Mitä joululahjaksi 60-vuotiaille vanhemmille, joilla on IHAN KAIKKEA?

mitä oikeasti tuollaisille voi antaa...?



Meillä on onneksi aikas paljon helpompaa, toiset isovanhemmat antavat suoraan toiveet, mitä haluaisivat ja toisille riittää se kalenteri. Muutaman kerran olen yllätyksena antanut jotain sienikirjan ja itsetehdyt sukat, matkalaukkuun mahtuvat teleskooppikävelysauvat ja ovat olleet tosi mieluisia (vaikka tällä isovanhemmalla "kaikki" jo onkin)

En kyllä itse osallistuisi moiseen ökyilyjouluun. Viettäisin joulua oman perheen kera kotona. Äitisi kuulostaa raivostuttavalta snobilta joka haluaa kontrolloida kaikkea ja valita omat lahjansakin .

Mielestäni tuo aika lapsenlapsen kanssa kuulosti aika kivalta. Laittakaan kaikki laspet yhteinen lahja , niin ei tule niin kalliiksi.

Ostat jotain hänen lempisarjaansa? Tai keittiöön jokin uusi härpäke, siis joku pieni? Tai jokin herkkukori tms. hänen lempijuttujaan?

Miten olisi kirja ja kirjanpidike?



Lukeeko äitisi kirjoja, silloin voisit ostaa jonkun kirjan ja sitten sellaisen metallisen tangon, joka on tarkoitettu pitämään kirja auki pöydällä (tulee siis kirjan aukeaman päälle).



Itse ostin tuollaisen äidilleni (jolla myös on kaikkea) ja hän tykkää siitä kun voi lukea kirjaa ja vaikka syödä samaan aikaan eikä tarvitse pitää kirjaa auki.



Oman metallitankoni ostin Artekista (laatutavaraa siis) en tiedä onko niitä siellä enää.

Mikä ikäinen olet ? Miksi sinun pitää miellyttää äitiäsi noin ?



Minkälainen joulu on sinun lapsillasi ? Haluatko antaa heille perinnöksi muiston materiasta ja hankalasti miellytettävästä isoäidistä ?



Ei kukaan aikuinen nainen kai pelkää noin äitinsä mielipiteitä. Minä ostaisin just sen jääkaappimagneetin ja antaisin lasten itsetekemiä lahjoja.

(jos tästä jotain löytyisi, todennäköisesti sun vanhemmilla on jo kaikki)

- valvontakamera mökille. Tänä vuonna ostetaan pönttökamera, että saavat seurata talitintin pesintää pihapuussa

- monitoimilaite, jolla voivat skannailla tärkeät paperit ja kopioida+ viivakoodinlukija, että laskunmaksu on helpompaa

- pihavalaistus; liikekytkimellä toimivat valonheittimet

- tosi ihana lintulauta ja koko talven ruuat

Lisäksi ostan äidille aina jonkun pienen naisellisen tavaran. Mutta toisaalta, vanhempani eivät tosiaan mökötä. Heistä on ihanaa, että menemme sinne jouluksi ja se todennäköisesti itsestäänkin riittäisi. Meillä kun menee joulunaika niin, että minä annan ne lahjat mitä kotihoidontuestani pystyn ostamaan, ja vanhemmat antavat ne lahjat, mitä ostavat niistä tuhansista euroista, mitä heillä jää joka kuukausi käteen menojen jälkeen.

heillä on jo.

Äidille ei kannata ostaa mitään kauneudenhoitotuotetta, koska se on suora vihjaus siitä, että joku on hänessä rumaa. Osta shampoo -> hiukset ovat likaiset, osta ryppyvoidetta -> olet vanha, osta käsirasvaa -> kätesi ovat kuivat ja rumat.. Kerran äiti oli isän mukaan pahastunut hiustenhoitoainePULLOSTA, joka hänen mukaansa muistutti pulleaa naista. Että onko hän pullea?

Klikkasin itseni äsken www.toisenlainenlahja.fi ja arvatkaapa mitä. TÄNÄ VUONNA ÄIDILLE SAA TULLA VAIKKA KUINKA PAHA MIELI TAHANSA. Minä ostan sille vaikkapa viinipullon ja korttiin laitan viidelläkympillä parempaa elämää jollekin sellaiselle, jolle 50 euroa on todella merkittävä elämänlaatuun vaikuttava asia. Jos äiti pahastuu, kuten taannoisesta vuohesta, pahastukoon. Luin noita juttuja, miten pienet lahjat vaikuttavat toisten elämään ja mieli kirkastui. En ala lahjoa kultalusikka suussa syntynyttä äitiäni velvollisuudentunnosta ja palvoakseni äitiä ikuisesti. Nyt itsenäistyn. 35-vuotiaana.

