PIKKUPPOIKA HUKKUI SYSMÄSSÄ
Kolmivuotias pikkupoika hukkui rantalaiturin viereen maanantaina aamupäivällä Sysmässä Majutveden rannalla.
Pääkaupunkiseudulta kotoisin ollut poika oli joutunut veteen äidin huomaamatta.
Äiti etsi poikaa ja hälytti poliisin mukaan apua heti huomattuaan pojan kadonneen. Poika löytyi pelastuslaitoksen sukelluksissa vajaan tunnin kuluttua hukkuneena. Samea vesi vaikeutti pelastajien toimintaa.
ILTALEHTI
Kommentit (92)
saatikaan, että olisi soittanut poliisia apuun.
Kyseessä on VA-HIN-KO! Koittakaa ymmärtää ja antakaa anteeksi!
Tämä nyt oli lähinnä kommentti tuolle, jonka mielestä asia olisi ok, jos äiti on nuori.
Vaikka isä olisi seissyt vieressä, niin sinun mielestä syy oli vain äidin. Vain äidit ovat siis velvollisia vahtimaan?
Uutisen mukaan PERHE oli mökillä. Uskon, että se isäkin oli tontilla, vaikka asiaa ei erikseen mainittu. Kuten myös äidin vanhemmat olivat todennäköisesti paikalla.
Mutta sinä ohitat nämä ja kaikki ja syytät äitiä?
Ehkäpä syyllinen onkin se isä, joka huusi äidille sieltä terassilta, jolloin äidin huomio herpaantui ja lapsi joutui veden varaan?
juttu perheestä, jossa nuorin oli hukkunut naapurin uima-altaaseen.
Koko perhe oli pihalla, ja sisäänlähdön hetkellä nuorimmainen (olikohan n 2-vuotias) pääsi livahtamaan omille teilleen. Katoaminen huomattiin heti, mutta silti pahin ehti tapahtua ja poika löytyi naapurin uima-altaasta hukkuneena.
Minut tuo juttu aikoinaan pysäytti, sai käsittämään ettei millään maailman hyvällä tahdolla tai yrittämisellä voi kaikkea kontrolloida, pienen pieni hetki riittää kaiken mullistamaan. Itsesyytökset ovat kaikilla vastaavissa tilanteissa olevilla vanhemmilla varmaan valtavat, omia lapsia kun on niin voi kuvitella sen tuskan ja kauhun.
Vahinkoja on meilläkin sattunut, ja myönnän että monesti omasta tai mieheni huolimattomuudesta johtuen. Luojan kiitos ei mitään vakavampaa..
eikä osata enää olla luonnossa ja vesien äärellä.
Miten lapsen voi kadottaa silmistään rannalla. Sokea äiti ymmärtää pyytää mukaansa näkevän. Näkevät ei näe vaikka pitäisi.
Pikkupoika hukkui Sysmässä
23.7.2007 15:41
Kolmivuotias pikkupoika hukkui rantalaiturin viereen maanantaina aamupäivällä Sysmässä Majutveden rannalla.
Tänä vuonna hukkunut yli sata
Pääkaupunkiseudulta kotoisin ollut poika oli joutunut veteen äidin huomaamatta.
Äiti etsi poikaa ja hälytti poliisin mukaan apua heti huomattuaan pojan kadonneen. Poika löytyi pelastuslaitoksen sukelluksissa vajaan tunnin kuluttua hukkuneena. Samea vesi vaikeutti pelastajien toimintaa.
STT
Pikkupoika hukkui Sysmässä
23.7.2007 15:40
Kolmevuotias pikkupoika hukkui rantalaiturin viereen maanantaina aamupäivällä Sysmässä Majutveden rannalla. Pääkaupunkiseudulta kotoisin ollut poika oli joutunut veteen äidin huomaamatta.
Äiti etsi poikaa ja hälytti poliisin mukaan apua heti huomattuaan pojan kadonneen.
Poika löytyi pelastuslaitoksen sukelluksissa vajaan tunnin kuluttua hukkuneena. Samea vesi vaikeutti pelastajien toimintaa.
STT
Vierailija:
Kyllä se on vanhempi joka on vastuussa lapsen hengestä.
On vastuutonta olla vahtimatta lasta, ja tapauksessa lasta ei ole vahdittu koska lapsi hukkui.MITÄ SUN PÄÄSSÄ LIIKKUU???
Ai MITÄ? Sanoinko mä jotain tuon suuntaista mitä kirjoitit? En. Sun kaltaisille mä en edes yritä vääntää rautalangasta mitään.
Mua vaan naurattaa noin iso musta aukko aivoissa. Onneksi, siis ONNEKSI, mä en ole noin tyhmä! :-D
Toivottavasti saat pitää vaaleanpunaisen maailmasi. Muuten sulle käy huonosti.
Hauskaa illan jatkoa. :-)
11
EI MIKÄÄN! Koittakaa jo tajuta että lapsia vahditaan ja se helkkarin katse ei irtoa jos lapsi joutuu sekunniksikaan vaaraan sen takia, vaan siirrytään pois vaara-alueelta. Sama koskee myös tienvieressä leikkimistä ym. Lapsi on tärkein ja nimenomaan lapsen henki.
Koko kesä menee siis kärvistellessä kotona, en ole edes talviturkkia vielä päässyt heittämään. Mulla on vain kaksi silmää ja kaksi kättä, lapset ovat liian vikkeliä. Vahinkoja voi sattua vaikka kuinka olisi huolellinen. Ikävä tapaus, osanottoni perheelle :(
Viime kesänä poikamme oli 3-v. ja aivan hirveän vilkas. Juoksi suoraa päätä veteenkin, ilman minkäänlaista itsesuojeluvaistoa ja ihan uppeluksiin meni, jos ei ehtinyt väliin.
Monta kertaa kävikin niin, että pojan pää meni pinnan alle, vaikka ihan vieressä seisoi. Poika ei yhtään tykännyt, että häntä kannateltiin tai muuten tuettiin muulla tavoin kuin kädestä pitäen.
Että se hukkuminen tapahtuu varmaan n. 5 sekunnissa.
Kaikki on vältettävissä? Ei se aina ole kenenkään syytä ja koska emme tiedä tapausta sen tarkemmin, miksi tuomita?
Kuka arvostaa lastaan niin vähän, että jopa rannalla kääntää katseensa pois uimataidottomasta lapsesta??
Kyllä tuolla ajatuksella saakin ne lapsensa helposti kuolemaan.
Hyvä että aivottomilla vanhemilla on joku lohtu: onnetomuus, voihan sitä omaa tyhmyyttään tosiaan sanoa onnettomuudeksi, ikävä kyllä lapsen hengen hinnalla.
Taidat olla aika yksinkertainen? Tietystikään mikään ei mene lapsen edelle, mutta vahinkoja sattuu. Onhan se varmasti sinänsä mukavaa elää tuollaisessa kuplassa. Olla varma siitä, että pystyy estämään kaiken.
Ei ole kysymys siitä pitääkö lapsi säännöistä vai ei.
Olen käynyt rannalla kahden lapseni ihan pienestä alkaen ja meillä on tietyt säännöt miten vedessä ollaan.
Veteen ei juosta, liikkua sai ainoastaan rannansuuntaisesti ja itse olin rantavedessä selkä syvään päin ja lapset rannan ja minun välissä ja katse lapsissa koko ajan. Oli sääntö mihin asti vesi saa olla ja tämä raja nousi vuosivuodelta ja uimakoulun kävivät 5-vuotiaina ja oppivat uimataidon.
Säännöt oli edelleen olemassa. Sukeltaminen opittiin uimakoulussa ja sen jälkeen vasta saivat sitä harrastaa.
Jos sääntöjä ei olisi uskottu niin rannoilla ei olisi käyty näin yksinkertaista se oleminen on.
Entä jos sinulla on kaksi lasta ja toinen kaatuu. Verta vuotaa ja lapsi huutaa hysteerisenä. Etkö automaattisesti, ilman ajattelmista, kääntäisi huomiosi hetkeksi häneen?
Vierailija:
Ei ole kysymys siitä pitääkö lapsi säännöistä vai ei.Olen käynyt rannalla kahden lapseni ihan pienestä alkaen ja meillä on tietyt säännöt miten vedessä ollaan.
Veteen ei juosta, liikkua sai ainoastaan rannansuuntaisesti ja itse olin rantavedessä selkä syvään päin ja lapset rannan ja minun välissä ja katse lapsissa koko ajan. Oli sääntö mihin asti vesi saa olla ja tämä raja nousi vuosivuodelta ja uimakoulun kävivät 5-vuotiaina ja oppivat uimataidon.
Säännöt oli edelleen olemassa. Sukeltaminen opittiin uimakoulussa ja sen jälkeen vasta saivat sitä harrastaa.
Jos sääntöjä ei olisi uskottu niin rannoilla ei olisi käyty näin yksinkertaista se oleminen on.
Missä tilanteissa sellaisia voi tapahtua? Ilmeisesti ei koskaan ainakaan lapsille?
tietenkin huomio kiintyy silloin loukanneeseen lapseen. Mutta samalla nappaan kädestä toista lasta, ja otan mukaani toisen lapsen luo. Maalaisjärjellä pärjää pitkälle.
En ole 21, vastasin silti.
teiniäidille teko on hyväksyttävä
kypsemmällä iällä ei
Tätä juuri tarkoitin tuolla ikäkysymyksellä