näitä rodulle tyypillisiä pentuja sitten halutaan ostaa, mutta samassa hengenvedossa sitten tuomitaan ne henkilöt, jotka haluavat rodun säilyttää sellaisena kuin se on opittu tuntemaan.
Puskakasvattajat puolestaan viis veisaavat sukutauluista, terveystutkimuksista, rekisteröinneistä, rodunomaisesta luonteesta tai ulkonäöstä. Heitä kiinnostaa ainoastaan raha, jonka he pennuista saavat. He saattavat myydä pennut lähes samalla hinnalla kuin pentujen eteen tosi paljon vaivaa nähnyt Kennel. Puskakasvattaja ei halua kuulla pennusta enää sen jälkeen, kun ostajan auton perävalot häviää näkyvistä. Häntä ei kiinnosta ostajan mahdolliset ongelmat pennun kanssa. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin. Tämä on tietty ääripää, mutta valitettavasti ei kovin harvinainen tilanne.
Ostakaa koiranne ihan mistä haluatte, mutta arvostelemalla VASTUUNTUNTOISTEN kasvattajien (Kennelin pitäjien) toimintaa, suljette vain itseltänne ovet saada mahdollisimman hyvälaatuinen pentu. Se on sitten teidän tappionne ja uskokaa tai älkää niin nuo vastuuntuntoiset kasvattajat eivät teidän peräänne itke.
Vierailija:
siellä olevien muutaman besserwisserin kanssa.
Vierailija:
kyllä ainakin oulun seudulla on näitä superfanaatikkoja
Taitaa olla samat henkilöt.
Voisiko joku perustaa toisen bordercollie keskustelufoorumin meitä " tavallisia" varten.
Kannattaa ottaa pentu ns. pentutehtailijalta.
Varmasti saa koiran, kun vaan on tarpeeksi rahaa. Ja paljon halvempiakin ovat. Näille koirille kun ei ole tehty mitään kalliita terveystarkastuksia ja koirien hoitoonkaan ei ole kulutettu turhaa aikaa. Aika on rahaa.
Ja kun koirille ei ole papereitakaan, niin eipä tarvitse osallistua niin yhtään mihinkään. Kyllä rehellisen pentutehtailijan sanaan voi luottaa.
Mistähän muuten kaikki ongelmakoirat tulee?
Just tämän seikan takia; minua inhottaa tälläinen ELITISMI!
Kenneleissä ollaan ylimielisiä, ihmiset ostavat lemmikin näyttelyesineeksi ja pönkittämään jonkun toisen kenneltoimintaa.
Eikä kukaan edes kyseenalaista koko touhua (!).
Onneksi esim. Ruotsissa ollaan jo viisaampia, ja muotia tuntuu kovasti olevan SEROPIT ;o) - oiva vastaveto tälle kaikelle hulluudelle. Lähtee into muuten niin mukavasta harrastuksesta, kun siitä tehdään liian vaikeaa - ei kai se nyt sentään tarkoitus ole, eihän?
Vierailija:
Just tämän seikan takia; minua inhottaa tälläinen ELITISMI!Kenneleissä ollaan ylimielisiä, ihmiset ostavat lemmikin näyttelyesineeksi ja pönkittämään jonkun toisen kenneltoimintaa.
Eikä kukaan edes kyseenalaista koko touhua (!).
Onneksi esim. Ruotsissa ollaan jo viisaampia, ja muotia tuntuu kovasti olevan SEROPIT ;o) - oiva vastaveto tälle kaikelle hulluudelle. Lähtee into muuten niin mukavasta harrastuksesta, kun siitä tehdään liian vaikeaa - ei kai se nyt sentään tarkoitus ole, eihän?
varsinkin Bordercollie kennelit ovat niin ylimielisiä ja suhtautuvat normaaleihin ihmisiin todella alentuvasti - niinkuin tavisperhe ei voisi aktivoida tarpeeksi heidän mahtavia jalostuksen tuloksiaan. yök
kasvattajalla ei ollut mitään sitä vastaan että hankimme koiran " pelkästään" kotikoiraksi, ystäväksi.
