Onko virpominen riesa vai ihana perinne?

Minusta virpominen on mukava perinne. Meidän ovelle lapset ovat tervetulleita. Yleensä lapset ovat näkeneet paljon vaivaa, pajun oksat ovat hienosti koristeltu ja pukeutumiseen on käytetty aikaa ja mielikuvitusta.

Mielestäni on hyvä, että pidetään kiinni jollain tapaa suomalaisesta perinteestä ettei kaikki perinteet unohdu lapsiltamme. 

Ihmetyttää monet ihmiset jotka kiukuttelevat virpomisesta, juhannuskokoista ym... ja samaan aikaan valittavat kuinka perinteitä ei vaalita ja lapset eivät tiedä mitään historiasta eivätkä suomalaisista perinteistä. Miten lapset niitä voisivat oppia jos niitä ei saa kerran ylläpitää?

RIESA!

Minä odotan joka vuosi virpojia suklaamunien kera, mutta koskaan niitä ei tule. Olisi niin ihanaa ilahduttaa pieniä ihmisiä ja saada itselle pääsiäistä kotiin. Oma lapsi ei virvo, mutta pikkunoitia on yritetty bongailla yhdessä. ainakaan täällä kaupungissa niitä ei enää juuri näy ja jos näkyy, he virpovat vain sukulaisensa :( en kuitenkaan antaisi munia lapsille, jotka koristelemattomalla oksalla vähän heilauttavat, kyllä "palkkansa" eteen on täytynyt nähdä vaivaa!

Tämä ortodoksinen perinne on jo tuhottu suurimmalta osin.. Uskonnollisena perinteenä meillä virvottiin ja lapset virpovat läheiset sukulaiset, eikä kenenkään oven taakse mennä enään puolenpäivän jälkeen. Todella ärsyttävää kun virpojat eivät osaa edes tätä "runoa" kuin pari sanaa, muutettu tyyliin, oksa sulle palkka mulle. Virpojat ovat yläkoululaisia, eivät halua muuta kuin rahaa, eikä virpomavitsoihin ole yhtään panostettu. Olisi hyvä jos vanhemmat kertoisivat lapsille mistä tänä kaunis ortodoksinen perinne on lähtöisin. Tosin aika harva vanhempi taitaa itse sitä tietää!!!! Itse olen joskus ollut ilkea ja kysynyt vanhemmilta virpojilta, että miksi he virpovat, aina on vastaus ollut, että saa karkkia ja rahaa. Silloin olen kieltänyt virpomisen.

Tämä ortodoksinen perinne on jo tuhottu suurimmalta osin.. Uskonnollisena perinteenä meillä virvottiin ja lapset virpovat läheiset sukulaiset, eikä kenenkään oven taakse mennä enään puolenpäivän jälkeen. Todella ärsyttävää kun virpojat eivät osaa edes tätä "runoa" kuin pari sanaa, muutettu tyyliin, oksa sulle palkka mulle. Virpojat ovat yläkoululaisia, eivät halua muuta kuin rahaa, eikä virpomavitsoihin ole yhtään panostettu. Olisi hyvä jos vanhemmat kertoisivat lapsille mistä tänä kaunis ortodoksinen perinne on lähtöisin. Tosin aika harva vanhempi taitaa itse sitä tietää!!!! Itse olen joskus ollut ilkea ja kysynyt vanhemmilta virpojilta, että miksi he virpovat, aina on vastaus ollut, että saa karkkia ja rahaa. Silloin olen kieltänyt virpomisen.

-Joku avaa oven niin kysytään ensin että saako virpoa. Jos ei niin kiitos ja näkemiin.

-Suklaa munat on varmaan se paras. Raha ei liity pääsiäiseen, varmasti on lapselle se mieluisin, saa itse päättää palkkansa. Muistan joskus saaneeni banaanin, hyvä ettei itku tullu kun vitsoihin pisti aikansa ja mamma törkkäs sellaisen. Nykyään osaa jo onneksi nauraa muistolle :)

meillä myös tytöt käyvät virpomassa,sehän on perinne mukavaa lapsille saavat laittauttua pääsiäisnoidiksi ja pajunkissat mukaan ja virpomaan.ei todellakaan ole siinä kerjuusta kyse,ettei olisi kotona pääsiäismunia.meilläkin käy virpojia saavat karkkia palkaksi.lapseni myös kysyvät saako virpoa,kun menenvät koteihin virpomaan.vanhemmat ihmiset tykkäävät virpojista!

