Nainen – oletko sinäkin perheesi (väsynyt) projektipäällikkö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen koulutie kun alkaa niin kyllä sen tietää jo etukäteen että vanhemmalle on myös puuhaa ja velvotteita noiden vuosien aikana. Minulla on neljä lasta joista osa jo aikuisia eikä minulle koskaan vielä ole tullut mieleenkään että koulu kuormittaisi meitä millään tavalla. On ollut kaikenlaista happeningia mutta niihin on varauduttu henkisesti jo etukäteen. Kun lapset olivat kaikki kouluikäisiä vielä pari vuotta sitten niin putsasin kaiken ylimääräisen meidän kalentereista vuosiksi että aika riittää olennaiseen. 

Olen toki huomannut että vaikka niin ei pitäisi olla niin moni tekee lapsia vain se vauva-aika mielessä. Kukaan ei sitä myönnä mutta todellisuus kertoo muuta. Lähes kaikki lapsiin ja lapsiperheeseen liittyvä tulee "yllätyksenä" ja negatiivisena sellaisena. Sellainen valmistautuminen äitiyteen ei tunnu olevan monella hanskassa vaan homman lähdetään silmät ummessa vaikka muuta väitetään. Ei lapsiperheen luotsaaminen ole mikään vaikea homma, vaikeaa ja ikävää se alkaa olla siinä vaiheessa kun siihen ei haluta omistautua. Jos ette ole valmiita laittamaan seuraavaa 20vuotta omasta ajasta puokkiin lapsen/lasten kanssa niin älkää pliis tehkö lapsia.

Ei kukaan ole valittanut.

Et ole itse ajatellut opetella lukemaan?

Totesin että työmäärä on iso. Vastaukseksi kun väitettiin ettei työtä ole.

Työmäärä iso jos sillä saavuttaa esim alennuskupongin lähikauppaan. Työmäärä on tässä tapauksessa erittäin pieni. Taidat olla tyypillinen tapaus ketä laskee kaiken ja käyttää energiansa juurikin vaivan laskemiseen

Mitä ihmettä sinä sössötät?

Täällä väitettiin että työtä ei ole. Kerroin että on.

Olen, vaikka on vain poikaystävä ja kaksi koiraa

Minä teen ketjussa mainitut asiat meidän perheessä. Olen projektipäällikkö. Mutta en väsynyt.

Minusta on kiva järjestellä asioita ja organisoida. Se tuottaa minulle tyydytystä. Käyn kyllä töissäkin, mutta juuri tällä hetkellä työtehtävät eivät ole kovin vaativia eikä työ tällä hetkellä erityisesti kuormita, mutta toisaalta ei myöskään tuota niinkään tyydytystä. Voin saada tyydytystä kotirumban pyörityksestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen koulutie kun alkaa niin kyllä sen tietää jo etukäteen että vanhemmalle on myös puuhaa ja velvotteita noiden vuosien aikana. Minulla on neljä lasta joista osa jo aikuisia eikä minulle koskaan vielä ole tullut mieleenkään että koulu kuormittaisi meitä millään tavalla. On ollut kaikenlaista happeningia mutta niihin on varauduttu henkisesti jo etukäteen. Kun lapset olivat kaikki kouluikäisiä vielä pari vuotta sitten niin putsasin kaiken ylimääräisen meidän kalentereista vuosiksi että aika riittää olennaiseen. 

Olen toki huomannut että vaikka niin ei pitäisi olla niin moni tekee lapsia vain se vauva-aika mielessä. Kukaan ei sitä myönnä mutta todellisuus kertoo muuta. Lähes kaikki lapsiin ja lapsiperheeseen liittyvä tulee "yllätyksenä" ja negatiivisena sellaisena. Sellainen valmistautuminen äitiyteen ei tunnu olevan monella hanskassa vaan homman lähdetään silmät ummessa vaikka muuta väitetään. Ei lapsiperheen luotsaaminen ole mikään vaikea homma, vaikeaa ja ikävää se alkaa olla siinä vaiheessa kun siihen ei haluta omistautua. Jos ette ole valmiita laittamaan seuraavaa 20vuotta omasta ajasta puokkiin lapsen/lasten kanssa niin älkää pliis tehkö lapsia.

Ei kukaan ole valittanut.

Et ole itse ajatellut opetella lukemaan?

Totesin että työmäärä on iso. Vastaukseksi kun väitettiin ettei työtä ole.

Työmäärä iso jos sillä saavuttaa esim alennuskupongin lähikauppaan. Työmäärä on tässä tapauksessa erittäin pieni. Taidat olla tyypillinen tapaus ketä laskee kaiken ja käyttää energiansa juurikin vaivan laskemiseen

Mitä ihmettä sinä sössötät?

Täällä väitettiin että työtä ei ole. Kerroin että on.

Kukaan ei ole väittänyt. Sitä ei vain ole paljoa verrattuna esim kotitöihin tai päivätyöhön. Niitä tehdään normaalisti paljon.

Monella äidillä on hukassa asioiden tärkeysjärjestystä. Sillä tavalla asiat kasaantuvat eikä suoriudu lasten kasvatuksesta ja kodinhoidosta puhtain paperein. Naisena ja äitinä minua veettää kuunnella laiska-Lissun narinaa siitä kun joutuu tekemään kaiken😂

Vierailija kirjoitti:

Monella äidillä on hukassa asioiden tärkeysjärjestystä. Sillä tavalla asiat kasaantuvat eikä suoriudu lasten kasvatuksesta ja kodinhoidosta puhtain paperein. Naisena ja äitinä minua veettää kuunnella laiska-Lissun narinaa siitä kun joutuu tekemään kaiken😂

Sen sijaan tämä sinun sepustuksesi on ilo silmälle. 😂😂😂 Not.

Ja miksi edes valittaa kun senkin ajan voisi käyttää hyödyllisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika vähän sitä kuormittavaa ajattelua lasten kanssa on. Taas tehdään kärpäsestä härkänen. Saahan sitä ajatella vaikka kuinka paljon, mutta tarkoitan nyt perusasioita. Joiltain se sujuu kuin luonnostaan ja jotkut joutuvat pinnistelemään. Useimmin se johtuu siitä että osa yrittää liikaa ja siitä kärsii kaikki. Vanhemman olisikin syytä olla perillä omista kyvyistään ja voimavaroistaan. Jostain syystä valloillaan on tietty malli mihin tosi moni projektipäällikkö pyrkii. Tämä aihettaa varmasti enemmän uupumusta, kateutta, ja lasten kärsimistä, kuin onnellisuutta. Kuinka paljon esim kaunis koti ja hienosti hoidettu piha vie lapsilta aikaa vanhemman kanssa pois? Mikä edes on lasten mielestä kaunis koti?

Voi kuule.

Kyllä sitä vaan on. Tietäisitpä mikä määrä pelkästään yhdestä koulusta tulee.

Mielestäni ei tule. Muista pitää huolta itsestösi, niin nuo tuntuu pienemmiltä. Vaikea varmasti jos kaiken kokee pakkopullana. Elämä on päivästä toiseen erilaisia valintoja jotka sitten määrittävät tulevaa. Poisitiivisuuskin on valinta mikä auttaa monessa tilanteessa.

Kyllä tulee. On lippua, lappua, lomaketta, kyselyä, hakemusta, infoiltaa. Ja Wilma.

Joka lapsella oma rumba.

Meillä oli nyt yläkouluvalinta ja lukiovalinta. Pelkkiin infoiltoihin meni varmaan 30 tuntia.

Nyt on sitten vielä täytetty lappuja molempiin.

Ja tähän päälle pienenä kivana kesähommana lapsen 40 kasvin kasvio johon tietysti tarvitaan vanhempien apua...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika vähän sitä kuormittavaa ajattelua lasten kanssa on. Taas tehdään kärpäsestä härkänen. Saahan sitä ajatella vaikka kuinka paljon, mutta tarkoitan nyt perusasioita. Joiltain se sujuu kuin luonnostaan ja jotkut joutuvat pinnistelemään. Useimmin se johtuu siitä että osa yrittää liikaa ja siitä kärsii kaikki. Vanhemman olisikin syytä olla perillä omista kyvyistään ja voimavaroistaan. Jostain syystä valloillaan on tietty malli mihin tosi moni projektipäällikkö pyrkii. Tämä aihettaa varmasti enemmän uupumusta, kateutta, ja lasten kärsimistä, kuin onnellisuutta. Kuinka paljon esim kaunis koti ja hienosti hoidettu piha vie lapsilta aikaa vanhemman kanssa pois? Mikä edes on lasten mielestä kaunis koti?

Voi kuule.

Kyllä sitä vaan on. Tietäisitpä mikä määrä pelkästään yhdestä koulusta tulee.

Mielestäni ei tule. Muista pitää huolta itsestösi, niin nuo tuntuu pienemmiltä. Vaikea varmasti jos kaiken kokee pakkopullana. Elämä on päivästä toiseen erilaisia valintoja jotka sitten määrittävät tulevaa. Poisitiivisuuskin on valinta mikä auttaa monessa tilanteessa.

Kyllä tulee. On lippua, lappua, lomaketta, kyselyä, hakemusta, infoiltaa. Ja Wilma.

Joka lapsella oma rumba.

Meillä oli nyt yläkouluvalinta ja lukiovalinta. Pelkkiin infoiltoihin meni varmaan 30 tuntia.

Nyt on sitten vielä täytetty lappuja molempiin.

Ja tähän päälle pienenä kivana kesähommana lapsen 40 kasvin kasvio johon tietysti tarvitaan vanhempien apua...

Mikäs sen mukavampaa kun liikkua vähän luonnossa. Onko tämä vaivaa? Tuosta löytyy puolet viidessä minuutissa jo mökkipihasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella äidillä on hukassa asioiden tärkeysjärjestystä. Sillä tavalla asiat kasaantuvat eikä suoriudu lasten kasvatuksesta ja kodinhoidosta puhtain paperein. Naisena ja äitinä minua veettää kuunnella laiska-Lissun narinaa siitä kun joutuu tekemään kaiken😂

Sen sijaan tämä sinun sepustuksesi on ilo silmälle. 😂😂😂 Not.

Tämä kommentti ja yläpekkujen määrä kertoo jo aika paljon miksi tuntuu raskaalta. Tehkää lapset vasta sitten kun elämänhallintaidot ovat kehityneet riittävästi. Lapsi muuttaa elämän totaalisesti ja jos vanhempi ei ole tähän valmis, niin se on kovin surullista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika vähän sitä kuormittavaa ajattelua lasten kanssa on. Taas tehdään kärpäsestä härkänen. Saahan sitä ajatella vaikka kuinka paljon, mutta tarkoitan nyt perusasioita. Joiltain se sujuu kuin luonnostaan ja jotkut joutuvat pinnistelemään. Useimmin se johtuu siitä että osa yrittää liikaa ja siitä kärsii kaikki. Vanhemman olisikin syytä olla perillä omista kyvyistään ja voimavaroistaan. Jostain syystä valloillaan on tietty malli mihin tosi moni projektipäällikkö pyrkii. Tämä aihettaa varmasti enemmän uupumusta, kateutta, ja lasten kärsimistä, kuin onnellisuutta. Kuinka paljon esim kaunis koti ja hienosti hoidettu piha vie lapsilta aikaa vanhemman kanssa pois? Mikä edes on lasten mielestä kaunis koti?

Voi kuule.