Huh, miten helpotti. Kiitos teille kaikille. Tajusin, ettei äitiä miellytä mikään ikinä. Nyt olen itsekäs ja annan vaikka koulutarvikkeet (40 euroa) kolmansiin maihin.

ap

(jatkan nyt töitä, en pääse enää kommentoimaan ennen iltaa)

Meillä vanhemmat on kyllä snoneet että eivät halua/tarvitse mitään. Mutta nään jokajoulu kuinka iloisia kuitenkin ovat kun saavat jotain, eli pakko vaan on hankkia :)



Vanhemmillani on ihan kaikkea mitä haluavat ja eivät ole kiinnostuneita lähtemään järjestetylle illalliselle tms..menevät kun haluavat ja sinne kun haluavat, eli lahjakortit eivät käy.



Äitini kanssa olen päätynyt siihen että ostan usein jotain merkkituotteita, ei tarvitse olla mikään siis monensadan euron juttu, mutta kun on merkki tuote niin pienempikin juttu on kiva...eli esim, nahkakäsineet, huivi ( joko sisäkäyttöön silkkihuivi/ ulkokäyttöön paksumpi), sateenvarjo, vyö tms....eli jokin asuste. Tässä on tietenkin riippuu miten äitisi pukeutuu muuten..Sitten tuli mieleen urheilutuotteet, eli jotain esim liikuntaan liittyviä hifistely tuotteita...



Isälleni en ikinä keksi mitään! Siis yleensä anna jonkun tuotteen esim. sisustustuotteen heille yhteiseksi..Olen ostanut mm. pentikiltä, stockmannilta tms. jotain vähän kalliimpaa piensisustus juttua...mites jos ostaisi tyylikkäät kehykset joihin lasten kuvat..meillä on cittarissa nyt keräilyleimoilla mariskoolit puoleenhintaan, jos ostaisi vaikka kaksi sellaista johon leipoisi itse jotain pikkuleipiä sisälle ja käärisi sellofaaniin ja paperipussiin molemmat....



Olikohan tästä mitään apua :)???

Saisi jotain isompaa.. Iha uskomattoman snobia, voiko olla tottakaan, opettajaperheessä....



Minä sanoisin suoraan, että rahasta on tiukkaa emmekä voi valitettavasti osallistua lahjarumbaan tänä vuonna. Tai sitä seuraavana ja että ymmärrän jos omat lahjani annetaan sisaruksille.



Meullä lahjat on tasoa kirja, cd--levy, kalenteri, viinipullo. Kaikki on tyytyväisiä.

Tämä on nyt vähän aiheen ohi, mutta kerron nyt kuitenkin, kun täällä nuo vuohetkin on mainittu.



Minä olen aiemmin harrastanut noita Kirkon ulkomaanavun vuohia, kanoja, koulupukuja ym. Naivisti olen kuvitellut, että antamani apu menee ruohonjuuritasolle, ts joku tarvitseva perhe saa vuohen tai kanoja. Mutta vuosi sitten minulle selvisi, ettei näin tapahdukaan, vaan kaikki rahat menevät yhteen ja samaan pottiin, jonka käytöstä Kirkon ulkomaanapu sitten päättää. Jotenkin minulta meni kiinnostus tähän avustusmuotoon kokonaan.

voitte menna vaikka kaikki, vanhempasi, te lapset ja puolisot ja teidan lapset, tai sitten joku toinen kokoonpano, kaikki lapset/ kaikki lastenlapset/ vain vanhempasi/ joku muu. Valokuvan voi ottaa studiossa tai jossain teille tarkeassa paikassa.



Ei ole samalla tavalla kraasaa kuin jaakaappimagneetti ja takuulla ei ainakaan juuri sita kuvaa heilla ole.

Hienoa, teet juuri noin!

Miksi se tavara ja mammona on se Joulun pääsanoma. Olemmé täällä ratkaisseet lopultakin siskoni esityksestä koko homman siten, että ei anneta mitään tavaraa meille kaikille ihmisille, jotka kaikki omistavat jo paljon tavaraa. Hyvää ruokaa ja vähän juomaa ja ehkä joulukukka ja suklaa, siinä se on! Kynttilöitä haudalle, Kauneimmat Joululaulut, valot, koristeet ja toivottavasti maa valkeana, mitä muuta voisi toivoa? Anteeksi, mutta äitisi kuullostaa pelottavalta!



Oma, hyvin varakas kummitätini sanoi, kun lähestyi hänen 80-vuotispäivänsä, ettei mitään lahjoja ja kukkia hänelle vaan antakaa hyväntekeväisyyteen...Näin tehtiin, ja hän oli hyvillään:)

Tämä on nyt vähän aiheen ohi, mutta kerron nyt kuitenkin, kun täällä nuo vuohetkin on mainittu.

Minä olen aiemmin harrastanut noita Kirkon ulkomaanavun vuohia, kanoja, koulupukuja ym. Naivisti olen kuvitellut, että antamani apu menee ruohonjuuritasolle, ts joku tarvitseva perhe saa vuohen tai kanoja. Mutta vuosi sitten minulle selvisi, ettei näin tapahdukaan, vaan kaikki rahat menevät yhteen ja samaan pottiin, jonka käytöstä Kirkon ulkomaanapu sitten päättää. Jotenkin minulta meni kiinnostus tähän avustusmuotoon kokonaan.

