**~**KesäHeinät viikkoon 30**~**

Hyvä äiti sie oot! =)

Mistille: suurkiitos daktarin-puuterivinkistä. Mies kävi jo hakemassa apteekista. Minkälaisia ohjeita saitte sen laitosta?



Palsille:höpsistä pöpsistä - tuollaiset puheet pois. Silloin kun tuntuu, että itse ei riitä, niin pullo vaan kehiin ja sitten jos tuntuu, että haluat imettää vähin erin yksinomaan, niin teet vaan päätöksen, että jos vaikka eilen illalla annoit 120 ml lisämaitoa, niin tänä iltana annatkin vain 110 korkeintaan (tai sen minkä suosiolla ottaa) ja sitten seuraavana iltana 100 ml jne. Tällä päätöksellä sä varmistat sen, että et nyt itse turhaudu imettämiseen ja toisaalta varmistat sen, että vauva rupeaa tilaamaan itselleen lisää maitoa vähin erin. Alle kahden viikon tällä idealla sä olet taas täysimetyksessä ja maito varmasti riittää. Uskot vaan itseesi ja muistat juoda ja syödä hyvin. Maitoa tule, jos ei muista juoda. Ainakin minusta tuntuu, että nyt ei se suositusten mukainen 2-3 litraa edes riitä, kun on niin nihkeänkosteanlämmin ilma. Äläkä luule, että meiltä " imetyskonkareilta" ei myös välillä usko loppuisi. Eilen illalla viimeiksi kaivoin jo pakastetut maidot kehiin pojalle, mutta eihän se sitten suostunut pullosta syömään, joten jatkettiin imetysmaratonia tissillä.



Elluko se yritteli rintakumeista päästä eroon...? Niin hälle sanoisin, että moni kyllä suosittelee, että niistä pitäisi jossain vaiheessa eroon, mutta mä taas sanon, että ei tartte. Ainakin meillä esikoinen pystyi ihan koko täysimetyksen ja koko ekan vuoden maitonsa saamaan rintakumien kanssa.

Että mua ottaa ovaalista, vaikka eilen sanoin toista - mies tuli eilen alku-illasta jo kotiin raksalta ja kerkesin jo hehkuttaa, että mahtava juttu, saahaan viettää perhe-iltaa koko pesue. Mutta mitä sitä paskaa - pari tuntia kerkes olla kotona, kunnes eräs sen kaveri soitti sen saunomaan ja kaljotteleen. Lähti! Fucking nice! Kömpi aamulla kello 6 kotia! Ja sekin vasta sen jälkeen, ko laitoin 5 aikaan viestin, että missä hemmetissä se oikein on, ko lupasi eilen, ettei ole kauan...Siis voi v****! Väkisin tuli aamusta sitten riitaa, mutta eipä se vaikuta mitään, ko toinen on kaljoissaan. Nyt nukkuu tossa sohvalla - kivakiva! Että mua raivostuttaa! Anteeksi avautuminen, nyt aiheen vaihto...



Voi Pals, elä aattele ollenkaan noin. Ja kuten Veruska sanoikin erittäin hyvin: Hyvä äiti sie, Pals oot :) Muista se! :) *iso halaus sinne* Ja jos sua yhtään lohuttaa, nii mie annoin kans eilen meän neitille korviketta yötä vasten, en omaani (mulla tulee todella huonosti maitoa, kun/jos lypsän). Ensin oli vähän paska fiilis sen suhteen, mutta sitten aattelin, että pääasia, että neiti saa sen maidon, vaikkakin pullosta, kunhan vaan saa :) Asia on varmasti monellakin äidillä henkinen juttu, joka aiheuttaa huonommuuden tunnetta, mutta ei muutako psyykataan semmoset fiilikset pois...



Nikille, että lapsentahtisuushan on vaan hyvä asia. Elä missään nimessä moiti itteäsi sen takia, kun vastaat heti lapsesi kutsuun :)



Nepulle jaksamista mummon kanssa - nuo vanhemmat immeiset ovat usein niin kaavoihinsa kangistuneita eivätkä aina ymmärrä sitä, että asioita voi tehä toisellakin tapaa :)



Kokeilin eilen vihdoinkin sitä kantoliinaa, ko sain sitomisapua - neiti nukahti heti siihen :) Ainoa vaan, että meinas tulla kuumat oltavat, ko eilen oli täällä melkosen helteinen keli. Pitää nyt vain ahkerasti harjotella sitomista.



Neiti kutsuu....moi!

Ja lisäksi meilläkin se rintakumi. Siitä en oo jaksanu ressii repiä tähän päälle..



Meilläkin tissi jokaiseen äninään. Ja kelpaa. Ja kyllä oon imettänytkin, eilen 14-22 paitsi välissä yksi 45 min kauppareissu rintarepussa. Sitten 01-aamu oltiin rinnalla melkein koko ajan, en tiiä ku torkuin.



Noin minä Melba alan yrittää pikkuhiljaa tehdä! Kiitos vinkistä!!



Veruska, meillä on kanssa lainassa se pussukka, mutku Panuu yrittää sinne niin hän on ku seipään nielly eikä oikein pysy siel kyllä kun suoristaa ja jäykistää koko vartalonsa :D Huudon säestämänä toki. Rintareppukin tuottaa itkun, mutta se helpottaa aina kun kävelee hetkisen. Kantoliinassa rauhottumista ei oo tapahtunut kun kerran, mut treenataan sitäkin!!



Kiitos rohkaisusta tosiaan. Välillä korvat vähän roikkuu..



Meillä ostettu Liberon minejä, ihan jees. Nyt vaippanäytteet kaivelin tuolta kaapin pohjilta ja muumivaippa kehissä, ne on kyllä hyviä! Seuraavaksi Lidlin vaipat..



Mutta lähenpäs koiran ja vauvan kanssa ulos. se varmaan piristää, vaikka täälä sataakin :)



P

Kiitos noista sanoista! Henkistähän se on.. Koska tiedän, että ei siitä pienelle haittaa ole..





Ja paljon jaksuu miehen kanssa, tosi paskainen temppu. toivottavasti saatte sovittua!!!

inhottavat teki sun mies! Minä oon aika herkkä suuttumaan/pahoittamaan mieleni jos mies ois johonkin lähdössä. Se on kyllä tosi harmi, koska käy niin harvoin. Mutta sille tunteelle ei voi vain mitään. Niin, ja olin aikaisemmin ymmärtänyt väärin, että ei se Q-stock ollutkaan sillon pari viikkoa sitten, vaan nyt eilen ja tänään. Sitten taas viimetipassa siitä kyselemään, että voisko lähteä sinne. No annoin sit myöntymykseni, mutta ne tän päivän liput ois pitänyt mennä aamukymmeneltä jos ostamaan. Ja eipä ollut lähtenyt. Mutta onko sitä pakko mennä kun vauva on vasta 1kk? Oonko ihan paska jos loukkaannun sellaisesta..? Yritän kehittää sitä puolta itsessäni, koska mies tosiaan käy niin harvoin missään. Vaikeeta.



Panulle ei sitten tunnu kelpaavan kuin oman äitin ihana syli! " Mitä se yrittää mun johonkin pussiin tunkea... hikihän tässä tulee!!!" ;)



-Veruska&Unna-

Voihan hitto, että välillä kaikki voikin mennä metikköön. Joku teistä saattaa ehkä muistaa, että mainitsin tässä joku aika sitten, että me hankittiin asuntovaunu. No, eilen sitten (miehen monta päivää vihjailtua, että olishan se sitä kiva kokeillakin) pakattiin illasta kamat vaunuun ja lähdettiin kohti leirintäaluetta. Oltiin me sitä jo viikolla suunniteltu, että ei se ihan ex tempore lähtö ollut.



Menomatkalla oli tosi kivaa ja muksut tietty into piukeena menossa " retkelle" . Matkaa tälle valitsemallemme alueelle oli vähän reilut sata km, eli ei onneksi mikään ihan älytön matka, mutta kestihän se hetken enemmän vaunun kanssa kuin ilman sitä. Perillä oltiin, vesisateessa, vähän jälkeen yheksän ja siinä sitten laiteltiin paikkoja kuntoon ja iltapalaa pöytään, kun meidän 7v sanoi, että hänellä on maha kipeä. Eikä aikaakaan, kun tuo jo oksenteli pihalla :( Siinä sitten hommaa hetki katteltiin (poika kun on laktoosi-intolerantikko ja muutenkin herkkämahainen), mutta kun oksut vaan jatku, niin ei kun jengi autoon ja kotia kohti! Ja vaunuhan siis jäi sinne, kun ei sitä sieltä yöllä saanut maksettua uloskaan. Ja mies oli sitten niiiiin vihainen :( Mitä me ei kyllä muut haluttukaan ymmärtää, kun eihän tuo nyt ollut kenenkään vika! Eikä me muut kyllä haluttu viettää yötä seittemään pekkaan ahtaissa tiloissa, kun yks oksentaa. Joten täällä sitä nyt ollaan kotona ja mies ja osa muksuista läksivät äskettäin takaisin vaunua hakemaan. Että paska reissu, mutta tulipahan tehtyä....



Nyt sitten tietty pelottaa, että se tarttuu muihin ja eniten, että se tarttuu vauvaan :( Mä myönnän olevani oksennus kammoinen, mutta pienellehän tuo voi olla tosi vaarallinen juttu.



Anteeksi kauhea purkaus, mutta kyllä on vähän huono fiilis mulla nyt. Joten AJ, liityn sun kanssa tähän miehet_voi_joskus_olla_ ihan_ääliöitä-kerhoon, vaikka syy meillä onkin eri kuin teillä :) Meillä mies kyllä oli jo ihan leppynyt ja oma itsensä, kun äsken lähtivät.



No joo, life goes on.



Melba: siitä Daktarinista. Me saatiin ohjeeksi laittaa sitä kerran päivässä sillain ihan reilusta (= sen verran kuin sinne napaan mahtuu), mutta katsoa samalla, että sitä jauhetta ei pölähdä ilmaan, kun sitä ei saisi mennä vauvan hengitysteihin.



Ja Pals, sinä olet hyvä äiti! Muuta et saa edes ajatella :) Ei hyvän äitiyden mittarina saa pitää sitä, mistä vauva ruokansa saa, vaikka uskonkin, että sua se asia vaivaa. Ja noilla Melban ohjeilla pääsette kyllä lisämaidosta eroon. Ja tosiaan se juominen ja syöminen on tosi tärkeä juttu!



Meillä on eilisestä illasta tähän aamuun syöty ihan ilman mitään rytmiä (siis paljon ja usein) ja nyt taitaa neidillä olla kakkaa röörit väärällään, kun niin ähertää. Mutta ei kai se kumma ole, että söi, kun koko ilta ja alkuyö meni ihan kummallisissa olosuhteissa :)



Nyt lähden pukemaan päälleni, meni tää aamu tässä vähän harakoille, kun nukuttiin aika pitkään. Oltiin siis kotona joskus puoli kahden maissa.



Misti ja " Justiina"

Hei, mulla oli kanssa esikon aikaan toi riittämättömyysongelma ja lisämaitoo annettiin, että poitsu pysyi tyytyväisenä. Ihan hyvä poika siitä siitä huolimatta kasvoi -huoli pois siis tähän liittyen!

Serkkutyttö päätti lopettaa tissitappelut ekan kuukauden jälkeen ja siirtyi täysin pullomaitoihin. Kohta vuoden ikäinen tyttärensä on ihan yhtä terve ja hyvin kasvanut kuin rintamaitolapsetkin - ja iloinen sekä tyytyväinen tapaus hänkin!



Imetys on jokaisen äidin oma valinta ja mun mielestäni valittu vaihtoehto ei ole äitiyden mittari. Jokainen on juuri se paras äiti omalle nyytilleen! Jos olet itse tyytymätön, väsynyt (sitä varmaan ollaan kaikki!), stressaantunut tai huolestunut niin sekin voi vaikuttaa maidontuotantoosi - toki omaa syömistä ja juomista ei saa myöskään unohtaa. Välillä tosiaan tulee niitä päiviä, kun aikaa ei vaan jää muuhun imetyksen lisäksi, mutta mä olen ajatellut tän jakson olevan kuitenkin niin lyhyt, että sen uhrauksen olen nyt päättänyt tehdä tän kuopuksemme hyväksi! Mutta tässäkin jokainen tekee tavallaan, pahinta on jos yrittää muuta kuin itse oikeesti haluaa tai ottaa toisesta mallia vastoin omaa tahtoa...



En tiedä osasinko välittää ajatustani oikein, kun tää yksisormitekniikka on niin h-tin hidasta, että mulle lännen nopeimpana o mahdottoman vaikeeta ajatella näin hitaasti - yksi kirjain kerraallaan...



Nikki ja patukka kylkikääryleinen



ps. aj:lle meillähän oli tää kriisi ennen synnytystä, ehkä se on miesten tapa tulla isäksi??? koita kestää ja antaa anteeksi " mikä ei tapa, se vahvistaa" mehän ollaan ne ainoot aikuiset - pojat on poikia, eikös?!

Kiitos Misti lisätiedoista! Eilen illalla meni sit arviostaan aika oikein - laitoin reunoille Bepanthenia ja kaadoin kuperon pohjalle Daktarinia. Meillä meni hermot nyt tuohon napaan ja päätettiin lähteä näyttämään sitä lastenlääkärille (ollaan sitä pienemmistäkin asioista lääkärissä käyty) ja katsotaan mitä herra lastenlääkäri sanoo iltapäivällä. Tuo napa kun verestää niin paljon, kun laappista on osunut sinne terveille reunoille, kun sieni asustaa jossain yli sentin syvyydessä, että jos joku muu kuin laappistus olisi mahdollista, niin olisi varmaan tarpeen. Ihan liian pieni ja söpö napa on pojalla, niin ei tuo pohja edes tuuleudu/kuiva.



Sitten noista d-vitamiineista taas lukaisin vähän lisää ja näyttää siltä, että d2 on kasvipohjainen d-vitamiini ja d3 eläinpohjainen ja d3 on tutkimusten mukaan 70% tehokkaampi kuin d2, joten me taidetaan tehdä niin, että käytetään noita deetippoja kotona ja Jekovitin loput vien kakkosasunnolle, niin käytetään niitä sit siellä kun ollaan eikä tartte muistaa vitamiineja pakata mukaan sit.



Ja voi noita miehiä. Taitavat nyt pienten vauvojen isät " kunnostautua" , liekö muutosstressiä tai mitä että toimivat tavallista aivottomammin. Näitä " lisälapsiahan" tunnetusti tarvitaan edellisten lisäksi juuri vauvavaiheessa...

heipsan,



Täällä yö meni taas taas tavallisesti, paitsi että itse en saanut unta illalla enkä yösyötön jälkeen vaikka tyttö nukkuikin kiltisti. johtui varmaan edellisen yön 12tunnin unista. no aamulla kuitenkin jaksoin nousta ylös, eikä nytkään väsytä.



Mulla aiheuttaa ärsyynnystä se että tyttö ei oikein suostu imemään kuin makuuasennossa, eli aina pitää mennä sängylle. jos yritän syöttää istuiltaan, meinaa tyttö tukehtua, kun maitoa suihkuaa hirveellä paineella. Sitten kun tyttö heittää otteensa tissistä, niin maitoa ruiskuaa joka puolelle tytön naamaa. tuntuu että koko kämppä on valeltu maidolla kun ruikin sitä aina minne sattuu. olen yrittänyt tyhjenellä tissejä ennen syöttöä ettei niin kovalla paineella tulisi, mutta se taitaa vaan lisätä sitä maidon tuotantoa?!



Luin jostain että suihkutisseillä varustettujen (heh) kannattaisi syöttää aina toisesta tissistä monta kertaa peräkkäin ja antaa toisen olla täytenä ja jos on pakko niin tyhjennellä sitä täyttä rintaa vähän (20-40ml) Näin aivoihin ei mene viestiä että maito loppu, tarvitaan lisää. Ja näinollen maidontuotanto tasaantuisi. pitänee ehkä yrittää, mutta en tiedä onko kiva kun toinen tissi meinaa räjähtää. Monesti yöttlä kun tämä meidän tyttö nukkuu 5-6 tuntia putkeen, on niin vaikea nukkua kun tissit on ihan täynnä, sitten on herättävä niitä pumppaamaan vaikka muuten saisi nukkua...



No en tiedä mikä siinä on että toisilla on ongelmana suihkulähdetissit ja toisilla ei taas meinaa maitoa riittää. Onko jollakin ihanteellinen maidontuotanto?!



Pals: Ymmärrän että sinua vaivaa tuo korvikkeen antaminen. Voimia! ja halauksia. Olet loistava äiti!



Tässä meidän yhteiskunnassa, kun jotenkin tämä imettäminen on tehty niin tärkeäksi. En väitä etteikö se sitä olisi, mutta ihan täysin terveitä lapsia kasvaa pelkällä korvikkeella. joissakin maissa todella harva imettää, ja sitä enemmänkin kummaksutaan. Täällä meillä vauvalehdet ja oppaat on täynnä rivien välistä luettavia kommentteja siitä, että täysimetys on ainoa vaihtoehto ja jos joudut antamaan korviketta olet jotenkin epätäydellinen. En tiedä onko muille tullut artikkeleista ja oppaista tälläainen kuva mutta minulle on ainakin?!



Nille joilla oli miehen kanssa hermot menneet: Jaksamista! Mielestäni ei ole väärin loukkaantua siitä jos mies lähtee kaljottelemaan kun vaavi on pieni. Itse voin sanoa että loukkantuisin jos mieheni lähtisi, varsinkin kun on muutenkin niin vähän kotona. Elämässä ehtii kyllä kaljottelemaan myöhemminkin, ja varmasti järjestän jonkun viikonlopun niin että mies saa rauhassa kutsua ystäviään kylään ja olla baarissa niin pitkään kun huvittaa. Menen itse vaikka äidin luokse vaavin kanssa. Mutta sen aika on sitten kun vauva on vähän vanhempi ja arki alkaa sujua jollakin rytmillä.



Misti: Harmi että teidän reissu meni mönkään! toivottavasti oksutatui ei iske vaaviin eikä sinuun.



Ainiin pit kysellä että kuinka moni nukuttaa vauvaa mahallaan? Nykyäänhän suositellaan, että vauva nukkuisi selällään, mutta minä ainakin välillä laitan tytön mahalleen nukkumaan. Viime yönä esimerkiksi syötön jälkeen alkoi ähinä kuulua nukahtamisen jälkeen pinniksestä. Käänsin tytön mahalleen niin loppui ähinä ja nukkui 4tuntia tyytyväisenä. Sairaalassa kätilö sanoi, että vatsavaivoista kärsivää voi hyvin nukuttaa mahallaan varsinkin päiväsaikaan.



No nyt olen taas kirjoittanut kunnon romaanin. Mies on salilla ja tyttö nukkuu, joten on aikaa roikkua koneella. Katselen samalla taloja:) Palsillakin taisi olla talon hankinta mielessä? oletteko täältä kuopiosta päin katselleet ollenkaan, vai onko tarkoitus jonnekkin kauemma muuttaa? meillä on tästä kuopion lähialueelta tarkoitus ostaa, kun miehellä vielä opinnot jatkuu täällä ja muutenkin varmaan kuopioon jäädään asustelemaan. täällä kun asuu molempien perheet ja suvut. ja tykätään täällä asustella.



No nyt lopeta oikeesti..



-nepukka

Harmi se teidän mönkäänmennyt vaunuilu ja vielä enempi harmi se teidän oksutauti. Tosin mulle tuli mieleeni, ettei se automatka kuitenkin olisi vaikuttanut siihem teidän herkkävatsaiseen kaveriin pikku jännityksen keralla. Onko hänellä vielä kipuinen olo tai kuumetta? Äidin maitohan on tietyllä tavalla vasta-ainetta tartunnoille, joten toivotaan, että sen suoja-aineet riittää, ettei teidän vaavi saa tartuntaa...



Meilläkin tää pukluttaa välillä nii-in paljon, ettei ihme jos syö koko ajan. Täytyypä muistaa ihmetellä sitä siellä kasvukontrollissa, kun mennään sairaalaan. Toki ihan eri tilanne kuin vatsatauti, en sitä tarkoita ollenkaan...



No, meilläpä teidän ikätoverinne aiheitti eilen ihan muita murheita. Karkasipa hän satensuojaan pois pihaltamme naapuriin!!! Tästä on ollut puhetta hänen kanssaan lähes koko kesän, että mitkä on meidän perheen säännöt ja mihin voi mennä tai mitä saa tehdä - kyllä on kovapäinen kakara! Mä en kestä sen kanssa ja nytpä on itten arestissa koko viikonlopun, jos jotain vähitellen jo oppisi jotain...

on se näköjään tämä suomenkieli vaikea kieli. Ymmärrän että tulee virheitä jos vauva sylissä, mutta minulla niitä näyttää tulevan ihan 10sormitekniikallakin. Olen parhaillaan tekemässä gradua. Täytyy varmaan tarkistaa aika monta kertaa ennen kun jätän sen tarkistukseen:)



-nepu

Takana hyvin mennyt yö! Pari imetystä siinä taisi olla... Oon kyllä tosiaan ihan sikiuninen näköjään. Välillä saatoin herätä siihen, että mies vaihteli kestovaippaa pienelle. Ihana kun se jaksaa yölläkin taitella niitä harsoja! Mutta tosiaan mulle jää sitten vaan se imettäminen ja sehän menee siinä puoliunissaankin! Eli levännyt olo on.



Harmi että Mistin perheen vaunureissu sai ikävän käänteen. Ja miehet nyt vaan on miehiä, ei siitä mihinkään pääse! Oletteko muut säilyneet oksutaudilta? Ja melballa taistellaan sitkeän sienen kanssa, toivottavasti paranee pian.



Nepu kyseli mahallaan nukuttamisesta. Meillä Unnaa nukutetaan kyljellään, tosin saattaa monesti käännähtää itse sitten selälleen ja niin reporankana maata kädet ja jalat levällään. Joskus nukkuu mun tai miehen mahalla mahalleen. Muuten ei oikein viihdykään niin, vaikka neuvolastakin sitä ehdotettiin masukipuihin. Siskon lapset taas eivät ole vauvanakaan suostuneet nukkumaan mitenkään muuten kuin mahalleen! Että yksilöllistä tämäkin.



Nyt musta tuntuu, että ehkä suljen koneen, kun alkoi ukkonen. Vettä tulee ku aisaa!



-Veruska&Unna-

Mutta kun vauva nukkuu ja kotiin meidän lisäksi jäi vain 13v esikko, niin ei tarvitse just nyt kukaan äitiä.



Nikki, samaa mietittiin mekin. Siis tuota jännitystä ja automatkaa. Poitsu kun istu meidän auton vikassa rivissä ja loppumatkasta tiekin oli vähän kiharaa. Mutta sitten taas toisaalta sitä oksentelua oli kotimatkalla muutaman kerran ja kotonakin kävi vielä yökkimässä :/ Aamusta poika jo kuitenkin veti neljä vai viisi voileipää ja kävi ja kukkui ihan normaalisti ja halusi siis ihan ehdottomasti lähteä myös sitä vaunua hakemaan! Että ota siitä sitten selvä :/ Eikä ollut kuumetta tai mitään, kun sekin aamulla koitettiin. Eli aika sen sitten kai vaan näyttää.



Ja nuo 7-vuotiaat voivat todellakin välillä koetella hermoja :) Meilläkään ei läheskään aina pojalla muisti riitä siihen, että mitkä ne sovitut säännöt oikein olivatkaan, ja välillä tosiaan täytyy miettiä, että onko se pää ihan puuta ;)



Nepu, minä käännän kanssa joskus yöllä vauvan vatsalleen, jos kovasti ähertää ja yleensä se tuottaakin nopeasti ainakin röyhtäyksen, usein myös pierut. Mulla on kyllä tarkoituksena kääntää neiti heti kohta takaisin selällee/kyljelleen, mutta pari kertaa olen torkahtanut ja ihan säikähtänyt havahtuessani, että pimu on vieläkin vatsallaan. Eli en siis pitkiä aikoja nukuta mahallaan, lähinnä vain ensiaputoimenpiteenä :)



Jaha, nyt kutsu käy, joten palailemisiin!

täältäkin! Olipa paljon kirjotuksia ja ajatuksiakin tuli vaikka kuinka, mutta nyt en ehdi kauheasti kirjoitella.



Palsille kuitenkin halaukset täältäkin ja komppaan muita tsempittäjiä!! Kyllähän tämä on sellaista tunteiden vuoristorataa ja välillä sitä tuntee ittensä ihan läpipaskoksi, kun joku juttu ei suju (omasta mielestä.)



Meillä on neiti pari päivää keksinyt olla nukkumatta aamupäivällä. Se on sellasta tissille torkahtelua ja vaunussa ehkä max20 min. Sitten taas seurustellaan ja tissutellaan.Vatsavaivoja ei mun mielestä ole, kun tyttö vaikuttaa suht tyytyväiseltä. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että en pysty tekemään mitään kotihommia, joihin mulla olis aamupäivällä virtaakin. Äskenkin paistoin munia esikoiselle vauva olalla = järkevää!!



Minä olen valitellut miehen työaikoja. Se on kuitenkin hyvä, että hän ei koskaan tule ympäripäissään kotiin, vaikka joskus kavereitten kanssa vähän kupitteleekin (tosi harvoin). Tiedän kuitenkin, mitä se on ex-liitosta..



Nyt pitää taas mennä..palailemisiin.



ps. en ole välttämättä ma avaamassa pinoa, kun ukolla on vapaata

Mutta kun piti jo eilen kysyä...



Eli mehän oltiin eilen neuvolassa ja siellä kuulin, että ensimmäinen lääkärineuvola on vasta 3kk:n iässä. Meillä se on aina ennen ollut 6vkon iässä. Onko muillakin siis näin? Vaiko vain meidän kaupunkiko taas säästää :/



Ja toinen juttu. Onko teille kerrottu neuvolassa siitä rotarokotteesta? Vai oletteko itse olleet aktiivisia ja kysyneet? Onneksi mä eilen muistin asiasta kysyä, kun olis varmaan taas muuten jäänyt sekin saamatta. Homma kun täällä etenee niin, että nyt kun sitä reseptiä pyysin, niin terkka pyytää lääkäriä soittamaan sen apteekkiin ja me tietty haetaan se sieltä. Kahden kuukauden neuvolassa, joka siis meillä on seuraava käynti, terkka antaa sen ekan satsin ja sitten myöhemmin sen toisen. Kolmen kuukauden lääkärinlassa sitä ei edes olisi voitu antaa, kun silloin tulee sitten jo niitä normaaliin rokotusohjelmaan kuuluvia rokotteita. Mutta siis eipä meidän th puhua pukahtanut koko rokotteesta, mikä oli musta vähän kummaa....



Nyt häivyn!



M

Kiitos tuestanne ton " nyt-ei-niin-ihanan-miehen" suhteen - nukkuu edelleen tossa sohvalla ja kehtasi kysyä multa vasta, ko kävi hereillä, että oonko mie jostakin pahalla päällä?!? Helevetin taliaivo, ko viittii ees tommosta kysyä. Argh!!! Aamulla jo mietin, että pakkaan lapset autoon ja ajetaan mummolaan pariksi päiväksi, mutta toisaalta mitä se vaikuttaa, ko eessä se välien selvittely on kuitenkin (joka miehen olon takia menee aivan varmasti vasta huomiselle).



Ja Veruska: sanoin kans aamulla tolle miehen retaleelle, että kuinka se ees kehtas viipyä noin pitkään, ko meillä vasta kuukauden ikänen ihanuus kotona? Harvoin munkin mies käy missään, mutta ois voinut kyllä hieman enemmän ajatella, ennenko ryntäs sinne " kalijasaunaan" . Että kyllä me mun mielestä saahaan aivan rauhassa vedellä herneitä takaraivoon ja loukkaantua moisesta miesten käytöksestä ;) Miekin suostuin siihen saunajuttuun aivan suosiolla eilen, ko aattelin, että mies sais vähän muutakin ajateltavaa, ko raksajutut, mutta silti piti ukon vielä vääntyä aamuyöstä siskonsa ja hänen miehensä luo jatkamaan tuota " sauna-aamua" . Ei se muuten, mutta mies varsin hyvin tietää, että mulle ois voinu kyllä ilmottaa, jos tulee viivytystä tai vastaavaa eikä antaa turhaan ressata kotona, mutta ko ei nii ei! Mutta eipä sitä voi kauhalla antaa, jos on lusikalla annettu...(vai miten se menikään, heh...).



Mistin perheellä mennyt vaunukeikka metsään. Harmi juttu!



Nikille kaunis kiitos erittäin hyvästä lauseesta - näinhän se menee, pojat on poikia, vaikka niitä öljyssä keittäis ;) Ja toi meän toinen poika (täyttää kohta 8) on kans sellanen luupää, että välistä tuntuu, että sille pitää joka ikinen päivä sanoa samoista asioista eikä siltikkään auta yhtään mitään. Jo tän viikon aikana mies on korjannut jo 6 kertaa puhjenneen taka- tai etukumin pojan pyörästä, ko aina menee ajeleen sellaseen paikkaan, jossa sitä on kielletty ajamasta. Ja sama koskee syömistä/vaatteiden/tavaroiden säilytystä/tallessa pitämistä. Hän on kyllä semmonen haaveilija muutenkin koko poika :) Perheen säännöt pitää melkein päivittäin suomentaa hänelle.



Melballe kiitos lisäinfosta d-vitskujen suhteen - hyvä tietää! :)



Nebulle nukkumisesta: meän neiti nukkuu öisin kyljellään (puolia vaihan vuorotellen), tosin vääntää ittensä monesti silleen puolittain selälleen ja tämän johdosta piänkin hänen selän takanaan semmosta tukea tyynystä. Mahallaan en oo vielä nukuttanut, koska jotenkin mielessä semmonen, että entäs jos puklaa ja pää on vielä niin raskas, eikä jaksa ite sitä nostaa ja iskee tukehtumisvaara. Vai oisko vaan hätävarjelun liioittelua mun osalta ;) