~*~MARRASMURUJEN VIIKKO 34~*~

Töistä ollu puhetta.. Mullahan alko kanssa työt tällä viikolla. Olen Salessa töissä. Niklas meni päiväkotiin ja hitsivieköön, että se tykkää olla siellä! Eihän se malttais edes kotiin lähteä. Joten olenkin voinut olla hyvillä mielin töissä. Mua kyllä suorastaan piristi toi töiden alkaminen. Tuntuu et kotonakin jaksaa paremmin, kun ei tartte enää olla pojan kanssa 24/7. Ja kun tosiaan tietää et se viihtyy päiväkodissa.



Meilläkin jo vähän harjotellaan kävelemistä, mut ei nyt sentääs vielä yritäkään ottaa askeleita ilman tukea. Mut puita pitkin kävelee itekseen ja sitten myös kävelee, jos vaan antaa yhden sormen avuksi.



Hampaita on kahdeksan ja nyt on ruvettu ruokaakin jo ihan selkeesti pureksimaan. Kun aikasemmin vaan nieli kaikki siltään, palatkin. Onneks meillä ei olla sihtikurkkuja. :)



Viime sunnuntaina lähdettiin vähän käymään ostoksilla. Ostettiin mm. parit lenkkarit ja sadevaatteet. Päiväkodissa kun tosiaan ulkoillaan säällä kuin säällä... Kurahaalarit onkin jo ollu sillä aamuisin käytössä, kun maa on märkää ja tää yks vielä kuitenkin etenee konttaamalla... Niin se on hyvä, kun ei sitten ole housut ihan kuraset. Muutama paitakin ostettiin ja parit housut. Olen ruvennut nyt suosimaan ihan tavallisia t-paitoja pojalla. Ostinkin tuossa kokoa 86 t-paitoja, jotka eivät kyllä näytä mitenkään hirmu isoilta päällä! Myös sadeasu oli kokoa 86, housut tais olla 80 senttiset, jos nyt oikeen muistan. Onhan ne nyt vielä pikkusen reiluja, mut meneepähän vähän kauemmin, kuin jos ostais just sopivia... :)



Sormiruuasta.. Oon ollu kauheen huono antamaan mitään muuta kun maissinaksuja. Joskus on saanu leipää ja Marie-keksejä on muutaman saanu joskus. Kurkkua tässä yritettiin, mut ei ollu oikeen menestys... Tuoreita hedelmiä en oo vielä koittanu uudestaan, kun sillon jokunen kuukausi sitten jätkä yrjös kaikki pihalle, kun tein tuoreista hedelmistä sosetta. Vois kai sitä kokeillakin banaania antaa sormiruokana.



Yöt on tällä viikolla ollu jo aikasten hyviä (pitääkin koputtaa puuta), Niklas nukahtaa yleensä n. 21.30 ja herää vaan kerran (!) joskus yhden kahden maissa. Sit heräilee siinä 7-8 välillä. Päiväunetkin pojalle maistuu aika hyvin. Melkeen ne kahdet unet täytyy saada, joista ekat unet sijoittuu siihen puolen päivän kieppeille ja sillon yleensä nukutaan n. pari tuntia. Illalla sitten vedetään vähän lyhyemmät unoset.



No siinähän sitä olikin taas tarinaa, nyt ei jaksa keksiä muuta! :P Heippa!



joelaa ja Niklas (vielä unilla)

Täälä on ollu pikku mies useemman päivän itkuinen ja kiukkuinen sekä toissa päivänä lämpöä/kuumetta illasta...



No nyt sitten tänään käytin lääkärissä oman kauppa reissumme jälkeen niin korvatulehdushan pienellä on.

Nyt vaikka suppo annettu ja eka lääke annoskin niin itkustaa unissaan välillä :(



Kaupoilta tuli hommattua vaatetta ja muuta tilpehööriä taas tarpeex pitkäksi aikaa...



Joel on ollu jo jonkin aikaa yö unillaan vaikkakin heräilee pienin väli ajoin varmaan korvansa takia...



Eipä tänne sen kummempaa



toivoovauvaa ja koko muu poppoo...

