--------- Kultainen 60-luku viikkoon 33 ----------

Niin se taas viikonloppu hurahti ohi. Ja nyt sitten sen jälkimmäisenkin la:n perusteella on puoliväli ohitettu.



Päänsärky ja huono olo vaivoina. Ja jonkinsortin painon tunnetta tuolla alakerrassa. Mutta mieli hyvä ja positiivisin aatoksin taas kohti joulua mennään. Mulla nää mielialat vaihtelee, kuulunee raskauteen.



Pinossa olikin viikonloppuna hiljaista. Mitäs teille kaikille kuuluu?



wemppa (enää 3 yötä rakenneultraan)

Elämäni piinaisin piinaviikko siis alkaa tänään. Vaikea sanoa, onko mitään tuntemuksia. Aamulla oli hiukka huono olo, mutta huonosti nukuttu yö aiheuttaa sellaista minulla ihan ilman mitään hormoonitoimintaakin. Alavatsan kumma puristus on helpottanut, joten siitäkään ei voi päätellä mitään. Viime torstaina tuli alaselkä kipeäksi. Selkä oli aamulla niin kipeä, että jouduin pomottamaan poikia kaikessa lattialta nostelemisessa. Perjantaina selkä vielä oireili hieman, mutta nyt on ihan normaali. Aivan samanlainen selkäkipu iski minuun esikoista odottaessa aivan samaan aikaan, joten hieman olisi toiveikkuutta. Silloin tosin en edes ajatellut olevani raskaana, koska olin vasta jättänyt pillerit pois ja jotenkin oletin, että ensin pitäisi olla yksi pilleritön kokonainen kierto ennen kuin voi alkaa odottelemaan nappaamista.



Mieheni on aiheesta tyystin vaiti. Tiedän, että hän tietää, että kuukautisten olisi pitänyt alkaa viikonloppuna, mutta aiheesta ei olla puhuttu puolta sanaa. Eilen pojujen päikkärien aikaan pelailimme intohimoisesti, mutta siitäkään ei sen kummempia keskusteltu. Aika vänkä tilanne.



Se omasta navasta. Mitäpä muille kuuluu?



Kiitos myötäelämisestä Minealle, Wempalle, Pietulle Ilman tämän palstan apua pääni varmaan hajoaisi tämän viikon aikana.



Oi Pinkerton, kuulostat jälleen aivan minulta! Lienemme aika samanlaisia kiukustuessamme. Täytyy myöntää, että jos tässä joutuu elämään vaihtoehdon B kanssa, eli ilman kolmatta, tai edes sen yrityksen jatkamista, lienee edessä aika pitkä ja kolea syksy. Ehkä miehenikin sen aavistaa, kun tuntuu, että olemme nyt viimeaikoina pelailleet kuin viimeistä päivää.



Pietulle vielä levottomista jaloista: Minä kärsin niistä aina kuumilla ilmoilla. Kasaan sänkyyn pinon tyynyjä ja vilti ja sitten yritän kokoilla niistä sopivaa alustaa, jotta saan jalat ylös ja viileään. Raskaana ollessa tilanne oli vielä toivottomampi. Valitettavasti myös mieheni oireilee samoin, vaikka siis ei ole koskaan raskaana ollutkaan ;-) Niin me sitten öisin aina tappelemme tyynyistä ja peitoista ja minä urputan, että hän on ¿lämmittänyt¿ minun viilenemään siirtämäni peiton.



Pippurille ja muillekin, joille ehkä tuo vaihtoehto B alkaa olla ainoa vaihtoehto: Pitäisikö perustaa jokin ¿entisten tulevien äitien¿ seura? Sellainen vaihdevuosijuhlia järjestävä bilehileikkö? Niitä, siis vaihdevuosioireita, kun alkaa tässä itselle ilmaantumaan. Kävin hammashoitajalla poistattamassa hammaskiveä. Ihmettelin hänelle, miksi sitä nyt yhtäkkiä oli ilmaantunut, kun en muista kuin kerran aikaisemmin sitä poistetun, ja silloinkin vain hyvin vähän. Nyt raaputettavaa riitti kahteen kertaan. Hän kertoi sen johtuvan hormonitoiminnan muutoksissa. Hammaskivi on kuulemma aika yleinen merkki lähestyvästä menopaussista. Vaivaa voi hieman ehkäistä ahkeralla harjaamisella ja lankaamisella, mutta ei kokonaan poistaa. Notta jippii! Sekin vielä. Hammashoitaja oli ikäiseni nainen ja käynnillä meni enemmän aikaa jutteluun kuin kiven poistoon. Menopaussin lisäksi jäimme suustamme kiinni pohtiessamme stafylococcus aureuksen sielunelämää.



