Miten koiran hankkiminen voi olla näin vaikeaa ?

Vierailija:

Olemme ostamassa koiraa ja nyt kun rotu on valittu niin koko homma tuntuu tosi vaivalloiselta. Joudut kelaamaan kaikki kennelit läpi ja anomaan koiraa: pitää valehdella että osallistuu agilityyn tai näyttelyihin, muuten kennelit eivät edes myy koiriaan... minä kun en koiraa ota pelkästään näytteluesineeksi vaan perheenjäseneksi jonka kanssa touhuamme kaikkea - sohvakoiraa emme ole hankkimassa.

Kukaan kenneli ei lupaa varmasti mitään vaan laittavat nimen " listalle" . Vieläkään en ole varma siitä, saammeko koiran vai emme kun kukaan ei osaa luvata varmasti. Kummaa porukkaa nuo kennelin pitäjät. Miten te muut olette koiranne hankkineen ?

Vierailija - 03.09. 14:51 vastaa tähän viestiin (15/294)

mutta kun miedän tulevasta koirasta ei tule sohvakoiraa...

kyllä koiran kanssa harrastetaan kaikenlaista ja se saa kulkea meidän kanssa joka paikassa. Meillä on omakotitalo ja iso piha ja tontti rajoittuu metsään eli ympäristö on hyvä. Meillä on myös kokemusta koirasta (saksanpaimenkoiramme kuoli 2 v sitten 16 v ikäisenä). MUTTA emme aio kuskata koiraa joka viikonloppu näyttelyssä tai kilpailla agilityssa. Oma agilityrata meillä on pihassa mutta kilpailuja en kannata. Ja tämä ei käy kenneleille. Pitäisi hihata koiraa ympäri suomea kilpailemassa...

Mistä hitsistä saa yksityiseltä pentuja ? Bordercolleita olemme suunnitelleet

Häh? Mikä yhteisö niitä pentuja sitten myy?

Kaikki kennelit ja kasvattajat ovat yksityisiä.

Edellä mainittu rotukin vaatii todella paljon aktivoimista ja liikuntaa ehkä kasvattajalle on tullut takaisin tai muita huonoja kokemuksista perheistä jotka ottavat " vain" kotikoiraksi ns, työkoirarodun. Suurempi mahdollisuus kuitenkin ettei kiinnostus lopahda koiran liikuttamiseen kun on aktiivisesti harrastava perhe.

Muutenkin aika varauksella suhtautuisin perheeseen joka haluaa nimenomaan työkoiran joka vaan otetaan jokapaikkaan mukaan ja heitellään palloa pihassa. Suomessakin on satoja rotuja joilla voi harrastaa.

Vierailija:

Vierailija - 03.09. 14:51 vastaa tähän viestiin (15/294)

mutta kun miedän tulevasta koirasta ei tule sohvakoiraa...

kyllä koiran kanssa harrastetaan kaikenlaista ja se saa kulkea meidän kanssa joka paikassa. Meillä on omakotitalo ja iso piha ja tontti rajoittuu metsään eli ympäristö on hyvä. Meillä on myös kokemusta koirasta (saksanpaimenkoiramme kuoli 2 v sitten 16 v ikäisenä). MUTTA emme aio kuskata koiraa joka viikonloppu näyttelyssä tai kilpailla agilityssa. Oma agilityrata meillä on pihassa mutta kilpailuja en kannata. Ja tämä ei käy kenneleille. Pitäisi hihata koiraa ympäri suomea kilpailemassa...

Mistä hitsistä saa yksityiseltä pentuja ? Bordercolleita olemme suunnitelleet

ei se ap aina jatka viestejä. Se voi olla joku toinen joka " innostuu" ap:n aloituksesta.

Koko juttuhan on siitä kiinni, että ap:n haluamassa rodussa ei synny pentuja kovin usein ja niille vähille on aktiiviharrastajia ostajiksi. Joten ap jää ilman, too bad. Kasvattaja todellakin SAA valita kenelle pentunsa myy. Tottakai tuttu harrastaja on kivempi vaihtoehto kuin tuntematon " en kyllä tee sitä tai tätä" -tyyppi.

Fletch:

mutta tuosta vielä selviää. Rodusta riippuen tuo sitten tarkoittaa n. 6-20 myytyä pentua vuodessa. Ei todellakaan mitenkään valtavan laajaa toimintaa.