Niinhän siinä kävi, että nuo meidän koululaiset toivat kotiin kamalan flunssan ja nyt on sitten jo Ainokin kipeänä. Lämpöä on ja nenä vuotaa kirkasta räkää. Silmätkin rähmäävät...



Ensi yönä ei varmaan nukuta sitäkään vähää mitä yleensä...



Kanelisokeri

Nyt tänään oli jo parempi päivä, mutta keskiviikosta on neiti ollut pienessä kuumeessa. Pari päivää jotenkin outo. Siis sillä lailla, että näkee, jotta toisella joku vaivaa. Tämä äippä on vaan niin " huono" äiti, ettei ole lastaan vielä lääkäriin kiikuttanut. Sen kun on tavallaan oppinut, ettei ihan joka kuumeesta tarvitse heti pompata... Mutta kattoo nyt. Särkylääkettä olen antanut ja auttanut on. Heikosti syö, mutta sitähän se on meillä aina ollut. Milloinkohan tuo neiti oppii syömään... *huokaus* Oikein reippaassa lihassa kyllä on. Kukapa ei, jos kerran vetelee kermaa tissistä vuorokaudet ympäri! Tiedän kyllä, että pitäisi lopettaa se yötissuttelu, mutta kun tuo armas mieheni ei koskaan ole tukenut niissä puuhissa, niin hyppii heti seinille, jos pikkuiset parkuvat :-( Eli vieroitus on mennyt meillä tavallaan luonnostaan... Minulla ei tosiaan ole voimia siihen, kun nytkin tuntuu, että kaatuu seinät päälle ja hermostun ja karjun pienemmistäkin jutuista. Ihan vaan ikuista univelkaa, lapsuuden " traumoja" ja olematonta omaa aikaa...



Eksyin joku päivä lukaisemaan ketjua lasten välipaloista päiväkodissa ja seurauksena olen nyt hermona, että meidän lapset syö epäterveellisesti ja saavat kaikki taudit ja lihovat ja... Kun oikeasti mielestäni ovatkin liian pullukoita... vaikka syövät vaan muuten niin hirveesti ihan normiruokaa... vaan nyt minimoidaan herkut! Huh! Edes jotain saan päätettyä...



Mua siis stressaa tää työttömyysasia... Lapset pitäis saada hoitoon, jotta voisi hakea kunnolla töitä ja miehen kanssa tapellaan, kun hän ei anna laittaa hoitoon ennen kuin on töitä. Järkevää toisaalta niin, mutta... Ja sitten hirvittää, että kun työkkäreillä näyttää olevan joku " kisa" siitä, millä toimistolla pienin työttömyysprosentti ja kuinka nopeasti työllistävät asiakkaansa plus siihen ministeriön kaikki uudet tiukentuneet työllistämisohjeet, niin seurauksena olen pian " assan kassalla tai siivoojana" ! Siis en noita ammatteja väheksy, mutta kun oma ala on ihan muuta ja sinne haluan ja toivon, että työ motivoisi, jotta jaksaisi, niin ei tähän raha-ahdinkoon auta joutua tekemään pakkopullaa...



SORI että vaan tällaista vuodatusta, mutta näin iltasella on pakko paatostaa jonnekin, jotta saisi unta!



No, menenpä heittämään pään tyynyyn, jotta joku lapsista voisi taas katkoa unta ;-O Mieskin taas kuorsaa täysillä, että se siitä vauvakuumeen teilaamisesta...





TalviSalama kera pururatapääntäynnäkummiaajatuksia

vaikka Wilman nenä vuotaa edelleenkin.



Banskun syömisestä: Wilma ei pidä soseutetusta banaanista, jos ei muuta löydy niin haukkaa palasia suoraan banaanista.Ei tosin syö paljon,ilmeisesti ei pidä siitä.



Saa nähdä milloin ne ensiaskeleet tulevat,nyt jo ottaa yhden askeleen ilman tukea ja seisoo usein myös ilman tukea.Apua,meidän viimeinen vauva ei kohta olekaan vauva !



On ollut raskas viikonloppu kun mies lähti jo perjantaina hurvittelemaan ja tulee vasta joskus illemalla kotiin.Olen aivan poikki..



