Jos hääkutsussa on tilinumero, ja tilille laitetaan rahaa ennen häitä,

että joutuu aloittamaan liittonsa häävelat niskassaan.

Sitä en ymmärrä.

Vierailija:

Monissa muissa kulttuureissa kiinnitetään rahaa häissä pariin kiinni, joissain jopa on tyyppi mikfronin kanssa ääneen kertomassa tyyliin " Perhe Möttönen Kuopiosta, 50 euroa" .

Suomessakin on aikoinaan häämaljojen noston yhteydessä kuulutettu kuka antoi mitäkin. Agraariyhteisöissä niistä tuli varsinaisia kilpailuja jopa! Ja koska viina virtasi (häämaljaa siis nostettiin aika monta kertaa :D), niin ihmiset tulivat luvanneeksi enemmän kuin olisivat selvinpäin luvanneet.

Aluksi siis lahjoitettiin lähinnä rahaa, myöhemmin esineitä ym.

Minusta rahalahja on oikein hyvä juttu, mutta kysyin sitä, että viedäänkö kortti vai ei?

Vierailija:

että joutuu aloittamaan liittonsa häävelat niskassaan.

Sitä en ymmärrä.

Ainoastaan sormus, pukuvuokra ja mun postimyynnistä hommattu puku maksoi jotakin, sekä tietty kukkavihko, kuvat ja kampaaja.

Käytiin maistraatissa ja kutsuttiin vieraat vain kotiimme kahville.

Laitoin tilinumeron ja saimme niin paljon rahaa, että saimme maksettua niillä sormuksen ja kuvatkin.

Minusta on ainakin helpotus, kun on selkeä lahjalista, josta voi osaa jotain hääparia miellyttävää. Ja jos listalta ei löydy itselle sopivaa ostettavaa, niin voi laittaa lahjatilille rahaa omassa mielikuvituksettomuudessaan.



Kyllä minä ainakin tiedän ihmisiä, jotka antavat rahaa, oli juhlat mitkä hyvänsä. He eivät vain jaksa ruveta etsimään juuri sille parille tms. sopivaa lahjaa...



Osalla täällä olevista on vissiin jäänyt omista häistä pysyvä katkeruus, kun ei tullut rahaa lahjaksi tai tuli vain turhuuksia. Ettekö olleet tajunneet laittaa kutsuun tilinumeroa ja lahjalistaa? Voi harmin paikka. Kärsikää nyt ja haukkukaa järkeviä morsiamia. :)

Esim. ystäväni häissä ilmoittivat, että häälahjatilin tarkoitus on saada hääparille hyvä parisänky. Lahjapöydässä oli sitten useampiakin itse askarreltuja, nukkekotiin tarkoitettuja, korttiin piirrettyjä ym. minisänkyjä korttien seurana.

Mitä muuta vielä keksitte?

Voisin toki laittaa rahat. Mutta laittaisin myös kortin ja siihen runon

" Surkeaa on liitto aloittaa

kerjäämälla rahaa mammonaan

Unet sängyssä lie pahoja

kun ei omaa rahaa riitä ostaa ees patjoja.

Tärkeintähän päivä prinsessana lie

ja vieraat huonekalurahat pöytään vie.

Joten hyviä unia parille

toivottavasti kerjätyssä sängyssä liitto ei mene karille"

Häämatkaa varten he laittoivat tilinumeron, eli laitan jonkin matka-aiheisen kuvan tai runon mukaan.



ap

ja kyllä se hääpari on ne köyhätkin halunnut kutsua juhlimaan.



Älkää viekö mitään jos se niin rankkaa on. Hääpari varmasti ymmärtää ja tuntee rahatilanteenne.



Tuntuu että tänne vastaa vain nuoret ja köyhät. Ketään loukkaamatta. Voihan sitä olla ihan kiva ihminen vaikka on köyhä.

Tosin en sitä ees lukenut kun oli koko sakilta yhteinen, mutta siis mielestäni myös viedään kortti.

Vierailija:

Voisin toki laittaa rahat. Mutta laittaisin myös kortin ja siihen runon

" Surkeaa on liitto aloittaa

kerjäämälla rahaa mammonaan

Unet sängyssä lie pahoja

kun ei omaa rahaa riitä ostaa ees patjoja.