Vierailija:

eli tavallinen perhe joka teettää parit pennut koirallaan kun niitä ammattimaksia kennelitä joita suomessakin on pilvin pimein. Koirilla tehdään 2-3 pennut vuodessa ja kennelissä on yleensä monta koiraa. Tämä jos mikä on pentutehtailua. Vaikka ovatkin ns. kasvattajia

20 pentua *1000 euroa on 20.000 euroa VEROTTOMANA eli puhtaana käteen enemmän kuin suurin osa suomalaisista ansaitsee palkkatöistä. Mieti vähän mitä puhut ?

Vierailija:

Juuri nuo sinun " piski" ja " rakki" sanavalintasi kertovat sinusta, ja arvostamistasi asioista, hyvin karua kieltä.

Koira voi olla vain koira, jos ymmärtää syntyä suunnitellusti kennelnimen alle ja jalon suvun jatkeeksi - muuten lemmikillä ei olekaan sitten (juurikaan) arvoa. Se on sinun egosi jonkinlainen jatke.

Ja .

Vierailija:

Tuo seropi nimitys on sanoista sekarotuinen piski. Miksi se sitten on salonkikelpoinen?

En hyväksy sekarotuisia, en vaikka miten ne selittäisitte.

Karu ajatusmaailmani vain nyt sattuu perustumaan johonkin kokemusperäiseen, ei vain siihen " rakkaus" pennutukseen.

Esierkiksi labbiksen ja mäyräkoiran sekoitus sai minut voimaan suoraan sanottuna, huonosti.

Se oli vastenmielisen näköinen yhdistelmä. Toivottavasti se labbis oli edes se emä.

Ajatelkaa kuinka tahdotte, mutta miettikää samalla, mitä toiminnallanne tuette.

voi kuule kyllä tuossa on menojakin!

Astutusmaksuja, bensa palaa, hyppymaksuja jne uroksen omistajalle korvaukseksi. Puhumattakaan jos menee ulkomaille astuttamaan tai keinohedelmöityskin maksaa. Emä pitää ruokkia laadukkaalla ruualla, madotukset, rokotukset jne. Pentulaatikot, penturuuat, tarv. korvikkeita, eläinlääkärin maksuja, pentujen tarkastukset, mikrosirutus tai tatuointi pennuille. Valvotut yöt, mahdolliset pentujen menetykset, emästä puhumattakaan. Mahdolliset sectiot jne. Eikä se ole niin varmaa että pentuja tulee 10, voi tulla vain 1 tai narttu jää kokonaan tyhjäksi. Rekisteröintimaksut ym.

Tuossa ei varmaan ollut edes puoltakaan, kaikista maksuista en edes tiedä koska en kasvata.

Mikä virhe on kasvattajien ja rodun edustajien haluta bordercollieista aktiivisia harrastus- ja työkoiria. Miksi he eivät saa muokata omanlaista kulttuuria?



Tuleeko kukaan sanomaan pohjimmiltaan todella kristitylle ihmiselle, että yhteisön jossa he elävät tulisi hyväksyä satanismi (eri asia kuin saatananpalvonta). Tai vanhemmille, jotka haluavat suojata lastensa elämän sanottaisiin, kaikkien kanssa tulisi leikkiä eli kutsutaanpa tuo kiroileva ja huonosti käyttäytyvä naapurinpoika kylään. Tai alkoholista kieltäytyvän ihmisen tulisi ystävystyä ja ymmärtää railakkaasti viikonloppujaan juhlivat ihmiset? Tai sanokaapa romanille, että samaistu valtaväestöön ja riisu kansallisasusi.



Ihan yhtälailla bordercollieiden kasvattajalla on oikeus valita omille pennuillensa hänen ideologiinsa soveltuvat omistajat pennuilleen.



Sitä kutsutaan valinnanvapaudeksi ja käsittääkseni Suomessa on sellainen oikeus olemassa sillä ehdolla, että ei vahingoita ketään henkisesti tai fyysisesti.