Toki jokainen kasvattaja varmasti toivoo kasvateiltaan menestystä kilpailusaralla ym, mutta tuskin kaikki sitä kuitenkaan vaativat.
Tekeekö kasvattaja huvikseen koiranhankinnasta " vaikeaa" vain koska haluaa tietää mihin koiransa lykkää. Jos hänelle näyttelyssä käynti on tärkeä asia, ei liene liikaa ostajalta pyydetty yksi näyttely. Varsinkin kun näin kasvattaja saa tilaisuuden nähdä koiransa myöhemminkin ja saa varmuuden että on pidetty hyvin -tiedätteköhän te lainkaan millaisia " ostajia" on liikkeellä?
Koiraa ei saa lopettaa ilman kasvattajan lupaa jne. Onpa tosiaan hirveitä vaatimuksia.
Vierailija:
kasvattajalla ei ollut mitään sitä vastaan että hankimme koiran " pelkästään" kotikoiraksi, ystäväksi.
Toki jokainen kasvattaja varmasti toivoo kasvateiltaan menestystä kilpailusaralla ym, mutta tuskin kaikki sitä kuitenkaan vaativat.
Onko se oikeasti niin vaikea tajuta, että kaikki koirarodut eivät sovi tavisperheen lemmikiksi? Roduissa todellakin on eroa. Ettehän te saa F1 autoakaan kauppakassiksi, onko sekin huutava vääryys?
Ensinnäkin nuo rekisteröimättömät puhdasrotuiset ovat kaikkein järjettömin hankinta. Ne voivat olla kuinka sisäsiittoisia tahansa. Rekisteröidystä koirasta tietää aina sen sukutaustan. Pentutehtailijat käyttävät uskomattomia selityksiä. Yleisin on varmasti tuo, että paperit maksavat 500 euroa tms. Koiran rekisteröinti Kennelliittoon maksaa joitain kymppejä. Miten rekisteröinti voi tuoda hintaan lisää satoja euroja? Rekisteröimättymyyteen on joku muu syy. esim. se, ettei vanhemmat täytä rekisteröinnin edellyttämiä terveysvaatimuksia. Pentutehtailijoilla on usein käytösään laajat verkostot ja jopa useampia asuntoja, jotta toiminta näyttäisi mahdollisimman viattomalta.
Toki rekisteröityjen koirien kasvattajissakin on hiihtäjää joka lähtöön. Kunnon kasvattajalla on tavoitteena edistää rodun terveyttä, luonnetta, käyttöominaisuuksia ja ulkomuotoakin. Tätä jalostustyötä auttaa se, että koirat menevät aktiivisiin koteihin. Jos koiran kanssa harrastetaan ja se toimii, kasvattaja voi tietää olevansa oikealla tiellä. Jos koirien omistajat kuvauttavat koiransa, ovat tulokset arvokasta tietoa kasvattajalle. Jos koira käy näyttelyissä edes kerran, antaa se jotain tietoa koiran rodunomaisuudesta. Jos koira on vain kotikoirana eikä sille tehdä mitään terveystutkimuksia, jalostus perustuu enemmän tai vähemmän mutuun. Tästä syystä kasvattajat myyvät pentunsa mieluiten harrastaviin koteihin.
Harrastamatonkin voi kuitenkin saada koiran. Ensin kannattaa miettiä, mihin rahkeet ihan oikeasti riittävät. Jos koira on aktiivinen, onko lapsiperheessä aikaa järjestää sille toimintaa? Varmasti löytyy toinen rotu, joka ei ole aivan niin aktiivinen. Koiranäyttelyt ovat yleensä hyvä paikka tutustua eri rotuihin ja niiden kasvattajiin. Koira-aiheisilla keskustelupalstoillakin voi kysellä sopivaa rotua. Sen sijaan koirakirjoissa on valitettavan usein väärää tietoa.