Tärkeintähän päivä prinsessana lie

ja vieraat huonekalurahat pöytään vie.

Joten hyviä unia parille

toivottavasti kerjätyssä sängyssä liitto ei mene karille"

Kun menimme naimisiin, teimme sen " yllätyksenä" , eikä mieleen olisi tullutkaan alkaa kerjätä tavaraa tai rahaa vierailta. Mielestämme meidän kuuluukin maksaa vieraiden tarjoilut ja järjestää sellaiset häät, joihin rahkeet riittävät.



Olisi tosi hyvä idea hääparille laittaa kutsuun jonkun itselle tärkeän hyväntekeväisyysjärjestön tilinumero, johon vieraat voivat halutessaan maksaa lahjoituksen. Sellaista hääparia minäkin kunnioittaisin.

Siksi, että köyhempikin nuoripari saattaa haluta kerran kutsua koolle kaikki ystävänsä ja molempien suvut viettämään yhdessä heidän kanssaan heille tärkeää juhlaa.

Kirjoitin aiemmin Saksassa kohdalleni sattuneista hopeahääjuhlista, joissa lahjksi saaduilla rahoilla kustannettiin lähes koko juhlat.

Ehkä meilläkin juhlittaisiin enemmän, jos täälläkin olisi tapana osallistua kustannuksiin rahalahjoin.

Häät ja muut juhlat tulevat kalliiksi, vaikka ei mitään ökyjuhlia kartanossa pitäisikään. Jo vaikkapa sadan hengen ruokatarjoilu maksaa melkoisesti, vaikka ei kalleinta mahdollista ruokavaihtoehtoa valitsisikaan.

Harvalla nuorella on tuhansia euroja ylimääräistä rahaa tilillään, joten pakko on lainata, jos haluaa juhlat järjestää.

että vieraiden pitää maksaa juhlat.

Miksi sitten maksavat vieraat joutuu käyttäytymään hääparin toivomalla tavalla. haukutaan vieraiden pukeutumista ja kampauksia ja ei haluta lapsia, vaikka vieraat olis valmiita maksamaan niidenkin sisäänpääsyn.



Mieluummin menen tuhlaamaan rahani ihan muuhun kuin kustantamaan hääparin juhlan.

Ehtiikö hääpari siinä juhlahumussa muka oikeasti seurustella sadan vieraan kanssa? Tuskinpa. Ehkä ehtivät vaihtaa jonkun pinnallisen sanan.



Ja usein noissa isoissa häissä eivät vieraatkaan tunne toisiaan, joten se siitäkin seurustelusta.

Lahjathan pitää palauttaa. Eli mitä itseltänne puuttuu, kun pari KUITENKIN eroaa.

katsotaan, miten sitten suu pannaan.

Tarjoiluna oli onnittelumalja sekä kakkukahvit. Kahvipöydässä oli hääkakun lisäksi tavalliset kahvileivät sekä voileipäkakkuja ja karjalanpiirakoita. Kaikki muu paitsi hääkakku oli itse tehtyä. Juhlissa oli myös tanssia nauhoitetun musiikin tahdissa.

Sukulaiset ja ystävät toivat lahjoja, jotka olivat yhteisen kodin perustavalle nuorelle parille tarpeellisia. Myös rahlajoja tuli jokunen, samoin lahjakortteja. Lahjat olivat vaatimattomia tämän päivän lahjoihin verrattuna. Häämatkaa vanhemmillani ei ollut koskaan varaa tehdä. He olivat silloin opiskelijoita ja menivät heti häiden jälkeen taas kesätyöpaikkoihinsa ansaitsemaan elatustaan.

Avioliitosta tuli kuitenkin onnellinen ja se jatkuu yhä vieläkin.



Isot ja kalliit ruokahäät orkestereineen upeissa puitteissa ovat tulleet muotiin vasta myöhemmin. No, silloinkin pidettiin maalla isoja ruokapitoja, mutta nekin usein morsiamen (tai sulhasen) kotona, johon pitokokeiksi tuli tuttavia ja ruokavarat olivat suureksi osaksi kotitilalta.