Nyt takaisin hommiin :(

Olen kyllä laiskasti palstaillut nyt kesän aikana. Kiirettä on ollut keksiä isommille ohjelmaa. Melkein joka päivä ollaan oltu rannalla, molemmat ovat oppineet uimaan ja sukeltelemaan ja menemään boogie boardilla. Aluksi pelotti päästää lapsia valtameren aaltoihin, mutta hienosti pärjäävät. Ingrid konttii rannalla ja loytää kaikkea kivaa suuhunsa (tupakantumppeja ym.). Eli vahtimista loytyy :)



Ingrid osaa nyt kontata, nousta seisomaan tukea vastaan ja kovasti on isompien leikeissä mukana. Kerran kurkkas vessan oven raosta ja hymyillen sanoi hei.



Meillä ei noi soseet ja puurot ole niin kelvanneet, mutta Ingrid tykkää kovasti syodä itse sormiruokaa: kurkku (lemppari), avokado, meloni, luumu, mustikat, leipä, pasta, liha, uppoaa hyvin tai no tiedä kuinka paljon itseasiassa syo koska syottotuolissa on aina iso läjä ruokaa :)

Vissiin tärkeintä, että saa itse tehdä. Tuttipulloa ei koskaan huolinut, pitäisi nokkamukiin totutella. Miten teidän murut syovät ja juovat?

Mä imetän vielä ja kipuiltu on viimeaikoina , koska yläetuhampaat ovat tulleet läpi.



Parin viikon päästä menen toihin ja Ingrid jää isän hoitoon. Aloitan uudessa tyopaikassa ja tietenki jännittää oma osaaminen ja sopeutuminen. Kuinka teillä muilla onko mamma-aivot vielä päällä?



BettyBlu

Täällä on ollut aika raskas viikonloppu, henkisesti mulle. Tytteli ei oo suostunut juuri nimeksikään syömään yhtään mitään... Kiukkuinen ja vatsa kovalla. Ei ole ollut kuumetta. Voiko poskihampaiden tulo aiheuttaa tämmöistä syömättömyyttä??? Huomenna jos ei vieläkään ruoka uppoa, niin pakko mennä lekuriin :0(



Meidän kämppäkin on kuin pommin jäljiltä---> mies asentaa meille laminaatti lattiaa...Hyvännäköiset lattiat kyllä tulee, mutta mua ahdistaa kun on sotkuista! oon siis " vähän" neuroottinen siisteyden suhteen... ;D



Täytyy kait tästä lähteä ruoan laittoon, huomenna varmaan kertoilen onko tyttö ruvennut syömään...



tin-zu ja tytsy (toivottavasti ei oo pipi)

Kitinää ja kiukuttelua, itkua ja unirytmit sekaisin - täälläkin siis sama meno. Kuumetta ei ole, nuhaa jonkun verran. Mietin myös voiko hampaat aiheuttaa ihan näin kovaa kitinää - kaksi hammasta on jo sekä ylhäällä että alhaalla, ja niistä ei ollut niin kovasti itkua. Öisin olen antanut supon, kun rauhattomuus ei lopu, ja se on vähän tuntunut auttavan mutta vain hetkeksi.



Väsyttää - varsinkin kun mies ollut viikonlopun aamusta iltaan töissä. Itseni pitäisi sitten huomenna jaksaa mennä virkeänä töihin, toivottavasti edes ensi yön saisi nukkua. Vaikka tietysti olen enemmän huolissani pienestä miehestä, että mikä on. Mutta heti kun jaksaa kannella ja viihdyttää, kaikki hyvin, mutta sylistä ei saa laskea tai itse käydä istumaan. Kädet maitohapoilla, jäbä meinaan painaa jo 12 kiloa...!



No joo, ehkä ensi viikonloppuna löytyisi jostain pieni lepohetki äipällekin... Ja onhan toi jäbä ollutkin nin helppo tapaus että kummallista olis jos näitäkin päiviä ei tulis. Mutta kiva että jonnekin saa vapaasti valittaa (sorry vaan ;-)



Anyara & Joel (joka on ollut jo kaksi minuuttia hiljaa, outo rauha talossa)