No tietysti sen on pakko mennä niin. Muuten olisi varasto täynnä koulutarvikkeita, eikä esim. rokotuksia kenelläkään. Ja onhan noita avustusjärjestöjä kotimaassakin, voi esim keskittyä nuorten mielenterveystyöhän, tai Itämeren suojeluun, Lahja lapselle-kampanja alkaa kuukauden päästä monissa kaupungeissa..

Olisi niin kiva, kun äiti joskus sanoisi, mitä toivoisi ja voisin sitten ostaa sen hyvillä mielin. Mutta äiti on juuri sellainen "en minä mitään tarvitse, mutta mökötän kyllä Loppiaiseen asti, jos et tuo juuri sitä mitä haluan, vaikken sitä sinulle kerrokaan" -tyyppinen helppo äiti..

ap

Meillä tosin mun isä on tämä snobi, mutta muuten aivan kuin meidän jouluistamme kuvaus. Olen myös aina todella ahdistunut ennen joulua. Olemme pienituloisia, joten mitään kalliita lahjakortteja ei edes voi ajatella (muutaman kympin kortteja ei voi oikein lahjoitella :p) ja kaikkea tavaraa heillä on enemmän kuin yllin kyllin. Faija on myös tätä ikäpolvea, jonka mielestä esim. kaikki vihreästi ajattelevat ovat terroristeja jne. joten ihan turha uneksia vaikka ekolahjoista tyyliin "lahjoita lehmä/vuohi kehitysmaahan". Itse he eivät todellakaan tarvitse yhtään mitään, erittäin hyvin toimeen tulevia vielä eläkkeelläkin, mutta hyväntekeväisyys näkyy olevan puistattava aihe.

Muutama joulu sitten luulin keksineeni persoonallisen lahjan kun ostin faijalle isovanhempien kirjan. Siihen oli siis tarkoitus kirjoittaa lapsenlapsille asioita ja muistoja isoisän lapsuudesta, suvusta ym. Faija oikein heitti sen kaaressa jonnekin lahjapaperipinon tuolle puolen. Silloin kyllä piti itkua pidättää.

Ja ei, älä osta mitään ei ole vaihtoehto. Eihän me nyt voida köyhäillä niin ettei omalle isälle mitään...

Muutama joulu sitten luulin keksineeni persoonallisen lahjan kun ostin faijalle isovanhempien kirjan. Siihen oli siis tarkoitus kirjoittaa lapsenlapsille asioita ja muistoja isoisän lapsuudesta, suvusta ym. Faija oikein heitti sen kaaressa jonnekin lahjapaperipinon tuolle puolen. Silloin kyllä piti itkua pidättää.

Ostin kummallekin mummolle tuollaiset kirjat, että jäisi lastenlapsille sitten muisto, millaista oli mummon lapsuudessa. Eipä ole kirjoja takaisin kuulunut. Toinen mummo laittoi heti saadessaan pois ja sanoi, että en minä tommoseen mitään kirjota. Tuli siinä kyllä vähän paha mieli. Olisi ollut kiinnostavaa lukea vanhoista ajoista ja olisi säilynyt muisto sittenkin, kun mummoa ei enää ole eikä voi keneltäkään kysellä suoraan.

Meillä on suvun kesken päätetty, että joululahjoja ei aikuisille anneta. Vain joku joulukukka, kynttilä tai suklaarasia on sellaiset lahjat, joita annetaan, jos ei muuten sielu saa joulurauhaa. Kun kaikilla on kaikkea, ei kannata turhaan rahoja tuhlata. Lapsille sitten ostellaan enemmän niitä varsinaisia lahjoja.

Meillä isovanhemmille on annettu lasten tekemät kortit ja ehkä konjakki/likööripullo (kummallakaan ei ole alkoholiongelmaa!). Kuuskymppiset ei tarvii mitään lahjoja, meillä ei lahjota meitä nuorempiakaan. Jouluna lapset saavat muutaman paketi, aikuiset eivät mitään.

Meillä eräs sukulainen samanlainen, sanoo, ettei tarvi tuoda joululahjaa ja että sovitaan, ostetaan vain lapsille ja sitten kun ei saakaan itse hienoa lahjaa, alkaa mököttää... huh huh.



Mitäpä jos tekisitte lasten kanssa ruokalahjan. Leivotte vaikka ihmisen muotoisia isoja pipareita ja niihin saajan nimi ja sitten kivat karkkikoristelut ja pakataan kierrätettävään rasiaan, jonka voi vaikka polttaa takassa.



Syöttäköön sitten piparin vaikka naapurin koiralle, jos ei itselle maistu....

haju/partavesi,naamarasva tms kosmettiikkatuote

tai elokuva (dvd) tai laadukas tv-sarja, jota eivät ole lukeneet/nähneet.

jos ei kerran mikään kelpaa, niin anna olla,kynttilä?