Kannattaa muistaa, että valheella on lyhyet jäljet. Jos yhdelle kasvattajalle kärähtää valheesta, niin se tieto leviää piireihin. Sen jälkeen koiraa on vielä vaikeampi saada. Kannattaa ensinnäkin miettiä, olisiko kuitenkin valmis viemään koiran esim. kerran näyttelyyn, jalostustarkastukseen tai luonnetestiin. Myös terveystutkimuksia kannattaa ehdottomasti harkita sekä koiran, itsensä että koko rodunkin vuoksi. Jos mihinkään näistä ei ole valmis, niin sekin kannattaa sanoa rehellisesti. Silloin pitää hyväksyä se, että on kasvattajan listoilla viimeisenä vaihtoehtona.
jotka puolustavat omia fanaattisia käsityksiään: puhutaan työkoirasta ja sen vastakohta on sitten " tavallisen perheen" sohvakoira. Eli kaikki tavisperheet hankkivat heidän mielestään koiran sohvakoiraksi, joka taas tarkoittaa kennelinpitäjästä sitä että koira viedään lenkille jouluna ja juhannuksena, muuten makaa sohvalla. He taas itse kuvittelevat että koiraa pitää hinata 5 tuntia vuorokaudessa metsässä ja kaikenmaailman harrastuksissa. Eli heidän mielestään kaikki muut paitsi he itse eivät osaa hoitaa koiraa.... kyllä ns. työlinjainen koirakin pärjää tavallisessa perheessä, ihan mihin koira tottuu. Uskokaa pois
Minulla ei käy yhtään kateeksi tuttuni, jotka valitsevat koteja kasvateilleen. Se on melkoista arvailua, yhden puhelun (tai parinkaan) perusteella tehdä johtopäätös uskaltaako luvata pentua vai ei. Ja toisekseen, kyse on heidän koiransa pennuista, joten ostaja ei voi asettaa vaatimuksia kenelle kasvattaja koiransa myy. Ikävä tosi asia on, että pennun myyjällä on oikeus valita koti kasvateilleen. Hyvä niin.
Pari kommenttia ketjun kirjoituksiin. Sekarotuisten ja rotukoirien terveystilastoja voi hieman vääristää se, että harvempi kuvaa sekarotuista koiraansa ja muutoinkaan tilastoi sairauksia. Kun se ei linkkaa, niin se on terve jne. Mutta ei ne sekarotuiset koiratkaan ilmasta sikiä, kyllä niillä on rotukoirat suvussa.
Ja minä haluaisin kuulla ihan uteliaisuudesta, että miten ihmeessä rekisteröinti voi nostaa pennun hintaa 600 euroa? En keksinyt yhtään järkevää syytä, mutta eihän se toki tarkoita, etteikö sellaista voisi olla...
Etsin itse bordercollien pentua noin vuoden, sisältäen monta pettymystä. Etsin myös ulkomailta. Mutta en ollut valmis itsekään ottamaan ensimmäistä vapaata koiraa, vaan minulla oli ihan tarkat vaatimukset sekä kennelin kasvattajan tavoitteista että pentueen vanhemmista ja suvusta.
Suurimmasta osasta rotuja myydään kotikoiria paljon, ja näistä " työkoiraroduistakin" menee kotikoiriksi monta pentua. Täytyy vain sitkeästi soitella ja kysellä, kyllä se omakin löytyy. Eivät kaikki työkoiratkaan ole työhulluja.
jok ahaluaa KOIRAN KOKOISEN koiran ja jolla on iso piha ja joka matkustaa paljon (koira mukana tietty) ja joka haluaa touhuta kaikkea koiran kanssa. Ei välttämättä mitään hiton missikilpailuja