Wempalle toivotan mielenrauhaa yli vanhojen muistojen takia jännittävälle viikon. Mennyt on mennyttä ja nyt menee kaikki hyvin, eikös joo?!



Emmille vastauksena ja varmaan monelle muullekin asiaa ihmetelleelle jonkinlaista selitystä tähän meidän dead lineen. Minulle iski vauvakuumme heti toisen vauvan synnyttyä. Siis ihan siinä sitä sylissä pitäessäni. Kerroin heti kätilöllekin, että tahtoo uudestaan raskaaksi ja synnyttämään! Mieheni ilmoitti heti siinä samalla, että ei käy. Asemasotaa aiheesta on sitten suhteessamme käyty siitä lähtien. Tänä vuonna olin tammikuussa todella masentunut ja hakiessani apua homeopaatiltani tulin tulokseen, että en enää rasita kehoani ylimääräisillä homoneilla, vaan jätin pillerit pois. Pelkkä pillereiden pois jättäminen paransi masennusta kummasti. Huhtikuun alussa kävimme mieheni kanssa keskustelun, jota voisi lähinnä verrata pokerin pelaamiseen. Kumpikin yritti saada selville toisen kortit ja nostaa panoksia sen mukaan. Se, joka lopulta käytännössä laittoi takarajaksi heinäkuun lopun, olin minä. Itse siis olen kuoppani kaivanut. Enempää en uskaltanut panosta korottaa, kun silloin olisi ollut riski, että toinen pelaajista olisi lopettanut koko pelin. Toisin kuin pokerissa, tässä ei missään vaiheessa voi saada selville, millainen se toisen pelaajan käsi on oikeasti ollut. Eli että olisiko minulla ollut varaa korottaa omaa panostani, sanotaan nyt vaikka, vuoden loppuun. Eipä tällainen pokerin pelaaminen tietysti mitään ihanteellista parisuhteen hoitamista ole, mutta moniko parisuhde sitten on?



Elsamarjalle: En halua lietsoa mitään hysteriaa, mutta olethan varovainen niitten pikkukisujen kakkojen kanssa? Juuri pienten kisujen kakka on pahin toksoplasmoosin tartuttaja. Säästä kakkojen siivoaminen miehellesi. Tai käytä ainakin kumihanskoja. Toksopalsmoosi on tosi ikävä juttu, jos osuu kohdalle raskausaikana. Voi aiheuttaa joko keskenmenon tai sitten aivovaurion sikiölle. Se on siis todella harvinainen, mutta koska on vältettävissä oleva sairaus, miksi ottaa riski? Anteeksi, jos herätän pelkoja, mutta en voisi antaa itselleni anteeksi, jos jotain sattuisi, enkä olisi suutani ajoissa avannut.



Tulipas tässä taas pituutta jutulleni. Jätänkin sitten tilaa muille pariksi päiväksi, kun työelämä kutsuu taas reissun päälle. Palailen loppuviikosta.



Ullrike

Kuumat kelit senkun vaan jatkuu.. huh huh!! Sais mun puolesta jo syksy alkaa. Kotona kun on 28-30 astetta 24 hoo vuorokaudessa niin hjuumor alkaa olla aika finaalissa.



Kävin perjantaina kirjottamassa ummet ja lammet ja taas ohjelma tökki niin pahasti että vaikka sain hengen tuotteeni lähetettyä niin serveri nakkas mut mäkeen AARRHHGGGG!!! Suivaannuin siitä taas niin että sammutin koko masiinan ja kiroilin itsekseni. Jospa nyt sitten " pääsisin läpi" .



Hienoa Senniina että appivanhempien vierailu on mennyt hyvin (tai siis ymmärrän että paremmin kuin oletit..). Uusia kuulumisia odotellen :))



Pietulle (ja ehkä jollekin muullekin) levottomista jaloista: itse kärsin siitä vaivasta toisessa raskaudessa ja magnesium auttoi. Nimenomaan se Emgesan, mikä on lääkevalmiste eikä mikään luontaistuotemagnesium. Nyt taas helteiden tultua mulla on ollut ongelmia suonenvetojen kanssa ja aloitin taas tuon emgesanin syönnin.. katsotaan onko apua.