Minä olen ja tulen olemaan kasvattajien puolella, jos olen heitä vastaan keskustelen nimelläni ja suoraan heille. Omistan bordercollien ja tiedän kuinka vaikea rotu on. Oma koirani, joka harrastaa hakua ja tottelevaisuutta ryhmissä on todella aktiivinen vaikkakin hyvin rauhallinen kotioloissa, jos se vain saa riittävästi aivoille toimintaa. Sitä voisi verrata erityislapseen, jolla on esim. adhd, normaali kotikasvatus koirallani ei riitä vaikka sen kanssa kuinka kävisi lenkillä. Jos en kouluttaisi koiraani päivittäin ja olisi jatkuvasti tarkka johtajuudestani koirani tekisi seuraavaa:



- purisi lapsia ja muita ihmisiä jalkoihin. Tämä on hyvin luonteenomaista lammaspaimenen taustaisille.

- varastaisi hyllyiltä, kaapeista pöydiltä tavaroita ja repisi kaiken saamansa, purisi huonekaluja

- vetäisi hihnassa, karkaisi pihalta ja käyttäytyisi omistajiaan kohtaan komentelevasti.

- kulkisi levottomana ympäristössään tai muuttuísi apaattiseksi. Tälläisen koiran nähtyään tietää olevansa eläinrääkkääjä.



Ja niin edelleen ja niin edelleen. Itse olen joka ikisen asian käynyt koirallani läpi vaikkakin selvittäen tilanteen ja joudun jatkuvasti antamaan koiran aivoille tekemistä, koska koirani jalostustaustastaan vaatii sitä. Se on työkoira henkeen ja vereen vaikka ei omaakaan paimennustaustaa. Tällä hetkellä, kun olen sairas enkä kykene normaalipäivän toimintaan koirani kirjaimellisesti etsii jatkuvasti tekemistä ja on erittäin huolissaan minusta, silloin kun minuun sattuu se makaa apaattisena vieressäni vahtien ja se tietää, jonkin olevan vialla. Koirani vierellä on hovawart, joka on myös haastava rotu. Se puolestaan on ollut minulle helppo tapaus bordercollieen. Se sopeutuu tekemättömyyteen, aivan kuin naapurini saksanpaimenkoirat tai ystäväni springespanieli tai sukulaiseni rotweiler. Mutta tiedän, että bordercollieni ei, vaikka se on mitä kuuliaisin ja hyväkäyttäytyvin koira. Mutta vain sen takia, että teen sen kanssa töitä.



Parhaillaan koirani syö kongoa, joka rauhoittaa sitä. Naapurini käy lenkittämässä koiraani 1,5 tunnin lenkillä, koska itse en pysty. Kivuista huolimatta käyn sen kanssa jatkuvasti käyttäytymisharjoituksia.



Moni rotu kykenee olemaan kotikoira ja sopeutumaan aktiivisen koiran elämään, tämä rotu vain harvoin. Se vaatii omistajaltaan paljon. Bordercollie on älykäs ja turhautuu monia muita palveluskoiria useimmin ja sen kouluttamiseen tulee olla taitoja, jotka soveltuvat juuri tälle rodulle.



Siksi me vouhkaajat emme suosittele sitä perhekoiraksi vaikka täytyy myöntää, että jotkut perheet osaavat käsitellä koiraa niin hyvin, että se soveltuu perheeseen. Mutta miksi kasvattajat ottavat riskin, kun on olemassa henkilöitä, joiden taitoihin he voivat luottaa.



En pidä näiden kirjoitusten sävystä. Nimettömänä on helppo sanoa mitä tahansa.



Terveisin: Pia Päivärinta, Wildmac' pies Lancelotin omistaja

Se että koiralle saadaan kaikki jalostuskelpoisuuden osoittamat näytöt ja terveystutkimukset vie paljon aikaa ja rahaa. Lisäksi yhdellä koiralla ei voi teettää kovin montaa pentuetta. Todella hyvänkin nartun kohdalla pentueiden maksimimäärä on kolmen pintaan.



Ei ole harvinaista, että ensin panostetaan koiraan ja sitten sen tullessa jalostusikään löytyykin syy, jonka vuoksi sitä ei voi jalostukseen käyttää. Näin käy esim. silloin kun koiran sisaruksella puhkeaa epilepsia. Sekään ei ole harvinaista, että jalostuskelpoisuutensa todistanut narttu ei jostain syystä koskaan tulekaan tiineeksi. Parhaassa tapauksessa kyseessä on tuontinarttu. Näissä tapauksissa kaikki koiraan käytetty aika ja raha on mennyt hukkaan. Laadukas jalostus perustuu aina siihen, että jalostuskelvottomilla ei teetetä pentueen pentuetta, ja jalostuskelpoisilla pentueita teetetään sopiva määrä suhteessa rodun kantaan.



