Kysymyksiä aiheesta taapero hoidossa ja vauva kotona

a) JATKAA vai MENEE hoitoon?

Mielestäni on eri asia, että jatkaako lapsi sisaruksen syntymän jälkeen tutussa (hyväksi havaitussa) hoitopaikassa vai meneekö hän hoitoon sisaruksen synnyttyä. Pikkusisarus on valtava muutos elämässä, jota voi omalta osaltaan pehmentääkin se, että elämässä ei moni muu arkipäivään kuuluva asia muutu samaan aikaan. Jos lapsella on mieluinen hoitopaikka, jossa hän viihtyy, voi olla hyvä idea, että hän saa käydä siellä edelleen muutaman tunnin pari kertaa viikossa. Yksi elämänmuutos vähemmän.



b) PIKKUSISARUKSEN YKSINOIKEUS ÄITIIN

Sokeritoppa mainitsi asian, jota minäkin olen miettinyt. Jos isosisko/veli on toisinaan muutaman tunnin hoidossa, saa vauva silloin äidin kokonaan itselleen. Esikoisella on ollut se etuoikeus kellon ympäri ja joka päivä. Kyllä vauva joutuu niin usein joustamaan, kun sisarukset vaativat tavalla tai toisella välitöntä ja ehdotonta huomiota, että on aika mukavaa, jos vauva saa toisinaan äidin kokonaan itselleen - ja toisinkin päin. Äiti voi täysipainoisesti nauttia hetken " vain vauvasta" tietäessään, että vanhemman perään katsoo joku muu.



Ja nämä (ynnä monet muut asiat) sitten tietysti perheestä/elämäntilanteesta/lasten ja aikuisten luonteepiirteistä ynnä muista riippuen. Ihan kaikki värisävyt käyttöön, ei pelkkää mustaa ja valkoista.



:) ONNANNAA, jonka 3-vuotiaalla on viikossa 2 viiden tunnin prinsessaleikkipäivää pph:lla hyvän kaverinsa kanssa.

mun on pakko hiukan vielä jatkaa omasta elämäntilanteestamme, koskapa joku mainitsi, että



" Eniten mua tässä ketjussa huvittaa se että monilla näistä suurista tuomitsijoista tuntuu olevan helppohoitoiset lapset. Päivät menee kohtalaisen iisisti, ilman että tarvitsee miettiä, mistä niitä viimeisiä voimanrippeitä löytyy ennenkuin puoliso tulee töistä kotiin oikeasti avuksi. Siinä sitten kokemuksen syvällä rintaäänellä selitetään että hyi hyi, huono äiti olet kun lapsesi tarhaan viet ennenku on 3v. "



Meillä siis esikoinen jäi kotiin kanssani, kun jäin kuopuksesta äitiyslomalle. Näin on ollut meille hyvä, jos kuopus olisi ollut vammainen tms. olisimme joutuneet miettimään asian varmaan uudelleen. Nyt kuitenkin suurin osa tässäkin ketjussa puhunee suht terveistä, ns. normaaleista lapsista ja ymmärtää, että on erilaisia tilanteita.



Mutta

- esikoisemme nukkui ensimmäisen koko yönsä 2,5-vuotiaana

- kuopus on jatkanut samalla linjalla, vasta viime kk ovat helpottaneet

- kuopus sairasti viime talvena 5 kk (!) yhteenmenoon kaikki mahdolliset hengitystieinfektiot ja vatsataudit

- mieheni on töissä 11-12 h/vrk ja yleensä 6 pvä/vko: aika yksin tulee nämä lapset hoidettua, varsinkin kun isovanhemmatkin asuvat eri paikkakunnalla. Toki vierailemme viikottain ja sitä kautta saan pari tuntia hengähdysaikaa.



Eli ei se kaikilla muillakaan nyt niin hirveen helppoa ole, vaikka saattaa muiden silmissä siltä näyttää. Kenellä nuo em. asiat ovat kunnossa, saattaa taas olla muita ongelmia, joista ulkopuoliset eivät tiedä...?