Minä odotan innolla trulleja oven taakse ja omat lapset käyvät trullittelemassa. Itse en ymmärrä "naamiaispukeutumista" ja korostankin lapsilleni aina, että Pääsiäisperinne on pukeutua noidaksi/trulliksi. Ilman muuta vitsa annetaan, että saa palkan ja pukeutua pitää ja nähdä "vaivaa" ja vaiva palkitaan, kuka mitenkin palkitsee. Meillä kelpaa ihan kaikki, mitä saavat ja useasti ovat olleet ihan hämmentyneitä, kun vanhat ihmiset antavat jopa karkkipussin tai suklaamunien lisäksi vielä patukoita. Ihana perinne! Miksi suomalaisista on tullut näin ahdasmielisiä ja miksi yritetään saada perinteitä "väkisin kuolemaan" ? Olen työssäni joutunut useasti toteamaan, että suomalaisuudesta ja perinteistä ei enää pidetä kiinni =( Ja se on minusta todella surullista!

Ja mitä Jeesus tähän sanoisi: "Lastenkaltaisten, on taivasten valtakunta" En usko, että kenenkään lapsen taivaspaikka on tästä perinteestä johtuen uhattuna!

Tähän asti on ollut ihana perinne lapsenlapsille ja tuttujen lapsille.

Perinne, kun ymmärtäisivät täällä etelässäkin liikkua pääsiäislauantaina, jolloin se kokkokin poltetaan.

[quote author="Vierailija" time="15.03.2013 klo 13:55"]

Mielestäni on hyvä, että pidetään kiinni jollain tapaa suomalaisesta perinteestä ettei kaikki perinteet unohdu lapsiltamme. 

Ihmetyttää monet ihmiset jotka kiukuttelevat virpomisesta, juhannuskokoista ym... ja samaan aikaan valittavat kuinka perinteitä ei vaalita ja lapset eivät tiedä mitään historiasta eivätkä suomalaisista perinteistä. Miten lapset niitä voisivat oppia jos niitä ei saa kerran ylläpitää?

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="16.03.2013 klo 15:45"]

Minä odotan innolla trulleja oven taakse ja omat lapset käyvät trullittelemassa. Itse en ymmärrä "naamiaispukeutumista" ja korostankin lapsilleni aina, että Pääsiäisperinne on pukeutua noidaksi/trulliksi. Ilman muuta vitsa annetaan, että saa palkan ja pukeutua pitää ja nähdä "vaivaa" ja vaiva palkitaan, kuka mitenkin palkitsee. ... Ihana perinne! Miksi suomalaisista on tullut näin ahdasmielisiä ja miksi yritetään saada perinteitä "väkisin kuolemaan" ?

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="17.03.2013 klo 21:47"]

Perinne, kun ymmärtäisivät täällä etelässäkin liikkua pääsiäislauantaina, jolloin se kokkokin poltetaan.

[/quote]

Monihan täällä yrittääkin pitää niistä perinteistä kiinni, mutta ei näköjään mene perille, joten väännetään nyt rautalangasta.

Palmusunnuntaina Jeesus ratsasti Jerusalemiin. Tämän muistoksi lapset käyvät kummiensa ja sukulaistensa luona virpomassa eli toivottamassa siunausta PYHÄVAATTEISSAAN. Palkka ei ole tärkein asia, eikä oikeastaan edes sen lapsen ilo, vaan siunauksen vastaanottajan muistaminen. Perinteisesti palkka pitäisi saada vasta pääsiäissunnuntaina.

Lankalauantaina paha on valloillaan, koska Jeesus on kuollut eikä ole vielä noussut kuolleista. Nyt liikkuvat noidat, jotka ilmeisesti kiertelivät pitkin kyliä, mutta NOIDAT EIVÄT VIRVO. Näitä trulleja joissain paikoin karkoitetaan pääsiäiskokoilla, mutta tällä perinteellä ei siis ole mitään tekemistä kristillisen/ortodoksisen virpomisen kanssa. Aikoinaan "noidat" olivat jopa käyneet naapureiden luona viiltelemässä karjaa, eli kyse on ilkeydestä.

Meillä lapset (poikia) ovat käyneet aina virpomassa naapurustossa. Yleensä ovat pukeutuneet noidiksi, toisinaan myös noidan kissaksi (toinen noita, toinen kissa). Aluksi olin mukana (kun olivat pieniä), mutta nyt kun ovat isompia olen tyytynyt kävelemään mukana ja pitämään huolta virpomisvitsoista.

Tänä vuonna pääsen mukaan, kun nuorin lapsista lähtee yksin virpomaan. Ei vielä välttämättä muista lorua ulkoa, niin olen siinä auttamassa. Oksat koristelimme juuri viikonloppuna ja annamme aina oksan virvottavalle.

Jos meille tulee virpojia olen yleensä antanut yhden lahjan per oksa. Mielestäni jokaisella "noidalla" tulee olla oma oksa, eli sen verran saa palkkaa, kun jaksaa askarrellakin. Jos iso joukko tulee ovelle ja antaa vain yhden oksan, olen antanut yhden isomman yllätyksen tai jokaiselle jonkin todella pienen.

Virpojan palkaksi sopii hyvin tavallinen suklaamuna, lakut, irtokarkit pienissä pusseissa, suklaapatukat tai vastaavat. Rahakin (pienet kolikot) käy, jos ei muuta löydy. Sen sijaan ns. ruohomunat (eli ne pienenpienet) ovat mielestäni liian pieniä, ellei niitä sitten anneta useampaa. Joskus lapset saivat vain pienet munat palkaksi ja oksat olivat kuitenkin todella upeita. Siinä vaiheessa harmitti heidän puolesta.

Kyllä se enemmän riesa on. Joskus on käynyt joku suloinen pikkunoita virpomassa kauniin oksan kanssa, mutta nykyään enemmän se on juurikin sitä kerjäämistä. Teinipoikia joilla jo melkein viikset kasvaa käyvät jonkun risun kanssa ovella. Ei kiitos. Omille lapsille ostetaan kaupasta pääsiäisherkut, jotka sitten kukko munii pipoon sängyn alle. Se on se meidän perinne.

Kyllä se on ihana perinne :) Muistan omasta lapsuudesta virpomisen. Käytiin mukavissa perheissä, mutta sydän pamppaillen myös sen pihan äkäsimmän tädin luona ihan periaatteesta, että ketän ei hyljeksitä. Kaikille jätettiin kaunis oksa ja virvottiin hyvä vuosi. Palkaksi saatiin pikkukolikoita tai suklaamunia, joskus pikkuleipiä tms. Tosin sen äkäisen tädin luota vaan tieto, että pikkunoidista ei pidetä. AIkuisena odottelin joka vuosi virpojia ja viime hetkessä juoksin ainakin kaupasta hakemaan suklaanamuja varalle. Monesti virpojia ei sinkun tai nuoren parin ovella kuitenkaan näkynyt. Nyt olen viime vuodet saanut kiertää oman lapseni kuskina ja hienosti on otettu vastaan, vaikkei kaikilla ole ollut antaa plkkiota. Vitsa on otettu vastaan ja suuret kiitokset olemme saaneet. Joskus suklaapalkkaa on tullut ylenmäärin ja joskus on palkkana ollut hedelmä. Lapsi on saanut hyvän mielen ja jännittävän päivän vitsa-askarteluineen ja lorun harjoitteluineen sekä naamioitumisineen. Lisäksi paljon hyvää sosiaalista harjoitusta!

Toivottavasti vanhemmat on mukana, tai joku joka osaa lukea. Se yksityisalue-kyltti siinä suljetullaportilla tarkoittaa, ettei meille ole asiaa... tai no, saa tulla - meidän koira (perinteinen 80kg tyhmä tanskandogi) pitää niin suklaasta kuin lapsista. Ei mun vika jos alle jää nämä rullit + muut hellokittyt ja suklaat menee