mitenkä teidän taaperot reagoivat uuteen vauvaan?
Ihan vaan mielenkiinnolla kyselen miten teillä suhtauduttiin uuteen perheenjäseneen. Meillä 3.5v poika otti aika raskaasti kun pikkusisko syntyi kuukausi sitten. Vauvalle on kiltti, mutta meille vanhemmille vihainen ja tekee tahallaan kaikkkea kiellettyä. Tietty jo ennestään on ollut uhmaa, mutta nyt on ollut ihan kamalia päiviä, jolloin vaan karjuu, hakkaa tavaroilla pöytiä/seiniä ja lyö myös meitä. Koiraparkaakin kiusaa heti kun silmä välttää. Yöllä on pissat tullut sänkyyn muutaman kerran, mitä ei tapahtunut koskaan ennen. Saa nyt nukkua meidän ja vauvan kanssa samassa makuuhuoneessa, kun muutenkin aina jossain vaiheessa yötä tulee meidän viereen.
Yritän olla paljon pojan kanssa, kun vauva nukkuu ja keksiä jotain kivaa yhteistä tekemistä. Saas nähdä milloin hellittää. Nyt on onneksi päiväkodissa 15 tuntia viikossa ja kovasti siellä viihtyy. Ihan vaan sääliksi käy kun on ottanut näin raskaasti vauvan syntymän.
Kommentit (4)
Eli syliä ja hellyyttä taitaa tuo isoveli kaivata vaikka omituisella tavalla sen kertookin. Onhan se kasvun paikka, uusi perheenjäsen, koko perheelle!
Älä stressaa liikoja, kuulostaa ihan normaalilta huomionkipeydeltä/mustasukkaisuudelta. Takapakkia tulee mutta muista kehua siitä, mitä hän jo osaa ja vauva ei vielä osaa. Katselkaa yhdessä kuvia hänestä vauvana ja kertokaa että häntä hoidettiin samalla tavalla.
Itselläni on vain tyttöjä ja ehkä helpotti aikanaan se, että tytöt tykkäävät hoivata vauvoja eli olivat innolla auttamassa. Mutta mustasukkaisuus ja sisarkateus ei kyllä koskaan lopu, se vaan löytää uusia muotoja kun sisarukset kasvavat...
Miksi taapero on hoidossa? Veikkaan että se on jo yksi asia, mikä aiheuttaa lisäuhmaa pienen mielessä. Usein taaperosta tuntuu että hänet on hyljätty tai/ja hyljeksitään kun äiti saa olla vauvan kanssa kotona mutta hänet viedään toisten hoidettavaksi.
Ymmärrän että haluat säilyttää hoitopaikan, mutta olisiko syytä jättää nyt aluksi hoitoon vieminen, ihan muutamaksi kk kokonaan pois ja osoittaa isommalle että hän on aivan yhtä tärkeä perheenjäsen kuin vauvakin?!
Kotona myöskin vauvanhoito voisi olla enemmän isällä, aina kun tietysti isä on kotona ja sinä keskittyisit isompaan sisarukseen. Näin myös osoittaisit hänelle kuinka äiti rakastaa edelleen kuin ennenkin.
Syli, rakkaus ja aika auttavat varmasti, myös tasavertaisuus kotona olemisesta kannattaa huomioida :)
Tosi tutulta kuulostaa! Voimia! Hyvä, että isoveli on hoidossa tuon 15 tunnin ajan! Varmasti helpottaa, kun pääsee leikkimään ikäisiensä kanssa! Muuten voisi olla paljon pahempaa, jos joutuisi vain vauvajuttuja, kun on noin isokin! Itsekin jaksat paremmin ottaa vastaan uhman/kiukuttelun, kun saat välillä hengähtää! Yksi vinkki voisi olla. Meillä ainakin molemmat lapset pyritään myös pitämään erillään. Esim. illalla kun isä kotona, äiti voi ulkoilla esikoisen kanssa ja isä olla vauvan kanssa. Tai sitten isä lähtee esikoisen kanssa ulos. Olen huomannut, että helpottaa kummasti, kun saa vanhempien aikaa niin, että vauva on " kaukana" .
Ja hyvin tutulta kuulostaa teideän arki:( Vauvalle tyttö on kuin enkeli, mutta minulle kauhea!Voimia!