Ja yhä minun mielestäni on eroa, jos lapsi viedään hoitoon, kun äiti/isä menevät töihin, verrattuna siihen, että lapsi viedään hoitoon, kun äiti on pikkusisaruksen kanssa kotona...? Mutta yhä myös myönnän, että on tilanteita ja tilanteita, perheitä ja perheitä: kenelle yksi on oikein, on se toiselle huono ja päin vastoin. Yritetään nyt kuitenkin kestää toistemme ratkaisut, meidänkin ystäväpiirissä niitä on jos minkälaisia. =)



t. Paletti, jonka perheessä hoitoon meno on taas ajankohtaista, koska monet kaverit ovat lähteneet elokuussa hoitotaipaleelleen. Esikoinen juuri eilen illalla sängyssä ilmoitti, että kun äiti menee töihin, niin " pikkuveikka saa mennä päiväkotiin, jos muka haluaa, mutta minä sitten todellakin tulen äidin mukaan töihin" . Onneksi ei tullut jätettyä tota kaveria päivähoitoon, aika ihanaa on raskaudestaan huolimatta saada viettää aikaa omien lastensa kanssa täysipainoisesti ja nähdä, miten veljekset ovat puolentoista vuoden aikana hitsautuneet yhteen. =)

Tämä menee jo ketjun asiasta ohi, mutta kysynpä uteliaisuuttani: ihmeteltiin mieheni kanssa, kun kesäkuun alussa koulujen loputtua lapsen päiväkodissa ryhmät kutistuivat tosi pieniksi. Ja lapset palailivat suurimmaksi osaksi tällä viikolla. Ihmettelin, miten järjestävät hoidon kesällä kun harvalla noin pitkiä kesälomia on. Henkilökunta sanoi syyksi että monilla äiti on kotona vauvan kanssa. Onkohan päiväkodista tullut pyyntö että taaperot hoidetaan kesäaikana kotona jos toinen vanhemmista kotona? Eli onko " pakko" kuitenkin hoitaa taapero kesäajan itse?

tuskin on pakko hoitaa...on vaan mahdollisuus saada kaksi maksutonta kuukautta hoidosta, jos hoitaa kesä-heinäkuun kokonaan kotona. (Nille, joiden hoitosuhde alkanut viimeistään elokuussa 2006).



Näin uskoisin asian olevan, ei ole omaa kokemusta kylläkään.

kun te kaikki muut tunnutte tietävän mikä on parasta joka perheelle ja lapselle.

Entäs jo äiti on yrittäjä eli ei vieraalla töissä ja siinä äitiysloman aikana tulisi tehdä ehkä vähän töitäkin (hyi minua!) ja vanhin lapsi on jo 4v.....

olenko nyt hirviö äiti jos vanhempi lapseni on tarhassa muutamana päivänä viikossa...jotta äiti vauvan nukkuessa voi tehdä töitä...?

Suosittelen kaikille töissä käyville naisille lukemiseksi: Johtajaäiti, kirjoittanut Kirsi Piha - myös näille tarhatädeille.

Rullaverholle kommentoin: tuskin kukaan pitää sinua hirviöäitinä, joten ei kannata heittäytyä martyyriksi;) Sinähän teet töitä lastenhoidon lomassa, joten lapsesi tarvitsee päivähoitopaikan.



Ja muutenkin: eikös täällä ole keskusteltu siitä, onko ihan " normaalitilanteessa" tarpeellista viedä taapero hoitoon, jos äiti on kotiäiti? Jos äiti tekee töitä tai opiskelee kotiäitinä toimimisen lomassa, ei kyse ole " normaalitilanteesta" , vaan silloinhan lapsi tarvitsee sen päivähoitopaikan, sillä eihän (edes) äiti voi revetä yhtä aikaa hoitamaan lapsia ja tekemän ansiotyötä tai opiskelemaan. Jotkut toki pystyvät, hatunnosto heille!