Kyllä sitä vaan on. Tietäisitpä mikä määrä pelkästään yhdestä koulusta tulee.

Mielestäni ei tule. Muista pitää huolta itsestösi, niin nuo tuntuu pienemmiltä. Vaikea varmasti jos kaiken kokee pakkopullana. Elämä on päivästä toiseen erilaisia valintoja jotka sitten määrittävät tulevaa. Poisitiivisuuskin on valinta mikä auttaa monessa tilanteessa.

Kyllä tulee. On lippua, lappua, lomaketta, kyselyä, hakemusta, infoiltaa. Ja Wilma.

Joka lapsella oma rumba.

Meillä oli nyt yläkouluvalinta ja lukiovalinta. Pelkkiin infoiltoihin meni varmaan 30 tuntia.

Nyt on sitten vielä täytetty lappuja molempiin.

Ja tähän päälle pienenä kivana kesähommana lapsen 40 kasvin kasvio johon tietysti tarvitaan vanhempien apua...

Mikäs sen mukavampaa kun liikkua vähän luonnossa. Onko tämä vaivaa? Tuosta löytyy puolet viidessä minuutissa jo mökkipihasta.

Ei löydy.

Minun teini teki tuon kaksi vuotta sitten. Kasveja etsittiin 150 kilsan säteellä. Ja työaikaa meni noin kolme täyttä työviikkoa.

Kasvit pitää kerätä kukkivina. Eikä nuo kasvit kuki samaan aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella äidillä on hukassa asioiden tärkeysjärjestystä. Sillä tavalla asiat kasaantuvat eikä suoriudu lasten kasvatuksesta ja kodinhoidosta puhtain paperein. Naisena ja äitinä minua veettää kuunnella laiska-Lissun narinaa siitä kun joutuu tekemään kaiken😂

Sen sijaan tämä sinun sepustuksesi on ilo silmälle. 😂😂😂 Not.

Tämä kommentti ja yläpekkujen määrä kertoo jo aika paljon miksi tuntuu raskaalta. Tehkää lapset vasta sitten kun elämänhallintaidot ovat kehityneet riittävästi. Lapsi muuttaa elämän totaalisesti ja jos vanhempi ei ole tähän valmis, niin se on kovin surullista.

Provo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika vähän sitä kuormittavaa ajattelua lasten kanssa on. Taas tehdään kärpäsestä härkänen. Saahan sitä ajatella vaikka kuinka paljon, mutta tarkoitan nyt perusasioita. Joiltain se sujuu kuin luonnostaan ja jotkut joutuvat pinnistelemään. Useimmin se johtuu siitä että osa yrittää liikaa ja siitä kärsii kaikki. Vanhemman olisikin syytä olla perillä omista kyvyistään ja voimavaroistaan. Jostain syystä valloillaan on tietty malli mihin tosi moni projektipäällikkö pyrkii. Tämä aihettaa varmasti enemmän uupumusta, kateutta, ja lasten kärsimistä, kuin onnellisuutta. Kuinka paljon esim kaunis koti ja hienosti hoidettu piha vie lapsilta aikaa vanhemman kanssa pois? Mikä edes on lasten mielestä kaunis koti?

Voi kuule.

Kyllä sitä vaan on. Tietäisitpä mikä määrä pelkästään yhdestä koulusta tulee.

Mielestäni ei tule. Muista pitää huolta itsestösi, niin nuo tuntuu pienemmiltä. Vaikea varmasti jos kaiken kokee pakkopullana. Elämä on päivästä toiseen erilaisia valintoja jotka sitten määrittävät tulevaa. Poisitiivisuuskin on valinta mikä auttaa monessa tilanteessa.

Kyllä tulee. On lippua, lappua, lomaketta, kyselyä, hakemusta, infoiltaa. Ja Wilma.

Joka lapsella oma rumba.

Meillä oli nyt yläkouluvalinta ja lukiovalinta. Pelkkiin infoiltoihin meni varmaan 30 tuntia.