Tietenkin, jos teettää koiralla pentueita jatkuvasti ikävuosina 1-10, ei tutki mitään, eikä hanki mitään meriittejä ja käyttää naapurin urosta ja lopettaa eläkeläiset ja harvat jalostuskelvottomat, niin tienata voi. Hulluinta kun on, että laadukkaan pennun ja sekundatehtaan pennun hinnat eivät eroa juurikaan toisistaan.

jos olen oikein ymmärtänyt koko keskustelun bc:stä niin kyse on ollut nimenomaan siitä että monet bc:n kasvattajat EIVÄT suhtaudu taviksiin yhtä ystävällisesti kuin sinä. Vaan he aliarvoivat muita kuin omaan piiriinsä kuuluvia, eivätkä edes vaivaudu kertomaan rodun ominaisuuksista. Toteavat vain : sinulle en todellakaan myy. Tämä oli mielestäni keskustelun pointti

Keskusteluissa on käyty myös hyvin paljon sitä, miksi kasvattajat eivät ole suostuneet myymään bordercollieta tavalliseen perheeseen. Sekä sitä, miksi elitismiä piireissä pidetään.



Pia Päivärinta

Miksi ihmeessä sinä, ja muut " piireihin" kuuluvat, haluat / haluatte edistää tämän rodun ympärillä pyörivää elitismiä? Onko sinun mielestäsi ihan " oikein" päteä omalla koiralla; ikäänkuin viestittää ympäristölle tai ajatella, että " minussa on jotakin extra speciaalia" , kun olen saanut tämän rodun edustajan itselleni - ja pärjään sen kanssa näin hienosti? Vertauksesi uskontoon / ideologiaan tai jopa kulttuuriin (mustalaiset) oli mielestäni vähintäänkin ontuva - tässä on kysymys KOIRASTA, koiran omistajuudesta, lemmikin pitämisestä - ja koiraharrastuksen ilosta ja ihanuudesta. Mielestäni se syö aika tehokkaasti pohjaa pois näiltä em. asioilta, jos yksi (verrattain marginaalinen) porukka ylläpitää tämänkaltaista käyttäytymistä -> ylenkatsoo muita ihmisiä.



Mikä oikein tekee teistä bordercollien omistajista / potentiaalisista omistajista muita parempia? Ihan oikeasti; oletko lainkaan miettinyt tätä asiaa, uskotko ylipäätään, että kaikki ihmiset ovat (periaatteessa) saman arvoisia?



Minä en voi millään tasolla ymmärtää tuollaista käyttäytymistä!



Terveisin; pk-collieiden ja (menneisyydessä) muutaman sekarotuisen omistaja (joka ei halua henkilöityä täällä av:lla sen kummemmin).

tai sitten sekarotuisen koiran ostaminen? Meillä on seropi ja aivan älyttömän seurallinen ja kiltti.

Ei kai ole kyse mistään elitismistä, jos rehellisesti vain sanotaan, ettei bordercollie sovellu jokaiselle ihmiselle... Koirarotujen kirjo kuitenkin on sen verran suuri, että luulisi sieltä löytyvän jokaiselle sopivan rodun!

Miksi haluta aktiivinen koira, jos sille ei olla valmiita tarjoamaan tarpeeksi virikkeellistä elämää? Vain siksikö kun se on ulkonäöltään sellainen koira minkä haluaa?

Vierailija:

Miksi ihmeessä sinä, ja muut " piireihin" kuuluvat, haluat / haluatte edistää tämän rodun ympärillä pyörivää elitismiä? Onko sinun mielestäsi ihan " oikein" päteä omalla koiralla; ikäänkuin viestittää ympäristölle tai ajatella, että " minussa on jotakin extra speciaalia" , kun olen saanut tämän rodun edustajan itselleni - ja pärjään sen kanssa näin hienosti? Vertauksesi uskontoon / ideologiaan tai jopa kulttuuriin (mustalaiset) oli mielestäni vähintäänkin ontuva - tässä on kysymys KOIRASTA, koiran omistajuudesta, lemmikin pitämisestä - ja koiraharrastuksen ilosta ja ihanuudesta. Mielestäni se syö aika tehokkaasti pohjaa pois näiltä em. asioilta, jos yksi (verrattain marginaalinen) porukka ylläpitää tämänkaltaista käyttäytymistä -> ylenkatsoo muita ihmisiä.