Mutta kyllä terve kotiäiti tai koti-isä kykenee samaan aikaan hoitamaann kahta tai useampaa tervettä lasta.

Tarkennan viimeistä virkettäni, jotten saa ihan niin paljon haukkuja niskaani:



Siis tarkoitin, että terve kotiäiti tai koti-isä kykenee hoitamaan samanaikaisesti kahta tai useampaa tervettä lasta. En siis tarkoittanut, että samanaikaisesti pitäisi pystyä vielä tekemään ansiotyötä tai piskelemaan, jos joku ymmärsi asian siten:)

Siihen taas voi tiivistää tämänkin keskustelun annin. Niin paljon hukkaan heitettyä energia! Huhhuh.

Puolukanvarpu:

Miksi muuten YKSIKÄÄN tässä ketjussa ei ole uskaltanut sanoa että niin minäkin ennen ajattelin että alle 3v pitää hoitaa kotona, mutta kokemus muutti mieleni. Siis esim toinen lapsi onkin ollut vakavasti vammainen tai muuten paljon vaativa.

Minä voin sen todeta, vaikka kokemukseni ei ole kuvailemasi, vaan kokemukseni mukaan kotihoidon etuja suuresti liioitellaan. Esikoisemme meni päiväkotiin 3,5 vuotiaana, kaikki sujui loistavasti, kakkonen meni puoli vuotta myöhemmin 2,5 vuotiaana, kaikki sujui hyvin, kolmas meni nyt 1,5 vuotiaana hoitoon ja kaikki on sujunut lapsen osalta taas todella hyvin, viimeisin päiväkoti vaan ei ole kaikkein ideaalein, mutta tällä kertaa ei sitten ironisesti ole vaihtoehtoa tehdä edes puolta päivää, kun olen kokopäivätöissä.

Jos mahdollisesti saamme joskus vielä neljännen lapsen, niin kaikki muut jatkavat aivan varmasti hoidossa/koulussa & iltiksessä. Vapaapäiviä sitten pidetään mahdollisuuksien ja äidin jaksamisen mukaan.

Taaperon/leikki-ikäisen hoidossa oloa äidin ollessa kotona eivät ehkä ymmärrä sellaiset, joilla ei ole kokemuksia hyvistä päiväkodeista tai sellaiset, joilla on epäsosiaaliset lapset?

Ja joku kysyi kesästä, meillä hoidossa olleilla oli 10 viikon kesäloma, teimme miehen kanssa töitä lomittain ja pidimme molemmat myös monen viikon kesälomat, mieskin ekaa kertaa moneen vuoteen. Kesällä on niin paljon helpompi hoitaa isompiakin lapsia kotona kun puistoissa on ohjelmaa, seuraa ja ruokatarjoilu, ja ulkona voi olla tuntitolkulla, monina päivänä olimme ulkona 7-8 tuntia putkeen.

Stine:

Taaperon/leikki-ikäisen hoidossa oloa äidin ollessa kotona eivät ehkä ymmärrä sellaiset, joilla ei ole kokemuksia hyvistä päiväkodeista tai sellaiset, joilla on epäsosiaaliset lapset?

Ja joku kysyi kesästä, meillä hoidossa olleilla oli 10 viikon kesäloma, teimme miehen kanssa töitä lomittain ja pidimme molemmat myös monen viikon kesälomat, mieskin ekaa kertaa moneen vuoteen. Kesällä on niin paljon helpompi hoitaa isompiakin lapsia kotona kun puistoissa on ohjelmaa, seuraa ja ruokatarjoilu, ja ulkona voi olla tuntitolkulla, monina päivänä olimme ulkona 7-8 tuntia putkeen.