Nyt on sitten vielä täytetty lappuja molempiin.

Ja tähän päälle pienenä kivana kesähommana lapsen 40 kasvin kasvio johon tietysti tarvitaan vanhempien apua...

Mikäs sen mukavampaa kun liikkua vähän luonnossa. Onko tämä vaivaa? Tuosta löytyy puolet viidessä minuutissa jo mökkipihasta.

Ei löydy.

Minun teini teki tuon kaksi vuotta sitten. Kasveja etsittiin 150 kilsan säteellä. Ja työaikaa meni noin kolme täyttä työviikkoa.

Kasvit pitää kerätä kukkivina. Eikä nuo kasvit kuki samaan aikaan.

Miksi ajoitte 150km!? Ette ehkä ole kauheen hyviä etsimään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika vähän sitä kuormittavaa ajattelua lasten kanssa on. Taas tehdään kärpäsestä härkänen. Saahan sitä ajatella vaikka kuinka paljon, mutta tarkoitan nyt perusasioita. Joiltain se sujuu kuin luonnostaan ja jotkut joutuvat pinnistelemään. Useimmin se johtuu siitä että osa yrittää liikaa ja siitä kärsii kaikki. Vanhemman olisikin syytä olla perillä omista kyvyistään ja voimavaroistaan. Jostain syystä valloillaan on tietty malli mihin tosi moni projektipäällikkö pyrkii. Tämä aihettaa varmasti enemmän uupumusta, kateutta, ja lasten kärsimistä, kuin onnellisuutta. Kuinka paljon esim kaunis koti ja hienosti hoidettu piha vie lapsilta aikaa vanhemman kanssa pois? Mikä edes on lasten mielestä kaunis koti?

Voi kuule.

Kyllä sitä vaan on. Tietäisitpä mikä määrä pelkästään yhdestä koulusta tulee.

Mielestäni ei tule. Muista pitää huolta itsestösi, niin nuo tuntuu pienemmiltä. Vaikea varmasti jos kaiken kokee pakkopullana. Elämä on päivästä toiseen erilaisia valintoja jotka sitten määrittävät tulevaa. Poisitiivisuuskin on valinta mikä auttaa monessa tilanteessa.

Kyllä tulee. On lippua, lappua, lomaketta, kyselyä, hakemusta, infoiltaa. Ja Wilma.

Joka lapsella oma rumba.

Meillä oli nyt yläkouluvalinta ja lukiovalinta. Pelkkiin infoiltoihin meni varmaan 30 tuntia.

Nyt on sitten vielä täytetty lappuja molempiin.

Ja tähän päälle pienenä kivana kesähommana lapsen 40 kasvin kasvio johon tietysti tarvitaan vanhempien apua...

Mikäs sen mukavampaa kun liikkua vähän luonnossa. Onko tämä vaivaa? Tuosta löytyy puolet viidessä minuutissa jo mökkipihasta.

Ei löydy.

Minun teini teki tuon kaksi vuotta sitten. Kasveja etsittiin 150 kilsan säteellä. Ja työaikaa meni noin kolme täyttä työviikkoa.

Kasvit pitää kerätä kukkivina. Eikä nuo kasvit kuki samaan aikaan.

Miksi ajoitte 150km!? Ette ehkä ole kauheen hyviä etsimään.

Koska ne kasvit on sellaisia, ettei niitä kasva kaikkialla. Osassa luki että löytyy vain Ahvenanmaalta tai vain Kuusamossa.