Wemppa: minkäs sitä tavoilleen voi.. minä nimittäin viime torstaina ihan oikeesti siivosin siinä karmeessa helteessä. Joop... eipä ole aivotoimintaa juurikaan enää meikäläisen kupolissa. Töihin olis päästävä ennenkuin pehmenee ihan totaalisesti :) Puoliväli sulla siis ylitetty.. HIENOA!!!!



Elsamarjalle edelleen onnea odotukseen :) Mikäs sulla on la??



Mikäs on minean tilanne???



Ja ullrikelle toivon sydämestäni plussaa!!! Selkäkipu ja ällö olo ovat hyviä merkkejä :)) Peukutan oikein kovasti!!!



Demisnappula jäi painamatta joten nyt tyssäs meikkiksen muisti.



Itse en sitten aloittanut kolmatta clomikuuria. Nuo extrahormonit ei sovi mulle ollenkaan, nuppikin on kuin jonkun toisen. Tässä mennään nyt tulee jos on tullakseen -asenteella. Tarmo ja energia pitää laittaa työn hakemiseen ja nimenomaan saamiseen. Pikkulikan hoito on alkanut tosi hienosti. Olin varautunut pahempaan, mutta takapakkiahan voi vielä tulla. Oma oli kuin rikollisella, lapsi ½ päivää hoidossa ja itse kotona. Mutta tytölle hoito (vaikkain vasta viikon verran) on tehnyt hyvää. Viikonloppuna oltiin mökillä ja muutkin huomasi sen että tyttö on sosiaalisempi ja muihin aikuisiin luottavaisempi.



Ja nythän onkin lähdettävä jo hakemaan neiti kotiin.



Hyvää viikonalkua kaikille!! Ja täällä meillä alkaa koulukin huomenna.



ANI

ei kannata ihan hysteerisenä pelätä kyllä, koska sen saamiseen tarvitaan lähikontakti muutaman päivän vanhaan kissankakkaan eli jos laarin siivoaa joka päivä niin elio ei ehdi päästä valloilleen. Kissa myös tartuttaa sitä vain kerran sen saatuaan eikä enää sitten sen koommin ja ihminenkin voi saada sen vain kerran. Vasta-aineet selviävät verikokeella, neuvolasta vaan pyytää lähetteen. Toksoplasmoosin voi saada myös raa' asta lihasta tai vaikka mullasta ja jostain sellaisestahan kissakin (myös ihminen) sen saa jos on saadakseen eli nähdäkseni sisäkissa joka syö valmisruokaa ei ole suunnaton tartuttajariski. Mutta mielenrauhan vuoksi olen kuitenkin itsekin raskaana ollessani jättänyt hiekkiksen siivoamisen miehen kontolle tai käyttänyt kumihanskoja. Se siitä luennosta.



Wemppa, olo on varmaan helpottunut, kun surullinen rajapyykki on ohitse ja loppuviikolla pääset sitten katselemaan mitä mahaan kuuluu.



Nyt on sitten kolmas inssi tehty ja odottelen tässä ovista tulevaksi mielellään aika pian, että simpat on vielä hengissä.

Just kotiuduin kauppareissuilta kuopusten kanssa ja veto on ihan veks... viimeinen lomaviikkokin alkoi tänään ja tuntuu siltä että oikeastaan on ihan mukavaa mennä töihin " lepäämään "



Viikonloppuna olttiin moikkaassa miehen siskoa ja lasten serkkuja ja yövyttiin hotellissa.. Oli ihan mukavaa vaihtelua arkeen !!

Nähtävyyksiäkin katseltiin ja pitzaraxissa koko porukalla käytiin syömässä.



ANKKIS kiitos uuden pinon avaamisesta ja täällä on kaikki ulokkeet ( tällähetkellä se metrinenkin otsikossa) pystyssä sulle, jotta se inssi tuottaa toivotun plussatuloksen !!



ANILLE myös tesemppiä sinne yritykseeen, mä uskoin ihan hirveesti clomien tehoon kun kakkonen tärähti ekasta clomikierrosta mutta tämä tikrunpentu plussasi heti kun kun lopetin clomit ja ne aiheuttivat minusta aivan kamalan pirttihirmun( toki olen sitä muutenkin mutta mutta...)



