Lue keskustelun säännöt.
Rakastan miestäni, mutta...
15.08.2007 |
Haluaisin ehkä erota.
Tilanne on kamalan ahdistava, olemme olleet yhdessä 9 vuotta ja meillä on kaksi pientä lasta.
Mieheni ei ole koskaan kotona, kun hän tulee, olemme jo nukkumassa ja lähtee aamulla, vapaapäiviä ei ole ja ehkä kerran viikossa on kotona muutamia tunteja. Hän on yrittäjä.
Rahaongelmia on myös, siksi mieheni tekee noin pitkää päivää, ei ole varaa olla poissa ja nyt on tilanne, että rahat ei riitä, vaikka kuinka päin yrittäisi.
Jotenkin tuntuu, että jatkuva rahapula ja kotoa poissaolo alkaa jo riittämään. Vaikka todellakin rakastan miestäni ihan hirveästi, niin en enää kestä tätä.
Neuvokaa, auttakaa, olen todella väsynyt. Mitä tässä pitäisi tehdä, jättää mies ja alkaa yksinhuoltajaksi, niin voin unohtaa ne miehen raha-asiat eikä tarvitsisi odottaa ketään kotiin vai mitä?
Kommentit (30)
jättäisi. t. yrittäjä, yrittäjämiehen vaimo ja äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankala tilanne! Uskoisin, että onnettomampi olisit yksin kun kerran rakastat miestäsi.
näin teki minun yrittäjämieheni kun alkoi liikaa rassatat elämää.
Miehesi tekee teidän vuoksenne ympäripyöreitä päiviä ja kiitokseksi sinä alat suunnittelemaan eroa. Me töihin ja ala tienaamaan, äläkä uikuta!
tiedän, että hän tekee työtä meidän takiamme, mutta kun siitä ei oikeasti jää meille mitään, että hän on aina töissä.
Itse olen äitiyslomalla ja minun äitiyspäiväraha (joka on parempi kuin miehen palkka) me eletään. MInulla on aikomus jäädä hoitovapaalle, sillä en halua viedä 10 kk ikäistä vuorohoitoon.
Tämä yksinolo tekee minut hulluksi. Jossain on minulla ihana mi es, mutta kun hänellä ei koskaan ole aikaa minulle, meille.
Jotenkin tuntuu, että jos erottais, niin tilanne helpottaisi, ei olisi ketään ketä odottaa. Ja ehkä hänellä sitten olisi edes joku viikonloppu vapaana lapsia varten. Arghh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pelastaa erolta! Joskus otettava realiteetit huomioon ja unohdettava idealismi!
Jos kerran jo nyt elätte sun SUUREMMALLA äitiyspäivärahalla. Mies jää kotiin hoitovapaalle ja samalla jossain vaiheessa etsii töitä ja lopettaa yrittäjyyden. Rahaa olisi enemmän ja myös lapsi kotihoidossa pienenä. Mitä olet mieltä tälläisestä ratkaisusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma ei kuulosta ylitsepääsemättömältä ja lapsi on vielä niin pieni, että kaikki voi näyttää synkemmältä kuin onkaan.
Töitä sinulle, uudet työkuviot miehelle, menojen pienentäminen, ettei rahaa tarvitse niin paljon...jutelkaa.
yritystä ei noin vain voi lopettaa. kaiken lisäksi siitä jäisi velat maksettavaksi.... olen kyllä yrittänyt ehdottaa, että lopettaisi ja menisi ns. oikeisiin töihin, mutta ei. Hänelle on tarjottukin töitä,mutta haluaa tehdä omaa juttuansa, vaikka siitä ei rahaa oikein tulekaan ja vaikka kaikki aika menee siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta. Jos äidillä kerran vakipaikka mihin palata niin miksette tekisi kuten edellä ehdotettu?! Valitettava tosiasia kun on että ihan kaikkea ei voi aina saada...
jos tollaista harkitset, etkä itse mene töihin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka menisin töihin,niin ei se mies niitä töitään voisi vähentää, sillä firmankin velat on maksettava. toki elämiseenkin jäisi sitten enemmän jos menisin.
jos haluat hoitaa lastasi kotona. mieskin voisi yhtä hyvin ottaa realiteetit huomioon, ja mennä muualle töihin. Miksi lapsen pitäisi kärsiä? Ja miksi se aina ärsyttää täällä, jos joku haluaa itse hoitaa h...tti omaa lastaan? Älkää nyt ainakaan itsekkääksi haukkuko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olet! Ymmärrän, että ei ole kivaa aina olla itsekseen kotona, mutta mies tosiaan tekee sen teidän takianne ja palkaksi sinä harkitset eroa.
Kyllä se on nyt niin, että ette eroa yhtään mihinkään, mutta laitat ukkosi etsimään töitä jonkun palkollisena. (Tai menet itse töihin ja mies jää kotiin).
olen kyllä ihan vakavissani tämän asian kanssa.
olen kertonut miehelle, mitä mieltä olen siitä, että hän tekee ympäripyöreitä päiviä eikä siitä jää käteen edes mitään, kehottanut lopettamaan ennenkuin on liikaa velkaa... mutta ei. hän haluaa tehdä sitä omaa juttuansa, senkin kustannuksella, että meillä ei ole kaikki hyvin.
kyllä minusta olisi lapsillakin oikeus nähdä edes joskus isäänsä, nyt näkevät ehkä kerran viikossa muutaman tunnin. todella ihanteellinen tilanne! isompi osaa jo kysellä, että koska isi tulee, eikö tule jo. :(
Kerro, että hänen on nyt vähennettävä työtaakkaansa sillä sinä et jaksa yksin. Jos hän tajuaa, että olet tosissasi niin kyllä hän ymmärtää ja toimii.
Miehen pitäisi ottaa nyt järki käteen ja ajatella realistisesti myös perheen toimeentuloa. Kyllä mullakin saattaisi huonoina hetkinä tulla eroajatukset mieleen. Ajatelkaa nyt tilannetta: yksin olet lasten kanssa, mies koko ajan töissä ja sinä kaiken lisäksi elätät sitä miestä.
Oletko sen noin sanoin hänelle kertonut?
Meillä ekat 2 vuotta olivat tosi rankkoja, mutta tänä kolmantena yritys pyörii jo hyvin ja tuottaakin, rahallisesti pärjätään nyt hyvin ja mies on jo pitänyt vkl-vapaitakin.
Ymmärrän sinua hyvin, on turhauttavaa tuhlata elämänsä odottamiseen, aina pettyä aikataulu muutosten vuoksi yms. mutta ainakin meillä se on viimein palkittu.