Yleensä en lähde näissä keskusteluissa väittelemään, mutta nyt hiukan rasahti korvaan yo. yleistys: niillä, jotka haluavat pitää myös vanhemmat lapsensa kotona ollessaan vauvan kanssa vanhempainlomalla, on siis joko huono hoitopaikka (esikoisellani oli aivan mahtava paikka) tai epäsosiaaliset lapset? Heh heh, en edes viitsi kommentoida enempää, ei olisi pitänyt provosoitua edes tähän.

Mitä tulee muuten Helsingin malliin, jossa lapset saavat puistoissa ruokaa maksutta yms. niin tällaistahan ei ole missään muualla. Me muut joudumme tosiaan itse tekemään ruoan niille lapsillemme, aika rankkaa.

Paletti:

Stine:

Taaperon/leikki-ikäisen hoidossa oloa äidin ollessa kotona eivät ehkä ymmärrä sellaiset, joilla ei ole kokemuksia hyvistä päiväkodeista tai sellaiset, joilla on epäsosiaaliset lapset?

Yleensä en lähde näissä keskusteluissa väittelemään, mutta nyt hiukan rasahti korvaan yo. yleistys: niillä, jotka haluavat pitää myös vanhemmat lapsensa kotona ollessaan vauvan kanssa vanhempainlomalla, on siis joko huono hoitopaikka (esikoisellani oli aivan mahtava paikka) tai epäsosiaaliset lapset? Heh heh, en edes viitsi kommentoida enempää, ei olisi pitänyt provosoitua edes tähän.

JOS LUKISIT UUDELLEEN SEN, MITÄ KIRJOITIN, YMMÄRTÄISIT ETTÄ PUHUIN HEISTÄ, JOTKA EIVÄT _YMMÄRRÄ_ (TAI VAIHTOEHTOISESTI HALUA YMMÄRTÄÄ) MIKSI JONKUN VANHEMPI LAPSI ON HOIDOSSA VAIKKA ÄITI KOTONA. EN SANONUT MITÄÄN SEN SUUNTAISTA ETTÄ NIILLÄ, JOTKA HOITAVAT KAIKKI LAPSENSA KOTONA OLISI OLLUT HUONO HOITOPAIKKA TAI EPÄSOSIAALISET LAPSET. OMASTA PUOLESTANI KAIKKI SAAVAT TEHDÄ JUURI NIIN KUIN HALUAVAT, KUNHAN EIVÄT TUOMITSE ERI TAVOIN TOIMIVIA.

VAI OLETKO SINÄ PALETTI NIITÄ MUSTAVALKOISESTI AJATTELEVIA, JOTKA EIVÄT EDES HALUA YMMÄRTÄÄ MITÄN MUITA RATKAISUJA KUIN OMAN PERHEENNE VALINNAN, KUN HETI OTIT ITSEESI VIESTISTÄNI?

Mitä tulee muuten Helsingin malliin, jossa lapset saavat puistoissa ruokaa maksutta yms. niin tällaistahan ei ole missään muualla. Me muut joudumme tosiaan itse tekemään ruoan niille lapsillemme, aika rankkaa.

EI OLE PELKÄSTÄÄN HELSINGIN MALLI PUISTORUOKAILU, ESPOO TARJOAA SAMANLAISEN (VIELÄ PAREMMAN ITSEASIASSA) PALVELUN KAIKILLE ALLE 16-VUOTIAILLE. SEN PIDEMMÄLLE LANDELLE EN OLE LÄHTENYT ASIAA TUTKIMAAN, EN OLE MAALAISIHMISIÄ ;-) .

tuo, että epäsosiaaliset tai huonoissa päiväkodeissa olevat lapset jäävät kotihoitoon... Ja varmaan ihan provoisinniksi tarkoitettu, mutta silti pakko vähän kommentoida.