ULLRIKE pidän myös sulle kaikki ulokkeet ylhäällä ja tuo selkäkipu on muuten aikas mystinen juttu, mulla kanssa tässä plussatussa kierrossa oli selkä ihan kamalan kipee ja kun siitä mainitsin niin sain kommentiksi että olet raskaana...hmm merkillinen juttu mutta ollaan ihan hssss että plussa sieltä pärähtäisi !!



WEMPALLE iso hali, parempaa olotilaa ja jaksuja ultran odotukseen.. kaikki on hyvin usko pois !!



PIETU joko olet " aamukamman hommannut " ?



EMMI ihanasti tuo Tiinuska kasvaa, se on loppujen lopuksi ihan kamalan lyhyt se eka vuosi, nauti ihan kybällä ja mun mielestä on ihan tervettä että käyt välillä pikku keikoilla töissä, niin minäkin aion tehdä tulevaisuudessa, ei mun pää kestä jos en pääse tuulettamaan aivojani töihin aikuisten ihmisten joukkoon !!



SENNIINALLA sujuu hienosti vieraiden kanssa , upea juttu, omista appivanhemmistani täytyy sanoa että meillä kans appiukko saattaa puuttua herkemmin asioihin ,mutta se on vanhentunut sen verran että sillä taitaa omassa elämässä olla ihan tarpeeks...



Meillä alkaa huomenna kaikilla muksuilla koulu ja selvästi jännitystä on ilmassa, sen verran kiukkuista porukkaa tänään täällä on ollut !!

Pääsee äiti itkemään kun vie " vauvat" kouluun...

Nyt sapuskaa laittamaan !!



Mukavaa viikkoa kaikille !!



Isotikru+tikrunpentu rv 25+4??

Kiitos Ankkis pinon avaamisesta. On vähän hitaanlaista ollut raahautuminen koneelle tänäänkin mutta onneksi sain aikaiseksi. Hirveän hiostavaa ja kuumaa. On sitten melkoista masokistin vikaa kun shoppailureissun heitin töiden jälkeen ja ilmastoimattomalla autolla. Pikkusen taisi olla piuhat löyhällä...



Wempalle heti tuuletan ensitöikseni puolenvälin rajapyykin ylittämisestä. Odottelen kuumeisena ultrakuulumisia, pian nuo 3 yötä menevät.



Ullriken piinassa olen myös satasella mukana. Mukavaa että valaisit tuota deadline-hommaa, todella toivon että masuasukki on kohtuusi kiinnittynyt eikä tarvitse vielä mitään menopaussibilehileseuroja perustaa. Jestas, hedelmällisessä iässä joka iikka tässäkin porukassa ;)



Isotikrun tavoin minäkin ulokkeet pystyssä Ankkiksen Inssiin että toisi toivotun tuloksen.



Omaa napaa taas jännittää. Että tulisi se täti jos kerran meinaa! Oviksesta laskien piti tänään aamulla menkkojen tulla mutta niin vaan piina jatkuu. Olihan se testi käytävä jo ostamassa. Katsotaan nyt kerkeenkö tikkuun pissata ennen kuin tätsy kurvaa... No jos aamulla ei mitään näy niin ehkä sitten testaan. Miksi ihmislasta kiusataan tällä epävarmuudella;( Pelottaa herätellä mitään toiveitakaan. En haluaisi pudota korkealta ja kovaa.



-minea-

veikkaisin toimivaa keltarauhasta. Keltarauhashormoni aiheuttaa myös loppukierron tissikivut ja lämmönnousun. Oireet ovat hyvä merkki siitä, ovulaatio on varmasti tapahtunut.

Aatelkaa, en muista olenko jo kertonut tiinun uudet mitat :-// Yleensä muisti ei ihan näin pahasti pätki, mutta nyt se sen tekee ..



Olen ihan pika visiitillä koska keitokset kiehuvat keittiössä ja pian syödään(niin n. klo. 23)



Tiinun mitat:

paino: 7500g

Pituus: 62cm

-hienosti oli taas kasvanut, ja nyt oli tullut pituuttakin mukavasti lisää. Kaikki oli hyvin, Nti oli oikein hyväntuulinen, vaikka alussa hieman ' vierasti' Thoitajaa.



