*~*HAAVEILIJAT?!*~* höpinät vk.32
uutta ketjua taas...niin ei tarvitse montaa sivua selailla joka kerta.
meillä matalalentoa, hoitelen opintojen alkuun liittyviä järjestelyjä tänään.
eilen riideltiin,taas ihan turhanpäiväisiä, taisi olla itselläni aika kireä olo, kun taisin olla aloittaja tällä kertaa. ja itkuunhan se loppui...ei niin ihana viikonlopun päätös.
vauva-aihe kumma kyllä ei ole koko viikonloppuna käynyt pinnalla. paitsi että tilasin vauva-lehden, ihan kyllä kysyin että sopiiko.
luulen että opintojen läheneminen ja lomien loppuminen vain kiristää mun kuumeilua, mutta kai se on vähitellen pyrittävä hyväksymään se että aihe ei ole ajankohtainen meidän perheessä. toivoa on nyt vielä hetken mutta laantumaan päin on kun kierrot etenee ja keskustelut ei.
tänään sitten sairaalaan katsomaan vauvaa. eilisen riidan jälkeen ei kyllä sekään huvita...mutta kaipa tämä taas tästä piristyy.
Kommentit (44)
Tänään on ensimmäinen työpäivä kesäloman jälkeen ja hieman meinaa olla motivaatio kadoksissa. Täytyy kyllä myöntää, että kuume on hieman laskenut tässä loman aikana, kun on tullut niin paljon vietettyä aikaa pojan kanssa kaksin. Isillä oli aikalailla menoja ja puuhaa oman lomansa aikana. Toisaalta näkee, että poika kaipaa toisten lasten seuraan, kun on ollut itse aurinko hoidosta tultuaan.
Meillä ei ole aikoihin puhuttu vauvajuttuja kotona, mutta haikeus iski, kun laitoin muutamia 60cm vaatteita veljen perheelle menemään. On ne niin pieniä... Tosin mulla on se kierukka ollut vasta 4 kk, joten onhan tässä vielä aikaa tulla vaikka minkälaisiin ajatuksiin.
Kaisako se tuskaili niiden päiväunien kanssa: kuulostaa kyllä hieman siltä eroahdistukselta, mistä paljon puhutaan. Se on kai niin, että lapsi silloin tajuaa olevansa äidistä erillinen yksilö, mikä aiheuttaa tavallista enemmän itkua erotilanteessa, esim. just nää nukahtamiset.
Siitä asumisesta: me asutaan kolmestaan vanhaa rintamamiestaloa, jossa pieni laajennus. Varsinaisia asuinneliöitä n. 130 + kellarikerros n. 70 m2. Iso tontti, josta on paljon iloa, mutta myös huolta, varsinkin kun on ollut niin sateinen kesä. Hyvin sovitaan, eikä ahdistus iskisi vielä toisen lapsen kanssakaan. Poika saatiin vihdoin nukkumaan omaan huoneeseensa, hyvin on sujunut.
Nyt täytyy vissiin hetkeksi jatkaa töitä, kuulumisiin!
Omppu
Täällähän minä taas... Kävin vilkaisemassa kuulumisianne.
Kiitokset kaikille " osanotoistanne" ! Te olette ainut tuki tässä asiassa kun ystäville en ole viitsinyt puhua vauvahaaveista mitään! Aioin kyllä vielä kerran yrittää puhua miehelle että eikö voisi suostua... En tiedä kyllä kannattaako " hokea" mutta kun itsellä vauvankaipuu on niiiiiiiiiin kova!
Ei muuta kuin hyvät jatkot ja palailen ehkä kenties... ;)
HeikkoPeikko
Alan itsekin vähitellen uskoa, että neidillä on nyt jonkinasteinen eroahdistus meneillään. Pari päivää on kitissyt lähes koko ajan, ja eilisen päivän viihtyi enimmäkseen sylissä. Unille on tosin käynyt välillä ihan hyvin, äskenkin. Eilen tyttö nukahti päikkäreille kaksi kertaa, mutta heräsi viiden minuutin jälkeen leikkimään! Yritin vaikka kuin pitkään nukutella uudelleen molemmilla kerroilla, mutta ei siitä mitään tullut, neiti rupesi vaan nauramaan ja oli niin aurinkoinen.. No, eipä mennyt pitkään, kun halusi äitin syliin, ja siinä sitä sitten istuskeltiinkin..
Mies tunnusti eilen, että on taas pikkuisen vauvakuume noussut! Teistä jo joku sanoikin, ettei miehet jaksa kovin pitkään kortsujen kanssa pelailla, itsekin tämän jo tiesin.. Ja eilen puuhailtiinkin vajaalla ehkäisyllä...! Ja mulla ovulaatio.. Mutta miehen kanssa on sovittu, että hän hoitaa ehkäisyn, joten kaipa tuo tiesi, mitä oli tekemässä.. On kyllä sanonut muutenkin, että jos tulen raskaaksi " vahingossa" , niin sitten lapsi saa tulla ja siitä ollaan iloisia. En vielä uskalla ruveta ilosta pomppimaan, mutta onhan tämä jännää... Tosin viimeksi meni lähemmäs vuosi ennen kuin tulin raskaaksi vaikka yrittämällä yritettiin..
Täällä ei mitään uutta, mutta nostan tätä pinoa, jos vaikka jollakin olisi jotain kerrottavaa, niin löytyy paremmin..