Sinne asti emme lähteneet. Meidän pelastus oli kyllä mökki joka on pähkinälehtoalueella. Sieltä mökkikunnasta löytyi harvinaisia lehtokasveja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika vähän sitä kuormittavaa ajattelua lasten kanssa on. Taas tehdään kärpäsestä härkänen. Saahan sitä ajatella vaikka kuinka paljon, mutta tarkoitan nyt perusasioita. Joiltain se sujuu kuin luonnostaan ja jotkut joutuvat pinnistelemään. Useimmin se johtuu siitä että osa yrittää liikaa ja siitä kärsii kaikki. Vanhemman olisikin syytä olla perillä omista kyvyistään ja voimavaroistaan. Jostain syystä valloillaan on tietty malli mihin tosi moni projektipäällikkö pyrkii. Tämä aihettaa varmasti enemmän uupumusta, kateutta, ja lasten kärsimistä, kuin onnellisuutta. Kuinka paljon esim kaunis koti ja hienosti hoidettu piha vie lapsilta aikaa vanhemman kanssa pois? Mikä edes on lasten mielestä kaunis koti?

Voi kuule.

Kyllä sitä vaan on. Tietäisitpä mikä määrä pelkästään yhdestä koulusta tulee.

Mielestäni ei tule. Muista pitää huolta itsestösi, niin nuo tuntuu pienemmiltä. Vaikea varmasti jos kaiken kokee pakkopullana. Elämä on päivästä toiseen erilaisia valintoja jotka sitten määrittävät tulevaa. Poisitiivisuuskin on valinta mikä auttaa monessa tilanteessa.

Kyllä tulee. On lippua, lappua, lomaketta, kyselyä, hakemusta, infoiltaa. Ja Wilma.

Joka lapsella oma rumba.

Meillä oli nyt yläkouluvalinta ja lukiovalinta. Pelkkiin infoiltoihin meni varmaan 30 tuntia.

Nyt on sitten vielä täytetty lappuja molempiin.

Ja tähän päälle pienenä kivana kesähommana lapsen 40 kasvin kasvio johon tietysti tarvitaan vanhempien apua...

Mikäs sen mukavampaa kun liikkua vähän luonnossa. Onko tämä vaivaa? Tuosta löytyy puolet viidessä minuutissa jo mökkipihasta.

Ei löydy.

Minun teini teki tuon kaksi vuotta sitten. Kasveja etsittiin 150 kilsan säteellä. Ja työaikaa meni noin kolme täyttä työviikkoa.

Kasvit pitää kerätä kukkivina. Eikä nuo kasvit kuki samaan aikaan.

Kolme tuntia jokaiseen kasviin. Hyvä provo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika vähän sitä kuormittavaa ajattelua lasten kanssa on. Taas tehdään kärpäsestä härkänen. Saahan sitä ajatella vaikka kuinka paljon, mutta tarkoitan nyt perusasioita. Joiltain se sujuu kuin luonnostaan ja jotkut joutuvat pinnistelemään. Useimmin se johtuu siitä että osa yrittää liikaa ja siitä kärsii kaikki. Vanhemman olisikin syytä olla perillä omista kyvyistään ja voimavaroistaan. Jostain syystä valloillaan on tietty malli mihin tosi moni projektipäällikkö pyrkii. Tämä aihettaa varmasti enemmän uupumusta, kateutta, ja lasten kärsimistä, kuin onnellisuutta. Kuinka paljon esim kaunis koti ja hienosti hoidettu piha vie lapsilta aikaa vanhemman kanssa pois? Mikä edes on lasten mielestä kaunis koti?

Voi kuule.

Kyllä sitä vaan on. Tietäisitpä mikä määrä pelkästään yhdestä koulusta tulee.

Mielestäni ei tule. Muista pitää huolta itsestösi, niin nuo tuntuu pienemmiltä. Vaikea varmasti jos kaiken kokee pakkopullana. Elämä on päivästä toiseen erilaisia valintoja jotka sitten määrittävät tulevaa. Poisitiivisuuskin on valinta mikä auttaa monessa tilanteessa.

Kyllä tulee. On lippua, lappua, lomaketta, kyselyä, hakemusta, infoiltaa. Ja Wilma.

Joka lapsella oma rumba.