Kiitos Isotikru mukavasta kommentista! Välillä(jatkuvasti) kannan huonoa omaatuntoa työnteosta, mutta meidän perheessä se ei ole ns. valinnainen asia, eli toisin sanoen, on pakko käydä/tehdä töitäkin vaikka kurjaa se on, koska asuntolaina on maksettava joka kuukausi, ja mies aloittaa opinnot juuri sopivassa kohdassa (?) Mutta kiitos että otit omantunnon tuskaani pois harteilta, ja olenhan mä myös nauttinut että olen aina silloin tällöin päässyt kotoa pois. Mutta onhan mulla tuo harrastuskin, sekin on omaa aikaa, ja sitten tykkään lukeakin, ja mies kiltisti hoitaa tiinua :-)) No lukemisen olen ajoittanut myöhäiseen iltaan, kun tiinu on untenmailla.



Kaikille vilkutuksia, ja masun silityksiä teille joilla on masukki matkassa. Voikaapa hyvin ja muistakaa juoda paljon näiden helteiden aikaan. Ja ani, nyt pois se huono omatunto, tyttö tykkää olla päiväkodissa, joten ole iloinen, ja nauti omasta vapaasta ' vielä hetken aikaa' ennen kuin työt alkavat. Onnea työnmetsästykseen.

Ullrikelle peukutusta mahd.raskauteen !!!!!



t. emmi ja tiinu(kohta 4.5kk)

Vieläkö muistatte..? Oon ollut poissa täältä pitkään, omasta mielestä ehkä jo liiankin pitkään! Jotenkin vaan iski joku hirveä ahdistus ja masennus, kaikki kauhu- ja uhkakuvat löi päälle ja vakuutin jo itseni siitä, ettei musta enää oo vauvalle äidiksi.. Hautasin siis unelman vauvasta ja aloitin pilleritkin uudestaan, vaikken ihan satavarma ollutkaan halusinko tehdä sen vai en. Miten musta on tullu niin toivoton päätöksentekijä?? Vaikka eihän nää asiat edes omassa päätäntävallassa ole.. Siinä vaiheessa päätin että lopetan koko vauva-ajattelun ja jonkin aikaa se onnistuikin; oli kaikenlaista suhaamista töissä, oma terveyskin reistaili jne. Mutta sitten taas, ihan hiipien alkoi tulla ajatuksia pienestä ihmisestä, vauvantuoksusta, kotona olemisesta, äitiydestä..



Ja nyt ollaan sitten taas 0-pisteessä. Vaikka jostakinhan sekin kai kertoo, että taas täällä notkuilen. Jonkin aikaa oon vaan lueskellut teidän juttuja ja ajttelin etten kehtaa enää kirjotellakaan kun oon tämmönen tuuliviiri, joka ei tiedä soutaisko vai huopais.. Mutta kun te ootte niiiiin ihania että kuulumisia lukiessa tuli ihan semmonen olo kuin ois kotiinsa tullu, niin päätinpä sittenkin rohkaistua.. Paljon on tapahtunut sitten viime visiitin; Emmin Tiinuska on jo iso tyttö, Senniina hoivailee omaa prinsessaansa (minkä appivanhemmilta kerkiää ; )), tikrunpentu ja pulla kasvavat vaudilla ja Elsamarjakin plussannut! Hienoa! Mahtuuhan joukkoon ikävämpiäkin asioita, ja piinaa -tottakai, ja kaikille teille lujasti voimahaleja!!! Ja sinä Wemppaseni, et uskokaan miten onnellinen sun puolesta oon!!!! Kaikki enkelit turvananne!



Aattelin nyt täällä teidän kans kuulostella mihin suuntaan elämä vie ja mihin ratkaisuun päädyn. Mies on jo ilmaissut kantansa; hän haluaa isäksi vielä 4. kerran, mutta antaa toki mun päättää ihan rauhassa. Haluaisin teidän kanssa jakaa näitä välillä kipeitä ja välillä ihania tai pähkähullujakin ajatuksia ja tuntojani, joten jos vielä mahtuu joukkoon, niin tulen hypyn kengässä!!



walo

Voi sinä ihana Waloseni: Et tiedä miten olen miettinyt mitä sinulle kuuluu... Usein sinua huhuilinkin, mutta luovuin jo toivosta kuulla sinusta mitään. Ehdottomasti tänne tulet takaisin, ei tarvitse edes muuta miettiä!!!



Palailen myöhemmin...



wemppa

Ullrikelle toivon tuottoisaa piinailua! Tuntemuksista on vaikea päätellä mitään, niitä kun on suuntaan jos toiseen... Jotenkin mulla on kuitenkin sun suhteen sellainen tunne, että kun palailet linjoille, tuot mukanasi ihania uutisia.

Ja kiitos - mielenrauha vallitsee.



AhkeraAni: Siivous tuossa hellesäässä on taidetta, nostan hattua!

Tsemppiä työnhakuun! Mukavaa kuulla, että hoidossa sujuu lapsella hyvin.



Ankkis: Kiitos, kyllä toisaan helpotti, kun rajapyykki tuli ohitettua. Se vaan on niin kummallista, miten tietyt päivämäärät ja viikot jne. kummittelevat mielessä. Kovasti onnea taas sinnepäin. Pitkää ikää siimahännille toivottelen.



Isotikru: ..." töihin lepäämään" ... mulla oli sama ajatus päässä jossain vaiheessa lomaa. Ei sitä ääneen viitsinyt kotona sanoa, ja tietenkin olisin mieluusti lomalla vieläkin. Mutta kyllä se totta on, että tavallaan töissä pääsee helpommalla. Paitsi että mulla tulee nyt istuessa paha olo. Miten se voi olla edes mahdollista? Kun kävelen vähän olo paranee...

Itkitkö aamulla? Mua alkoi itkettämään kun tokaluokkalainen väänsi puhelimessa itkua mun soittaessa ja toivottaessa hyvää koulupäivää. Aamulla en edes nähnyt koululaisia, kun lähden jo niin ajoissa töihin.



Minea: Kiitos tuuletuksista!! Minä puolestani peukutan ja liputan sinun puolestasi. Hartaasti toivon, että pääsisit käyttämään ostamaasi testiä ja sanomattakin on selvää, mitä tulosta toivon.



Emmi: Kiitos masun silityksistä. Tuntui hyvältä. Anna sínä Tiinulle puolestani iso hali.



Ja vielä kerran Walo: Tervetuloa takaisin!!!!



*****

Olen menossa kahden jälkeen työterveyslääkärille. Nyt olen mielestäni kärvistellyt tarpeeksi pääkivun ja pahanolon kanssa. Torstaina ultran tekee siis lääkäri ja hän saa sitten " luvan kirjoittaa" lisää saikkua jos oloni jatkuu tällaisena. Eikö näin siskot!



wemppa

Saatiin meinaan uusi-vanha Walo takaisin porukkaan. Se olikin se päivän paras uutinen.



Meinaa mun touhut mennä jo vitsin puolelle. Huom. ' Sairasta itkunsekaista naurua'

Aamulla heräsin kuin telkkä, olo oli tosi hyvä ja kirmasin suoraan vessaan testailut mielessä. Tarkistin vielä ettei punaista näy lähimain, suikkasin testin alle ja ' you know' , sain tuppilon paikoilleen ja pöydän kulmalle...ja TADAA sieltä kurvasi täti niin että en kerennyt edes kissaa sanoa. Perhana että otti pattiin! No, sanomattakin selvää että raskaana en ole, mutta testitikkuun ei tullut sitten edes kontrolliviivaa...



Eihän tässä auta kun kattella taas eteenpäin pystyssä päin vaikka hieman surettaakin. Olishan se ollut hienoa mennä keskenmenon jälkitarkastukseen muutaman viikon päästä ja kohdussa olisi voinut näkyä muutakin kuin seinämät...



Noh, kaikille kuitenkin kiitokset tsemppauksesta ja peukkujumpasta. Peukutetaan nyt täysillä sitten Ullrikelle ja muille piinaajille.



Että tämmöistä.



-minea-

Minea: No voihan... sentään. Ihanku sun kroppasi oikein kiusaa tekisi. Että vähän niinkuin lupailisi ja viimehetkellä huutaa " ähäkutti" . Halukset sinne. Ja ihan hölmöä kysellä, mutta ihanko kunnon vuotoa..? Kun kuitenkin jäi vähän kaivelemaan se, ettei edes kontrolliviivaa tullut.



