Mitä lumen auraajat tekevät silloin, kun ei ole lunta?

joiden työnkuvaan kuuluu muina aikoina normaaleita yhdyskuntaverkon kunnossapitotoimia: katutöitä (Nämä on ne jätkät jokta kaivaa kadut auki, rakentaa keskisaarekkeita jne) viemäritöitä, puistojuttuja jne. Niiden työvuorot on normaalisti laskettu niin että väki käy töissä normaalin työajan mukaan ja tekee sitä mitä tekeillä on. Siksi kaupungin lumenluonti voi olla myöhässä jos tulee paljon yhtäkkiä, sillä hätätöihin kutsutaan ylimääräistä väkeä vain todellisessa hätätilassa, se kun maksaa lisää.



Toisen auraajaporukka on tielaitoksen ostamat yksityiset auraajat. Nämä on yleensä kuljetus- tai maansiirtoalan firmoja, jotka muina aikoina ajaa kaivinkoneita tai kuorma-autoja. Nämä lähtee töihin silloin kun sataa, koska monet ovat yrittäjiä ja on pakko.

ap

mies on kaupungin rakennusviraston palkkalistoilla ja auraa talvella lunta. hän tekee talvisin normaalia päivävuoroa ja on sen lisäksi 3 viikkoa kuukaudessa " varalla" .



varallaolo tarkoittaa sitä, että joka yö yksi työnjohtaja on yövuorossa ja tarkkailee säätilaa ja katujen lumisuutta. jos näyttää siltä että lunta alkaa tulla reilusti ja auraukselle on tarvetta niin työnjohtaja soittaa varallaolijat töihin keskellä yötä. yleensä soitto tulee klo 01-02 aikoihin ja miehellä on tunti aikaa suoriutua töihin siitä kun puhelu on tullut. ja siitä sitten mies jatkaa ihan normaalin päivävuoron perään eli työpäivälle kertyy kyllä pituutta...



keväisin kun lumet on sulaneet niin aurausporukka tekee katujen siivousta eli " hiekannostoa" . talvella kaduille on ajettu tolkuttomat määrät hiekotushiekkaa ja se pitää sitten saada sieltä äkkiä pois pölisemästä niin hiekannosto on iso urakka aina keväisin.



kesällä auraajat tietysti lomailevat eikä sijaisia oteta. minun mieheni on kesäisin ja alkusyksystä puistopuolella töissä, kastelemassa kesäkukkia ja puita. katupuolelle hän palailee siinä lokakuussa ja sitten onkin koneiden huoltohommia, katujen siivousta ja lakaisua pudonneista lehdistä ym. ennenkuin lumihommat taas alkavat.

joissain kaupungeissa on tuo varasysteemi. Mutta esim Tampereella ei ole, siksi viimesyksyn marraskuun alun lumimyrskyt saivat kaupungin kolmeksi päiväksi ihan sekaisin, kun hätätöihin ei kutsuttu väkeä vaikka bussit eivät kulkeneet kunnolla kahteen päivään. Sitä sitten pohdittiin jälkeenpäin että olisko pitänyt kutsua, muttei kutsuttu kuitenkaan.

kakkonen puhui varmaan jonkun pienemmän kunnan tilanteesta eli siellä saattavat samat kaverit tehdäkin myös katujen kunnostus ym. töitä, en tiedä. täällä helsingissä ne on kuitenkin ihan eri kaverit jotka kaivavat viemäreitä ja tekevät keskikorokkeita ihan päätyökseen. helsingissä ainoastaan puistopuoli on sellainen johon osa lumenauraajista siirtyy kesällä.



helsingissä kutsutaan myös tarpeen vaatiessa vaikka kaikki varallaolijat töihin yöllä. mutta väki on silti rajallinen ja jos tulee reilusti lunta niin pari päivää menee ennenkuin kaikki saadaan siivottua pois. kadut on priorisoitu eri luokkiin sen mukaan miten nopeasti ne puhdistetaan. ensiksi aurataan kaikki isot julkiset liikenneväylät ja bussireitit, sen jälkeen muut julkiset liikenneväylät ja viimeiseksi pienet sivutiet ja jalkakäytävät. pienellä asuinalueelle johtavalla tiellä joutuu usein kahlaamaan pari päivää lumessa ennenkuin se ehditään auraamaan puhtaaksi.

Tunnen ainakin kymmenen lumen auraajaa, jotka ovat muina aikoina maanviljelijöitä. Eli lumettomana aikana tekevät sitä maanviljelyshommaa, ja kaikilla on myös muutakin urakointia: kaivurihommia, teiden lanausta, ruiskutusta, puimista, paalausta, hakettamista, turpeennostoa, jne.



Ja tietty nää auraa talvella näitä maalaisteitä, mutta hoitavat myöskin taajamien ja lähikaupunkien aurausta. Kaupunkien oma kalusto kun ei riitä, niin käyttävät kaikkia urakoitsijoita, joita vaan saavat hommiin.

voiko joku olla näin yksinkertainen? Mitähän sisävesilaivan kapteeni tekee talvella tai jäänmurtajat kesällä?