Meidan lapset ovat erityisen kauniita, lukuisat ihmiset ovat minulle niin kertoneet!

siis tutut ja ihan tuntemattomat.



Se tuntuu sitäkin paremmalta kun sen saman poijan käyttäytymistä myös monet haukkuu ja jotkut pelkää - sillä on asperger.

Ei sillä, minusta monesti vähän värikkäämmät ihmiset ovat kauniimpia kuin perussuomalaiset - varsinkin talviaikaan!

Hyvä että ovat fiksujakin, kun ei tuolla kauneudella vielä välttämättä pitkälle pötkitä.

ja kysytaan kuulumiset herkasti, jopa tuntemattoamiakin tervehditaan. Kohteliaisuuksia jaellaan, vanhempia kunnioitetaan (yha), ja lapsille asetetaan selkeat rajat. Katsotaan silmiin, eika kyrailla.



Ja koska tunnen suomalaisen kulttuurin tietenkin erittain hyvin, voin sanoa ettei noita ylla lueteltuja Suomessa niin paljoa tapahdu. Eika ole kylla tapahtunutkaan.



Eivat lapsemme nyt niin tummia ole, monikulttuurinen tarkoittaa nimenomaan sita kulttuurisuutta (meilla kolmea), eika rotuisuutta.

Tuli mieleen tuosta joulukorttiketjusta, etta minulta on jopa pyydetty etten lähettäisi lasten kuvia sitten jouluna, kun ei haluta heita nahdä?!

Minulle on aina kerrottu kuinka rumia lapseni ovat, ystavani (joka ei paljosta hauku) sanoi etta hanen mielestaan suoraan kelpaisivat rääsyläisiksi, ovat niin surkeita. Kylla pahoitti mielta, ja ovathan he rumia, karmeita, hirveitä...

Lapset ovat monikultturisia, ja he ovat aina puettu kurjiin ja rumiin vaatteisiin, erilaisiin mita Suomesta monesti saa. Hiukset aina sekaisin ja osaavat kayttaytya villisti ja ovat erittain tyhmiä ja epäystavallisia lapsia (kaytostavat peraisin erittain epäkohteliaasta kulttuurista!!).

Ai kun tyytyvainen.

muualta kuin äidiltään perineet.

mitä kateutta! ei kyllä suomalaiset KOSKAAN pysty olemaan kauniisti käyttäytyviä, eivät millään. Oavt juroja juntteja jotka nimenomaa kyräilevät, eivät katso silmiin, eivät koskaan sano mitään hyvää toisilleen. Tekisi mieli muuttaa täältä!

Ihan vaatteista riippumatta :)

vaan sitä (kylläkin suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaa), ettei itsensä kehuminen (jota tässä vinosti teit) ole arvostettua Suomessa. Tuskin monessa muussakaan maassa.



Toki lapsistaan saa olla ylpeä ja pitää heitä kauniina ja olla iloinen, kun saa kehuja. Mutta onko sitä pakko kuuluttaa muualle ja samalla nostaa itseään jalustalle? Vanha kansa sanoo, että "tyhjät tynnyrit kolisee".

Arvasin minka vastaanoton saan. Ei voida antaa jonkun olla ylpea omistaan. Kauheata jos kehuu! Ajatella jos vaikka lapset kuulisivat etta heista puhutaan positiivisesti, miten ylpeita heista voisi tulla!! Ei kun pitaa vain tuntea alemmuutta, menna nokka maata viistaen...



Jep jep ja ihan kivoissa vaatteissa viela, ei vaatteillakaan saa koreilla. Ja jos lapset nyt on (ehka sitten, mumisten myonnetaan) kauniita, iin aitinsa on ainakin idiootti, tyhma, turhankoreilija, ylpeilija, oma kehu haisee. Voi luoja teita.



ap

Kenen lapsia ei ole kehuttu kauniiksi ja ihaniksi? Etenkin pienenä. Mulla on kaksi aivan tavallisen näköistä lasta, joita jatkuvasti kehutaan kauniiksi, riippumatta siitä, mitä on päällä. Ole ihmeessä onnellinen lapsistasi, niin minäkin olen, vaikkei mulla olekaan tarvetta aloittaa ketjua lasteni ihmeellisestä ihanuudesta (hohhoi...) ja pitää meteliä asiasta.

Jos olen huomannut jotain tallaisia aloituksia taalla niin kylla saatan tulla kommentoimaan etta voi kun ihanaa, en ala vahatella, tai asiasta vaahdota.



Vanhin lapsi on jo 11v, nuorin 4v.



Olen onnellinen, totta ihmeessa!

Tosin aloituksesi oli mielestäni hieman provosoivasti kirjoitettu.Varmasti pienokaisesi ovatkin oikein kauniita ja kilttejä.

Minun mielestäni omat pienokaiseni ovat tietenkin maailman kauneimpia,muistuttavat molemmat isäänsä valtavan paljon :)

Ainut minua hymyilyttävä piirre lasteni ulkonäössä on isältä peritty kohtuullisen kokoinen nenu,ja tämä isän tuulenhalkoja onkin semmoinen perheen/suvun sisäinen tsoukki,joten heti ensimmäisenä lasten synnyttyä tämä tärkeä nenäasia tutkittiin,että kummalta se onkaan peritty :)

Meillä on kaksi ihan tavallisen näköistä lasta ja kauniiksi heitäkin kehutaan. Minulle tietenkin ovatkin ne maailman kauneimmat, enkä heissä mitään muuttaisi. tuskin kukaan tulisi sanomaan, että onpa ruma tai tavallisen näköinen lapsi teillä. Tosin kannattaa muistaa sanonta, että rumasta lapsesta tulee kaunis aikuinen ja toisin päin :)

Täällä kehuttiin kilpaa yhden irc-mamman monikulttuurisia ihmeitä ja mun mielestä rumempaa tyttölasta saa hakea! Puskakulmat, tumma ilme jne.



Kaikki roskamainen on nykyäään "ihanaa"; missikisojen voittajat ovat tummia jne.

näköjään saa lapsiaankaan kehua. ..Mun lapsi saa kanssa valtavasti kehuja ja kaunis kyllä onkin. Isältään perittyä:)

musta on hienoa kun osaat itsekin sanoa että somia/fiksuja jne ovat etkä ala kieltelemään että ei kai, nokkakin tolla vinossa ym..



Kun ite on kasvanut juuri sellaisessa (suomalaisessa) perheessä että mitään ei koskaan ei kellekään kehuta edes ansioista. Järkyttävä asenne ja tehnyt mulle ikuisen tarpeen kerjätä kiitosta pienestäkin onnistumisesta. Inhoan sitä tunnetta että koskaan ei missään ole tarpeeksi hyvä (vaikka tosiasiatkin silloin tällöin toisin todistavat). Ite en sitä lapsilleni anna perinnöksi, hyvä ettet sinäkään.

minunkin lapset ovat kauniita JA ovat olleet malleina. Molemmat pari kertaa lehden kannessakin. Ja älykkäitä ovat ja pukeutuvat aina hyvin..

;-)

ja meilläkin aivan erityisen kauniita ja fiksuja lapsia, ihan meidän näköisiä ; ))

kiinnittää vaan hieman huomiota siihen miten asian ilmaisee, eikö?!