Minä sain loppuviikon saikkua. Perjantaina olisi koulutus johon mielelläni menisin, mutta pitää katsella oloa. Siellähän just pitäisi istua paikoillaan ja siitähän se pahin olo tulee. Lääkäri kysyi, että " laitetaanko ensi viikkokin?" Minä sanoin, että jos nyt vaan tämä ja katsellaan tilannetta sitten.



wemppa

No, sehän tässä onkin että kunnon vuoto ei ole vielä alkanut. Kipuja on kyllä ikäänkuin yrittäisi tyhjentää, odottelen megarätti housussa että millon se alkaa. Pikkuhousunsuoja olisi toistaiseksi riittänyt.



Itse asiassa töistä tullessa meinasin roskiksesta penkoa testin ja tarkistaa muttä jätehuolto oli kerrankin ajoissa tyhjentänyt Sulon, jäi mietityttämään että mitä se näyttikään. Eihän jälkikäteen tiirailu mitenkään viisasta ole, mutta viskasin sen äkeissäni heti roskiin kun paperiin tuli tuota punaista.



Luulen, että km:n jälkeen kroppa vaan yrittää normalisoitua, en usko että mistään muusta tässä kyse olisi.



Ilta on nyt sitten mennyt ainakin 600 kalorin verran lohdutellessa itseäni. Mieli vähän down, mutta kuten jo tuossa aiemmin. Nokka pystyssä viimeistään jo huomenna uuteen kiertoon.



Olisit nyt Wemppa " samalla vaivalla" ottanut seuraavankin viikon ;)



-minea-

Pikkukoululaiset tulivat just sisälle ja menivät suihkuun mutta ihan kohta on iltapalaa tarjoiltava joten pikasesti moikkaan teitä...



Wemppa kyllä mun oli täys työ hillita itseni siellä koulun pihalla etten alkanut ääneen vollottamaan, kamalaa miten sydämestä riipasi vaikka se on ihan luonnollinen asia että lapsi menee kouluun mutta jotenkin tuntui siltä että jotain peruuttamatonta alkoi..niinkuin todellisuudessa alkoikin !!

Hyvä että hait saikkua, mitä sitä suotta töissä kärvistelee ja itseään kiusaa !! ja jatkat sitä hyvällä omallatunnolla jos olotila ei parane !!



Minea mä tiedän tuon tunteen kun ekaks ku... tikkuun ja samassa täti kurvaa paikalle,,lohtuhalit täältä mutta älä vielä heitä kirvestä kaivoon jos se olisikin ollut vaan jotain túhrua tms...



Sorry jäi demisnamiska painamatta joten tämä raskausdementia kiusaa enkä muista mitä mun piti teille muille kommentoida!!



Hej pä dej huomiseen....



Isotikru

Minea: Niin, " olisin ottanut" ensi viikonkin, mutta kun ensi torstaina olisi lähtö työpaikan kesäpäiville... Se on mulle kuin lomaa, täysihoidolla 2 vrk ja hyvää seuraa... Sinne en kehtaisi lähteä jos saikulla olisin. Mutta katotaan sit taas sitä seuraavalla viikolla. Voi vitsi, ei siis kunnon vuotoa... no, ei nyt kuvitella enempää. Katsellaan mitä tuleman pitää. Ja oli miten oli, sä olet ihanan positiivinen, aina suuntaat uuteen kiertoon. Hienoa!!



Isotikru: Ai sulla raskausdementia myös.. Mä jo unohdin tässä välissä mitä sulle piti sanoa. Tarkotuksella en painanut demisnappia, kun ajattelin, että " kyllä mä nyt sen muistan" . Joopa joo...



wemppa

Niin sitä piti kysyä, että miten niiden pikkukoululaisten päivi oli mennyt. Olivatko intoa täynnä?



w

olivat ihan intona kun haettiin ne autolla koulusta kun vettä satoi just puoleltapäivin ihan kaatamalla...



Reissuvihkot olivat saaneet ja jotain papereita meille vanhemmille tiedoksi ja oppilaskortit täytettäväksi..



Loppuviikosta sitten kirjat ja lukujärjestys..



Isommat koululaiset olivat ihan jotain muuta kun innokkaita mutta esikoinen oli tyytyväinen lukujärjestykseen kun kasin aamuja viikossa on vain kaksi ja hyppytynteja ei ollenkaan..



Täällä jyrisee jo ja kohta taas tulee taivaantäydeltä vettä, vien koirulin pikasesti iltalenkille ettei neiti hienohelman tassut pääse vahingossakaan kastumaan.,..



See you !!



