--------- Kultainen 60-luku viikkoon 33 ----------
Ei tainnut olla meille vielä pinoa tälle viikolle, joten täältä pesee.
Kommentit (52)
Vasta pääsin nettiin, on ollut tylsä saikkupäivä kun yhteys on ollut katkolla!
Mutta siis viikonloppuja kaikille.
wemppa
.. huvitti nimittäin tuo " murrosiän" merkit... meitin teini nimittäin meni ekana koulupäivänä KÄVELLEN kouluun, koska kypärän päähän laitto (myös minä pakotan lapset käyttämään kypärää) olisi pilannut kampauksen.. OUMAIGAAD!! Miellä koulu vaihtui, vaikkakin vain toiselle puolelle katua. Köksää oli tänään ollut ja esitteli mulle tohkeissaan että mitä sitten haluaa milloinkin kokkailla... :))) Noh, vuoden päästä voi olla niin että täällä huushollissa on ruoka valmiina kun tulee töistä... siis siitä töistä minkä toivottavasti kohta saa :))
Toivottavasti frisyyristä tuli hyvä :)))
Kaikille hyvää viikonloppua.. palaan taas langoille ensi viikolla.
ANI
Tän illan päällystykset tehty ja lapset uinuu autuaasti, huoh! Vähän on viikon jälkeen veto pois, mutta eiköhän se tästä. Enemmän kuin mukavaa on ollut tuntea itsensä tervetulleeksi takaisin ja nyt kun takas tulin, ihan heti en pois lähdekään!
Hienoa lukea hyvät ultrakuulumiset Wemppa! Kivakivakivakiva!
Kiva kuulla myös Tetistä ja Pojusta!
Mutta voi EI Ullrike! Ei tähän mitään muuta keksi kuin rutistaa kunnon hali.. Voimia ja toivoa tulevaan!!
Viikonloppu jo hyvässä mallissa, joten jaksellaan ja huilitaan!
walo
Täällä toinenkin Näpsäsormi linjoilla.
Taas on perstai kun jaksan palstailla. Luin tuossa läpi tämän viikon kirjoitukset.
Ja taas pettymyksiä, Minea ja Ullrike ainakin, oliko vielä joku muu? Elkää loukkaantuko, jos unohdin jonkun. Sama pää kesät talvet.
Mutta niin kauan kun on elämää, on toivoa, vai miten se meni?
Miten sie Ani jaksat siivota? Mie julistin kesäkuussa ukolle, että ennen en siivoa ennen kun tulee sateinen viikonloppu ja ollaan kotona. Kesällä viikonloput menee veneillessä aina sään salliessa. Olen töissä viiteen, joten arki-iltana en ala riehumaan. Meillä kun valitettavasti on niin, että siivoaminen on minun harteillani. Enkä ole siivonnut. Kesäkuun lopulla kävi siivooja, kun mies tilasi. Tän kuun viimesenä päivänä on tulossa taas. Kertaakaan en ole luuttuun enkä imuriin tarttunut koko kesänä!!! Meillä on kyllä sen näköistäkin, mutta kesällä olen mieluummin pihalla.
Niin että Walo, ostakaa ihmeessä se talo, jos se kolahti niin täysillä. Meillä on molemmilla pieni palkka, mutta kummasti ollaan tässä seitsemisen vuotta velkaa makseltu ja hengissä ollaan ainakin vielä. Tosin ainakin saman verran on vielä jäljellä. Mutta koko ikäni kerrostalossa asuneena en tästä enää ihan hevillä kerrostaloon lähtisi. En vaikka työtä piisaa kun on vanha talo. Ja remontti valmistui viime syksynä. Jos ette osta, se jää harmittamaan kuitenkin.
Jotain muutakin oli vielä. Ai niin se herkuttelu. Hyvä, että muutkin kuin minä ovat kovia syömään makeeta. Fazerin sininen tai koko paketti Aino mustikkapiirakkajäätelöä menee yhdeltä istumalta eikä tunnu missään. Paitsi nyt on pari viikkoa ollut sellainen kevyt kenttä-ällö päällä. Ja väsymys vie kohta hengen. Siis sen hengen joka ei tahdo sisätiloissa kulkea. Töissä ja kotona pitää avata kaikki lävet, että sisällä tuulee niin että tukka lähtee. Mutta sillon pystyn hengittämään. Muuten tuntuu, että tukehtumiskuolo iskee justiinpaikalla. Hengenahdistus, hengästyminen, väsymys, haluttomuus, lihasheikkous on kaikki raudanpuutoksen oireita, joten hain paketin rautatabletteja ja raskaus-Multivitaa. Ihan täysi pilleri-iita jo tässä vaiheessa.