Mikä oikein tekee teistä bordercollien omistajista / potentiaalisista omistajista muita parempia? Ihan oikeasti; oletko lainkaan miettinyt tätä asiaa, uskotko ylipäätään, että kaikki ihmiset ovat (periaatteessa) saman arvoisia?

Minä en voi millään tasolla ymmärtää tuollaista käyttäytymistä!

Terveisin; pk-collieiden ja (menneisyydessä) muutaman sekarotuisen omistaja (joka ei halua henkilöityä täällä av:lla sen kummemmin).

Oletko miettinyt, että kasvattajien tarkoitus ei välttämättä todellakaan ole elitismin edistäminen, oman paremmuuden osoittaminen jne. vaan voisiko olla niin, että he oikeasti uskovat, että älylliset harrastukset ovat esim. bordercollien hyvinvoinnille olennaisia? Siitä voidaan sitten keskustella, onko tämä uskomus tosi, mutta sen kiistäminen ei kyllä järkevästi onnistu sellaisilla heitoilla kuin " kasvattajat pilaavat ilon koiranomistamisesta" , " kasvattajat ovat ylimielisiä" jne.

Eikö pitäisi keskustella erikseen siitä, mikä on koiralle hyväksi, ja erikseen kasvattajien mahdollisesta ylimielisyydestä? Nyt ei kukaan ole esittänyt varsinaisia syitä, miksi ei olisi totta, että jotkut koirat, esim. bortsu, tarvitsevat älyllisiä harrastuksia.

Luulisi, että koiraa haluavalle olisi tärkeää selvittää, miten koiraa voi hoitaa ja kasvattaa mahdollisimman hyvin...

Vierailija:

Miksi ihmeessä sinä, ja muut " piireihin" kuuluvat, haluat / haluatte edistää tämän rodun ympärillä pyörivää elitismiä? Onko sinun mielestäsi ihan " oikein" päteä omalla koiralla; ikäänkuin viestittää ympäristölle tai ajatella, että " minussa on jotakin extra speciaalia" , kun olen saanut tämän rodun edustajan itselleni - ja pärjään sen kanssa näin hienosti? Vertauksesi uskontoon / ideologiaan tai jopa kulttuuriin (mustalaiset) oli mielestäni vähintäänkin ontuva - tässä on kysymys KOIRASTA, koiran omistajuudesta, lemmikin pitämisestä - ja koiraharrastuksen ilosta ja ihanuudesta. Mielestäni se syö aika tehokkaasti pohjaa pois näiltä em. asioilta, jos yksi (verrattain marginaalinen) porukka ylläpitää tämänkaltaista käyttäytymistä -> ylenkatsoo muita ihmisiä.

Mikä oikein tekee teistä bordercollien omistajista / potentiaalisista omistajista muita parempia? Ihan oikeasti; oletko lainkaan miettinyt tätä asiaa, uskotko ylipäätään, että kaikki ihmiset ovat (periaatteessa) saman arvoisia?

Minä en voi millään tasolla ymmärtää tuollaista käyttäytymistä!

Terveisin; pk-collieiden ja (menneisyydessä) muutaman sekarotuisen omistaja (joka ei halua henkilöityä täällä av:lla sen kummemmin).

" Miksi ihmeessä sinä, ja muut " piireihin" kuuluvat, haluat / haluatte edistää tämän rodun ympärillä pyörivää elitismiä? "



Minulle " piirit" eivät merkitse mitään. Ennen tätä keskustelua en edes tietänyt kuuluvani " elitismiin" . Minulle tärkeintä on rodun ominaisuudet ja ennenkaikkea upean koirani innokkuus työntekoon ja harrastamiseen.



" Onko sinun mielestäsi ihan " oikein" päteä omalla koiralla; ikäänkuin viestittää ympäristölle tai ajatella, että " minussa on jotakin extra speciaalia" , kun olen saanut tämän rodun edustajan itselleni - ja pärjään sen kanssa näin hienosti?"



Minä en päde oman koirani kanssa, minä rakastan tehdä sen kanssa kaikenlaista, emme todennäköisesti edes osallistu kokeisiin, hae meriittiä. Kyllä me tähtäämme pelastustoimintaan, jossa voin auttaa eksyneitä. Koiran kanssa toimiminen on minulle urheiluharrastus.