Isotikru

Ihan ekana minealle kunnon rutistukset-kyllä se vielä iloksi muuttuu, aivan varmasti !!! Mutta kurjaa oli lukea tätsyn tulosta :-// Mutta minkäs teet, kun karkuunkaan ei pääse, jos se on päättänyt tulla. Uudelle kierrolle onnea, jollei tämä täti nyt jostakin syystä ota ja lähde ennen aikojaan. Tule kertomaan kuulumiset ..



Wemppa kiitos tiinun terveisistä :-)) Kyllä tuota tyttöä tulee halittua ja pusuteltua yli sallitun, ihan koko ajan tekisi mieli moiskauttaa suukko poskelle kun on niin i-h-a-n-a !!! Nyt vain ärisee, kun ei pääse liikenteeseen ja hermostuu vain olemaan masullaan tai selällään, kun on masullaan niin tekee hurjasti erilaisia liikkeitä ja ottaa jo konttaus asentoakin(hui) Hyvä, etä sait saikkua, oisit ottanut vaan ensi viikonkin !!!



Walo tervetuloa takaisin. Sitähän tämä elämä on, huopamista ja soutamista aina välillä. Koita ajatella miksi haluaisit taas äidiksi ja saada vauvan, mitkä ovat ns. ne positiiviset asiat, ja sitten taas mitkä olisivat ne negatiiviset, jos vauva teille tulisi. Jaksuja sinne teille, ja ei todellakaan ole yhtään hävettävää, jos ei tiedä mitä haluaa ... Käyhän palstailemassa.



Isontikrun pikkuiset aloittivat koulun, voih, kyllä aika menee nopsaan .. Kohta se tiinukin jo sovittelee selkäreppua. Nyt jo masentaa pelkkä ajatuskin.



Ja täällä ollan hikoiltu koko päivä. Oikein harmittaa nämä kelit :-// Tänään satoi, ja juuri silloin oltiin vaunujen kanssa tulossa kotiin ja jouduin olemaan kaupan katoksen alla TUNNIN, mutta onneksi tyttö nukkui. Ja tänään on ollut sellainen lihotuspäivä, söin 1000 kaloria tuosta noin, varmaan kymmenessä minuutissa, eli suklaasta on kyse. Hitto vieköön huomenna saa painaa tuonkin kalorimäärän edestä salilla.

Ja EMME lähde joulukuussa reissuun, eli vihdoinkin löysimme yhteisen sävelen, ja menemme vasta ensi kesäkuussa ja silloin taidammekin olla hieman pidempään, ja tiinukin on jo yli vuoden. Jouluna olisi kyllä kiva lähteä jonnekin muualle vaikka kanarian saarille :-))



Senniina miten menee ?? Mitä Meralille kuuluu ?? Toivot. kaikki on hyvin.



Pinkerton vissiin lomailee ??



Pietu(ko) myös ??



Nyt hyvää yötä kaikille ! t. emmi ja tiinu

Mikä onni, ettei tarvinnut lähteä tänään töihin... valvoin yöllä monta tuntia ja kuuntelin peltikaton ropinaa (lievä ilmaus sille äänelle) ja ukkosen jyrinää. Unen sain vasta joskus ennen viittä ja miehen kello soikin sitten sopivasti ennen kuutta.



Isotikru: Arvelinkin, että pikkuiset on olleet riemuna. Meillä lapset meni siis tokalle ja kolmannelle, eikä sitä rieumua kamalasti ollut havaittavissa. Kavereiden tapaaminen oli kyllä hauskaa.



Emmi: Uskon, että Tiinu saa osakseen paljon hellyyttä ja haleja.

Ja sinäkin vetäsit suklaata... eräs tuttavani oli Turkissa ja toi tuliaisena ISON Tobleronen. En kyllä kokonaan sitä syönyt, mutta muutama pala sitä vastaa varmaan aika paljon ruokaa. Ja sitten normaalit syömiset vielä päälle. On sitten eilen vedetty urakalla kaloreita kun Mineakin on itseään lohdutellut. Miten pitkään (suunnilleen) aioitte ensi kesänä matkalla olla?



Mukavaa keskiviikkoa kaiklle. Lähden tästä saattelemaan tyttöjä kouluun kun kotona kerran olen. Saa samalla pienen rauhallisen lenkin tehtyä. Sitten kotiin sohvalle makaamaan ja Serranon perhettä tuijottamaan.



wemppa