Esikoisen kanssa ei ollut mitään tällaista.
Ani kyseli la:n perään. Nettilaskurien mukaan se on vikojen menkkojen alkamsen mukaan laskettuna n. 6.4. Ovis oli siitä vajaa kaksi viikkoa myöhemmin ja silloin tärppäsi, sen tiedän faktana. Joten sen mukainen la olisi vastaavasti myöhemmin, n. 17.4. Eka neuvola on 28.8. Siihen asti yritän pitää pientä epäuskoa päällä ihan kaiken varalta. Näin vanhana kaikenlaiset epäluulot nostaa päätään.
Ullrike, varoittelit toksoplasmoosista. Olen kyllä siitä tietoinen. Meillä oli kaksi vanhaa kissaa kun odotin esikoista. Silloin torjuin moisen höpöhöpönä enkä saanut mitään, vaikka ihan paljain käsin tyhjentelin hiekkoja. Nyt mieluusti jättäisin homman ukolle, mutta kun poijjaat, tai oikeestaan toinen niistä, on teki (toivottavasti voin käyttää imperfektiä) muutaman kerran olkkarin melkein uudelle vaalealle matolle sellaiset haisevat läjät kun ukko oli vielä töissä, että ei ollut paljon vaihtoehtoja. Nyt se puolestaan lähti bestiksensä kanssa viikoksi vaeltamaan päälaen Lappiin. Puhelimessa on kenttää ehkä ensi viikon perstaina seuraavan kerran. Ne on tänään ajanu Rovaniemelle asti ja huomenna jatkavat Sevettijärvelle. Jossain siellä ihan pohjoisessa ja Norjassa asti ne sit patikoi viikon. Tavoitteena on, että yhtään ihmistä ei viikon aikana nähdä. Tämä on jo viides tai kuudes kerta kun lähtivät. Se on meidän miehen ainoa kesäloma. Rakennusalan yksinään yrittävä yksityisyrittäjä ei paljon kesällä lomaile, ja jos/kun lomailee, kotoa on lähdettävä jonnekin. Miulle on lomaa jo se, että voi olla kaikessa rauhassa kotona, eikä tarvii lähteä töihin.
Ani: saako kysyä, mikä on tarkka synttäripäivä? Miullakin on syksyllä, ja mietin tässä juhlisinko vai en. Millaiset juhlat meinaat järjestää? Pyydätkö isonkin seurakunnan?
Senniinan pahimmat pelot anoppivierailun suhteen eivät onneksi tainneet toteutua. Sympatiseeraan ennakkopelkoihin ihan kybällä. Miehen vanhemmat on ihan supisuomalaisia, mutta nuo etukäteisajatukset kuulosti niin tutuilta. Mutta onneksi meni paremmin.
Voi teitä koululaisten perään itkijöitä. Työkaverilla oli tällä viikolla ihan sama tilanne. Kylläs ielläkin on varmasti kyyneleet valuneet. Maanantaina voin udella tarkemmin kun tämä äiti palaa lomilta. Meidän esikoinen aloittaa koulun vasta kahden vuoden päästä, ja melkein itkettää jo nyt. Toukokuussa lähti kaksi ensimmäistä hammasta, ja jo meikäläinen tyhjensi kyynelkanavia... Kun ei haluaisi päästää irti.
Pojalla on ollut jo monta vuotta kova vauvakuume. Itku pääsi pari vuotta sitten kun edellisen hoitopaikkansa suosikkitäti onnitteli, että teille tulee vauva. Poika oli hänelle uutisen totena julistanut. Silloin kävin ankaraa henkistä painia itseni kanssa, haluanko toisen lapsen vai en. Silloin oli vallalla en halua -vaihe ja sen seurauksena ankarat itsesyytökset. Poika ei vielä tiedä koko asiasta mitään, koska kun hän tietää, sen tietää koko kaupunki, tutut ja vieraat. Lomalla hän kuitenkin jo suunnitteli paikkaa pikkuveljen pinnasängylle. Ja isänsä kanssa uimarannalla toissailtana (mies kertoi) oli ilmoittanut, että toukokuussa meille syntyy vauva. Talvella hän sanoi, että äiti nyt mie tiiän minkä takia siun masu on noin pullea (tässä on vähän keski-iän pallomahan tynkää siunaantunut), siellä on vauva kasvamassa!
Täällä yksi sun toinen valitteli helteistä. Mie oon varmasti jotenkin outo, mutta tällainen hellekeli sopii miun anatomialle täydellisesti. Ihana lämpö. En koskaan valita liiasta kuumuudesta (paitsi kerran Kauko-Idässä pienen palmusaaren rannassa tuntui, että vähempikin paahde riittäisi). Kylmästä marisen kyllä liiankin herkästi. Kohta saa taas palella kiintiön täyteen ja ylikin. Mutta jos keväällä edessä oleva äitiysloma vähän helpottaisi. Sillä niitä synttärijuhliakin ajattelin, että silleen saisi pimeää ja synkkää syksyä vähän piristettyä. Viime vuonna marraskuussa mentiin naimisiin, joten sekin sopivasti helpotti pimeyden keskellä. Syksy on kyllä vuodenajoista se kaikkein kamalin. '
Nyt alkaa kello näyttää sellaisia lukemia, että parempi vähitellen vääntäytyä punkan pohjalle, että jaksan edes jotenkin herätä kun nahkavekkari kiljahtaa.
Öitä kaikille ja silleen
Elsamarja
Aamukaffet juotu,Hesari luettu ja pyykkikoneet jyllää...
Pikkupimut heräsivät just ja nyt syövät muroja joten hetken saan olla ehkä rauhassa tässä koneella..
Kirpparille suunnittelin lähteväni tyttöjeni kanssa kun esikko ja isäntä onkin tämän viikonvaihteen kahdestaan reissun päällä.
Maanantaina alkaa sitten ihan oikea arki ja tämäkin mamma palaa työelämään, tosin on vähän ristiriitaiset fiilikset, toisaalta on ihanaa palata töihin mutta kotonakin olisi kivaa just kun on tottunut tälläiseen leppoisaan koti-rytmiin ! Noh 7 vkoa ja alkaa äippäloma joten katsotaan miten viikot vierii... kotona vai töissä who konow´s ??
Wempalla oli ihania ultrakuulumisia, hienoa niinhän sen pitikin olla ja nyt relaat ja nautit loppu-odotuksesta !!Onksos sulla itsellä minkäälaisia aavistuksia/fiiliksiä kumpaa lajiketta siellä masussa asustaa?? Mä luulen kyllä että teet poitsun....
Elsamarjalle onnellista odotusta, oli kiva kuulla sinunkin kuulumisiasi !!
Walolla samoja kirjan päällystyspuuhia kun mullakin mutta enpä oikeastaan tykkää koko touhusta mutta pakko mikä pakko...
Mitens talo-projekti etenee? Joko teitte päätöksiä??
Ankkikselle onnittelut uudesta frisyyristä, mä olen ihan kade, pitänee saada ens viikolla itsekkin aikaseksi ja tilata aika kampaajalle..
Ani mun kakkonen on innokas leipomaan ja kokkaamaan ja täytyy sanoa että on mukavaa kun saan maistella pullia, lettuja, ym räpellyksiä ja ihan hyviä ne on ollet ! Mitenköhän sitten kahden vuoden päästä kun aloittaa kotitalouden ylä-asteella vieläköhän intoa piisaa ?
Vähän epäilen...
Teti olipa mukavaa kuulla teidänkin kuulumiset. Onpas Poju jo " vanha" kamala miten nopeasti aika menee...
Pinkertonilla oli ongelma Baby Bornin kanssa,,, mä omakohtaisesta kokemuksesta kerron että meidän 2.n halusi 4-v syndelahjaksi Beibbarin ja ostettiin se ihan sen takia että neito sai toteuttaa hoivaviettiään ja mustasukkaisuus vauvoja ( tuolloin kaksoset olivat 2 kk vanhoja) väheni selkeästi kun molemilla sekä äidillä ja neidolla oli omat vauvat. Kallishan se on mutta ainakin meillä rahansa arvoinen...
Pietu mulla on edelleen sun kohdalla fiilis että pulla olis munkki...
Pikkueukko tervetuloa joukkoon mukaan, tää on ihan superhyper hyvä jengi !!
Ullrike ja Minea jos en oo vielä osanottoani ilmaissut niin tässä tulee... paska, paska paska... sanat ei riitä enempään...
Senniinalla sujuu hyvin vierahien kanssa, upea juttu, koska hyö lähtevät pois että pääset taas linjoille kunnolla meidän kanssa ?
Jaahas nyt on pesukone lingonnut joten taidanpa kivuta tuonne yläkertaan laittamaan pyykit kuivumaan ja seuraava koneellinen pyörimään..
Palaamisiin !!
Isotikru+tikrunpentu
Kiitos KAIKILLE ultrakuulumisten onnitteluista.
Ullrike: Viimeksi pahoittelin vaan menkkojen alkamisesta, mutta olen täysin samaa mieltä kuin muut, että en missään tapauksessa haluaisi luopua sinun tekstiesi lukemisesta. Ja Ankkiksen kommenttiin yhdyn täysin.
Isotikru: No, enpä oikein osaa sanoa tuohon sukupuolituntemukseen... Kun olen vaan jotenkin niin varma, että meille ei voi tulla kuin tyttöjä. Ja sitten toisaalta, kun tämä raskaus on jotenkin tuntunut niin erilaiselta kuin aikaisemmat, niin olen ajatellut sen merkitsevän poikaa... mutta tiedä näitä sitten. Ja koska minnekään 4D ultraan en ole menossa, niin joudumme odottelemaan jouluun asti. Mutta niinkuin Pietu kerran sanoi, on ihan kivaa kun on jotain jännitettävää.
Silloin torstaina ultran jälkeen lääkäri muuten kysyi, että mitä mä haluan jatkossa... että haluanko vielä jonkun ylimääräisen ultrakäynnin. Sanoin että en tarvitse. Että mennään nyt vain luottavaisin mielin kohti joulua ja jos jotain ongelmia ilmenee, niin sitten otan yhteyttä. Toisaalta olisi ollut kivaa vielä päästä vielä kerran ennen syntymää katsomaan vauvaa, mutta toisaalta tuntuu, että mä vaan stressaisin liikaa, kun tavallaanhan se olisi sitä epäilyä, että kaikki ei taaskaan mene hyvin. Vaikea selittää mitä tarkoitan, mutta ehkä ymmärrätte.
wemppa, tänään tasan rv21.
Olen kyllä käynyt lähes päivittäin lueskelemassa kuulumisia, mutta en ole saanut aikaseksi kirjoitella. Ullrikelle ensiksikin halaukset. Sanattomaksihan nuo uutiset aina vetää:-( Hyviäkin kuulumisia Wempalla ainakin!!
Täällä aletaan pikkuhiljaa tottua vieraitten läsnäoloon. Olen oman maan kuulumisista ihan kuutamolla, kun meillä pauhaa satelliittikanavat kaiken päivää. Onneks sentään tulee lehti..Meral meinasi äityä pitämään etelämaalaista elämänrytmiä (nukutaan 01-11), mutta päättäväisesti aion oikaista sen takas meikäläiseen (n.22-08). Multa nääs hajoo pää, jos pitää valvoa noin myöhään ja ens viikolla on kuitenkin kuskattava poikaa kouluun aamulla.
Eipähän tässä nyt muuta tällä kertaa. Huomenna Meral täyttää jo 2kk!
Senniina: Annapa Meralille onnittelupusu ja iso halaus aamulla... Siis jo 2 kk, kyllä tää aika on mennyt nopeesti.
*********
On muuten ihanaa, kun tytöt vuorotellen pitkin päivää halaa mun mahaa (on jo aika iso) ja laittavat korvan sitä vasten ja sanovat " hei, se puhui mulle" . Jotenkin niin liikuttavaa. Ja esikoinen paljasti eilen, että oli pelännyt koko ajan että rakenneultrassa selviää jotain ikävää. Oli jopa nähnyt kamalan painajaisen asiasta. Ennen ultraa kysyi multa, että " selvisikö sulle äiti viimeksi rakenneultrassa, että Inka kuolee..?" Kaikkea siellä kuitenkin vielä niin pienessä päässä liikkuu.
Itsellä on rauhallinen mieli, olen päässyt pahimpien pelkojeni ohi. Ja se on hieno tunne.