Meillä oli nyt yläkouluvalinta ja lukiovalinta. Pelkkiin infoiltoihin meni varmaan 30 tuntia.

Nyt on sitten vielä täytetty lappuja molempiin.

Ja tähän päälle pienenä kivana kesähommana lapsen 40 kasvin kasvio johon tietysti tarvitaan vanhempien apua...

Mikäs sen mukavampaa kun liikkua vähän luonnossa. Onko tämä vaivaa? Tuosta löytyy puolet viidessä minuutissa jo mökkipihasta.

Ei löydy.

Minun teini teki tuon kaksi vuotta sitten. Kasveja etsittiin 150 kilsan säteellä. Ja työaikaa meni noin kolme täyttä työviikkoa.

Kasvit pitää kerätä kukkivina. Eikä nuo kasvit kuki samaan aikaan.

Kolme tuntia jokaiseen kasviin. Hyvä provo

Kai tajuat, että se kasvin poimiminen on vain osa.

Ensin pitää etsiä alue, sitten påivystää, milloin kasvi kukkii, sitten mennä sinne, kuvata, kuvata kasvuympäristö, poimia, kirjata, kuljettaa kotiin, kuivata, liimata, nimetä, järjestää oikeaan kohtaan, kirjoittaa tiedot eli kasvin nimet, kasvuympäristö, milloin on kerätty sekä piirtää levinneisyyskartta, jonka tieodt ensin pitää kaivaa.

Ja koska se kuivausprosessi on epävarma, kasvia kannattaa kerätä useampi kappale.

Yhden lapsen äiti voi valittaa, useamman hankkinut tiesi jo, mitä tekee, joten narinat pyllyyn. Oma valinta. 

Vierailija kirjoitti:

Yhden lapsen äiti voi valittaa, useamman hankkinut tiesi jo, mitä tekee, joten narinat pyllyyn. Oma valinta. 

En minä tiennyt yhden hankittuani että Helsingissä kouluja ei ole tarpeeksi 7 vuotta myöhemmin (koska ovi kuvitteli lapsiperheiden muuttavan), että ne vähätkin päästetään homeeseen ja että tää tulee tarkoittamaan satojen tuntien kouluverkkotarkasteluja kahden vuoden välein. Tää kaikki kun keksittiin myöhemmin. Samaten esim terveyspalvelujen keskittäminen vaikeasti kuljettaviin hyvinvointikeskuksiin, jonne edes teini ei löydä yksin.

Muuttakaa jos siellä on asiat huonosti. Se on niin helppo syyttää yhteiskuntaa. Täällä on asiat tosi hyvin, mutta valitus pysyy. Tehkää niille asioille jotain. Oman perheen elämään pystyy vaikuttamaan paljon. Turhaa syyttää omista valinnoista muita.

Vierailija kirjoitti:

Muuttakaa jos siellä on asiat huonosti. Se on niin helppo syyttää yhteiskuntaa. Täällä on asiat tosi hyvin, mutta valitus pysyy. Tehkää niille asioille jotain. Oman perheen elämään pystyy vaikuttamaan paljon. Turhaa syyttää omista valinnoista muita.

Minne? Kaikkiallahan tämä sama kehitys on. Etsimme uutta kotipaikkaa sadan kilsan säteellä Helsingistä ja kaikkialla sama tilanne:

Lapsiperheiden palvelut surkeat. Koulut keskitetään. Koulut homeessa. Päivähoito ala-arvoista ja riittämätöntä, lapsia kuskautetaan tunnin päähän väliaikaisiin parakkeihin, eskarilaiset pannaan kulkemaan vaarallisia reittejä normibusseilla jne. Terveydenhoito ei toimi.

Ja luuletko etten ole yrittänyt vaikuttaa? Olen joka hemmetin etujärjestössä, osallistun kaikkiin mahdollisiin tilaisuuksiin, aluehallintovirastoon ja lapsiasiamiehelle on valitettu.