" Vertauksesi uskontoon / ideologiaan tai jopa kulttuuriin (mustalaiset) oli mielestäni vähintäänkin ontuva - tässä on kysymys KOIRASTA, koiran omistajuudesta, lemmikin pitämisestä - ja koiraharrastuksen ilosta ja ihanuudesta. Mielestäni se syö aika tehokkaasti pohjaa pois näiltä em. asioilta, jos yksi (verrattain marginaalinen) porukka ylläpitää tämänkaltaista käyttäytymistä -> ylenkatsoo muita ihmisiä. "



Se on sinun mielipiteesi, minulle koira on perheenjäsen, kumppani, kunnioitan rotua ja omaa koiraani. Kohtelen koiraani kuten lapsiani ja itseäni vaikka meillä jokaisella on omat sääntömme ja koira on laumassamme alimpana. En kertaakaan ole kuullut kenenkään bordercollien omistajan tai kasvattajan ylenkatsovan muita. Jos joku siihen on törmännyt se on valitettavaa.



" Mikä oikein tekee teistä bordercollien omistajista / potentiaalisista omistajista muita parempia? Ihan oikeasti; oletko lainkaan miettinyt tätä asiaa, uskotko ylipäätään, että kaikki ihmiset ovat (periaatteessa) saman arvoisia? " Minä en voi millään tasolla ymmärtää tuollaista käyttäytymistä!



Ei teekään, en ole koskaan väittänyt. Arvostan mielettömästi metsästäjien metsästyskoiria, mm. dobermannien ja rottweilereiden omistajia, jotka kykenevät kouluttamaan koirastaan suojeluskoiria. Arvostan terrierien omistajia, kun heillä on kärsivällisyyttä rodun luonteen kanssa.



Kyse on siitä minkälainen koirarotu sopii juuri itselle. Totta kai kaikki ovat samanarvoisia, kukaan ei ole väittänytkään. Minulle on selvästi rottweileria harkinneena sanottu, että älä hanki se ei ole sinun luonteelle sopiva. Setteriä harkinneena eräs alan aktiivi sanoi älä, teidän elämäntapaan setteri ei ole sopiva. Kertaakaan mieleeni ei edes tullut loukkaantua, sillä rotuun tutustuessa tajusin heidän olleen oikeassa.



Pia Päivärinta

Koirien kasvattaminen ei ole sitä, että lyödään yhteen kaksi sopivan lähellä asuvaa saman rotuista koiraa.



Ns. puskakasvattajakin voi toki olla perillä jalostuksen aakkosista, mutta useimmiten tällaiset henkilöt hankkivat kennelnimen, siis ryhtyvät kasvattajiksi. Jonkun verran tapahtuu sitäkin, että henkilöllä on jo ensimmäisen pentueen aikana suunnitelmissa kennelnimen anominen, mutta teettää kuitenkin ensimmäisen pentueen ilman kennelnimeä. Tämä on ihan ok, varsinkin kun yleensä taustalla on joku kokenut kasvattaja neuvomassa.



Sitten on näitä surullisia tapauksia, joissa halutaan teettää omalla mussukalla pennut. Sulhoksi valitaan työkaverin uros miettimättä sitä, sopivatko koirat yksilöinä jalostukseen ja onko yhdistelmä järkevä. Näistä tulee joskus ihan kivoja koiria, mutta jos koirien omistajat eivät ole perehtyneet koiriensa sukuihin, voi lopputulos olla toinenkin. Itse tiedän useita tietämättömyydestä johtuneita riskiyhdistelmiä. Pahimmillaan tietämättömyys voi ilmetä esim. niin, että jalostukseen käytetän kahta blue merleä ja tuloksena on kehityshäiriöisiä pentuja. Nämä toki lopetetaan, eikä näitä pentuja taida saada edes Kennelliiton rekisteriin.

kasvattavajat vastaavat TOSI TÖRKEÄSTI kyselyihin.. vaikka et edes sano mitä aiot tehdä koiran kanssa. Jos et ole tuttu tai tutun tuttu, useimmat eivät suostu edes keskustelemaan asiasta, sanovat vain että sinulle en myy. Eivät edes kysy aionko harrastaa agilityä vai en. Tuntuu että tämän koiraraukan kasvattajat ovat niitä kaikista fanaattisimipia.. onko kenelläkään suositella normaalia borstukenneliä ?