**********
Isotikrulle jaksamista sitten taas työrintamalle. Sulla on enää niiiiiin vähän työviikkoja jäljellä. Ja kun olo käy tukalaksi, saikulle lepäämään. Tää muutaman päivän lepo teki ainakin itselle tosi hyvää. Ja kun helteet hellitti, oloni parani huomattavasti. Mukavaa, koska aloin jo miettimään, että mitä jos tää olo jatkuukin loppuun asti sellaisena. Kun nyt kuitenkin eletään sitä ihanaa ja auvoisaa keskiraskauden aikaa....
Eipä mulla mitään järkevää asiaa ole, joten lopettelen. Mukavaa lauantai-illan jatkoa.
wemppa
Wemppa; tyttöjesi touhut saivat vedet silmiin.. Ihanalta kuulostaa ja sitähän se on sisarusrakkautta parhaimmillaan ihan alusta asti! Ja hyvältää kuulostaa myös se että vanhimmainen uskalsi sulle peloistaan kertoa eikä pienessä päässään itekseen jäänyt miettimään. Itse en aina edes muista miten paljon ja järkeviä, pelottaviakin asioita tuon ikäisen mielessä liikkuu. Hieno juttu myös, että olet itse seestynyt!! Hengessä mukana ja massulle taputus : )
Isotikru. enpä sitä minäkään sitä kirjan muovittamista suoranaisesti rakasta ; )
Ja Senniinan Meralille onnet täältäkin..
Nyt iltapalalle..
walo
ei se mitään, että se ei ole kivaa mutta lisäksi mä olen siinä tosi huono. Kannet on aina ruttuja ja ilmakuplia täynnä.
Wemppa tosi mukava kuulla, että mieli on seesteinen ja olo parantunut.
Walo: Kiitos masutaputuksesta. Niinpä, sisarusrakkautta alusta alkaen. Vaikka meillä paljon tytöt riitelevätkin keskenään, niin ovat kyllä tosilleen tosi tärkeitä ja erittäin läheisiä. Osaan jo kuvitella mikä " tappelu" syntyy vauvan hoitovuoroista. Ja nimenomaan niinpäin, kuka SAA hoitaa.
Ankkis: Täällä myös koulukirjojen kannet rutuilla ja ilmakuplilla. En aiemmin muistanut kommentoida ko asiaa, mutta en yhtään tykkää koko puuhasta. Saisi kirjojen kannet olla valmiiksi muovitettuja.
Aurinko paistaa, ihana sunnuntaiaamu.
P.S. Ensi viikolla jää palstailut varmaan vähälle, koska muutamme töissä eikä yhteydet pelaa ainakaan vielä maanantaina ja tiistaina. Sitten voi olla kiirettä tavaroiden paikoilleen laittelussa jne. Olen muuten aika hyvin unohtanut sen, ettei työaikana käytetä nettiä kuin työasioiden hoitamiseen... Iltaisin yritän kuitenkin käydä lukemassa, jotten ihan tipu jutuista. Loppuviikosta lähden sitten sinne talon kesäpäiville.
Wemppa
Wemppa tosi kiva kuulla, että kaikki oli ultrassa hyvin ja niinhän sen pitikin olla.
Ullrike, mäkin olen pahoillani sun puolesta. Enkä siltikään oikein ymmärrä koko takarajallisen yrittämisen perimmäistä syytä, kun sama " vaiva" uudesta lapsesta on onnistui se yhden tai kymmenen kuukauden yrittämisellä tai ehkä kymmenellä vähemmän, koska isommat lapset kasvavat koko ajan ja jollain tasolla miehesi on täytynyt hyväksyä ajatus vielä yhdestä lapsesta kun suostui tähän yritykseen. Eikö " tulee jos on tullakseen" tyyli olisi mitenkään mahdollisuuksien rajoissa? Mä en ainakaan panisi tuossa tilanteessa tikkua ristiin ehkäisyn suhteen.
Ani, muistit oikein kyllä mun tyttö aloitti yläasteen, mutta koulu on sama kuin viime vuonna. Aika tohkeissaan se on vielä ollut, kertoi eilen innoissaan ensimmäisestä köksäntunnista ja askarteli kaksi iltaa itselleen lukuvuosikalenteria. Sen verran murrosikä painaa päälle, että ei voinut aamulla lähteä polkupyörällä kouluun, kun mä pakotin laittamaan kypärän päähän.
Kohta laitan pillit pussiin ja matkaan kohti kampaajaa. Edellisestä keikasta onkin muutama kuukausi ja sen kyllä huomaa.