Meidän 2v 2kk vanha tyttö on erittäin sosiaalinen, viihtyy hyvin lasten ja aikuisten seurassa ja on porukassa reipas ja iloinen. Päiväkotikavereistaan puhuu paljon kotonakin ja tytön päiväkotiin ja hoitajiin olemme olleet oikein tyytyväisiä ja tyttö on hoidossa viihtynyt. Silti, jos tyttö saisi päättää hän jäisi paljon mieluummin äidin tai isin kanssa aamulla kotiin kuin menisi päiväkotiin, vaikka kotona ei mitään ihmeempiä virikkeitä olekaan.



Meille on syntymässä joulukuun alussa vauva ja tyttö jää kanssani kotiin heti kun äitiyslomani alkaa. Uskon, että meillä tyttö kokisi todella kurjana sen, että hänen pitäisi mennä päiväkotiin kun äiti on vauvan kanssa kotona. Uskon myös, että rankkaa varmasti tulee olemaan, mutta eiköhän siitä kuitenkin selvitä. Toivottavasti vain esikoisen pahin uhmakausi ehtisi vähän helpottaa ennen vauvan syntymää, mutta tämä taitaa olla vain toiveajattelua...



Sitä mieltä kuitenkin olen, että ei todellakaan ole minun tehtäväni arvostella tai tuomita muiden perheiden tekemiä ratkaisuja. Meille tämä ratkaisu tuntuu ainoalta oikealta tällä hetkellä, mutta lapset ja perheet ovat niin erilaisia, että voin hyvin ymmärtää, että jollekin muulle sopii toisenlainen ratkaisu. Tosin sitä en kyllä ihan ymmärrä, että lapsi/lapset viedään hoitoon, jos lapsi selvästi ilmaisee, että haluaisi mieluummin olla kotona ja hoitoon ei ole työ-/opiskelutilanteen vuoksi pakko mennä.

Ensinnäkin hyvät vanhemmat: tuota lapsen menemistä päivähoitoon ei päätä lapsi vaan aikuinen! Aikuisen kuuluu päättää pienen lapsen asioista ja otettava niistä vastuu, vastuu ei kuulu pienelle lapselle!!!!



Itse otin tässä esikoiseni päiväkodissa puheeksi, että pitänee sitten miettiä noita hoitojärjestelyjä lapseni kohdalla, kun kuopus syntyy loppuvuodesta. Meillä kävikin niin, että hoitajat toppuuttelivat heti. Sanoivat, että katsokaa miten loppuraskaus sujuu ja miten vauvan kanssa arki lähtee käymään. Ja meidän 3,5 v. esikoinen nauttii hurjasti päiväkodissa olosta ja kavereistaan. Juuri sain hoitajilta palautetta, että on todella taitava sosiaalisissa taidoissaan.



Joten meillä lapsi menee hoitoon, kun minä jään 6 viikon kuluttua pois töistä. Jos vointini on hyvä, niin vapaatakin pidetään.

Meidän esikoinen on kohta kaksi ja ollut pph:ssa vuoden verran. Toista yritetään kovasti, mutta voi olla, että ehtii esikoinen täyttämään kolme, ennen kuin tämä äitiysloma-asia tulee ajankohtaiseksi.

Mutta koska yritystä on ilmassa, niin tätäkin asiaa olen ajatellut. Olin ekassa raskaudessa tosi hyvässä kunnossa loppuun asti, paitsi äitiyslomalla tuli otettua parin-kolmen tunnin päikkäreitä vähintään joka toinen päivä. Meidän esikoinen ei nuku enää kuin tunnin päikkäreitä ja nekin varmaan jää kohta pois. Yksinään häntä ei voi jättää hetkeksikään, koska on vilkas ja toimelias, tosin kiltti, mutta vaatii valvontaa.



Esikoinen nukkui kerrallaan alle tunnin, ja oli toista tuntia hereillä ja taas nukkui tunnin. vaunuissa nukkui vain, jos ne olivat liikeessä. Pitkiä kävelylenkkejä tehtiinkin vauva-aikana. Yöt olivat valvomista kolmen kk:n ikään asti. JOS seuraava lapsi (sikäli mikäli onnistaa) on samanlainen, niin en usko että jaksaisin antaa tarpeeksi huomiota tuolle esikoiselle, ainakaan joka päivä. Siksi olen jo miettinyt, että esikoinen tulee jatkamaan hoidossa.



Sairastuin jonkinasteiseen masennukseen vuosi sitten, kun esikoinen meni hoitoon. Osaltaan varmaan se oli stressin purkautumista, elämäntilanteen muuttumista ja huonoa omaatuntoa, etten ole kotona lapsen kanssa. Lisäksi suunnatonta väsymistä, koska yritin parhaani mukaan hoitaa työni ja lapseni ja vielä olla tukena miehelleni. Toista kertaa en halua ajaa itseäni loppuun. Mutta kuten sanottua, ihmiset ja tilanteet ovat erilaisia. Haluan olla hyvä äiti, joka jaksaa olla lastensa kanssa, jakaa heille huomiota ja rakkautta, enkä hämäryydessä vaeltava zombie, joka muistaa laittaa ruokaa esikoiselle, jos muistaa. EI ole lapsen edun mukaista, jos hän joutuu perheen ' äidiksi' , eli huolehtimaan itsestään ja pahimmassa tapauksessa äidistään ja pikkusisarestaan.



Mutta jos kaikki menee hyvin, toinen lapsi nukkuu hyvin ja pysyy terveenä ja muutenkin elämä hymyilee, niin mielelläni pidän esikoisen kotona, vaikka jo vähän lastenhoitoapuna ;)



AP:lle ja muille kotiäidielle: voisitko harkita esim. yläastelaisen/lukiolaisen palkkaamista pariksi iltapäiväksi viikossa. Leikittäisi, veisi ulos, ehkä leipoisi tai askartelisi jne. Yleensä tuollaiset pikkulapset ihastuvat ikihyviksi, jos joku iso tyttö antaa heille jakamattoman huomionsa. Kysele vaikka partiolaisia, sieltä löytyy useasti innokkaita lapsirakkaita tyttöjä, joiden ammattihaaveena on lastentarhanopettaja/hoitaja/opettaja, jotka vielä saavat hyvää työkokemusta siinä sivussa. Ja joilla on ideoita ja leikkejä.



Jaksamista kaikille, niille kotiäideille, jotka jo hoitelevat lapsiaan kotona, niille, jotka vievät esikoista hoitoon ja hoitelevat vauvaa kotonaan, ja ehdottomasti lastentarhan tädielle ja perhepäivähoitajille, teidän käsiinne luovutamme kalleimman aarteemme!



terv, Meeri

Ensinnäkin hyvät vanhemmat: tuota lapsen menemistä päivähoitoon ei päätä lapsi vaan aikuinen! Aikuisen kuuluu päättää pienen lapsen asioista ja otettava niistä vastuu, vastuu ei kuulu pienelle lapselle!!!!

En nyt suinkaan tarkoittanut, että lapselta kysytään, että haluisitko mennä hoitoon vai olla kotona ja annetaan lapsen päättää tällaisesta asiasta. Tottakai aikuinen tekee päätöksen ja kantaa siitä näinollen myös vastuun, mutta kyllä mielestäni lapsen mielipidettä ja tunteita voi päätöstä tehdessä kuulostella, ainakin jos lapsi ne selkeästi itse ilmaisee. Aikuinen tekee sitten viimeisen päätöksen, jossa ottaa huomioon paitsi lapsen näkökannan myös muut asiaan vaikuttavat seikat.

Itsestä kyllä tuntuisi pahalta viedä hoitoon lasta, joka selvästi ilmaisee, että haluaisi mieluummin olla äidin ja vauvan kanssa kotona, kun isomman lapsenkin kotona oleminen kuitenkin tässä tilanteessa olisi mahdollista.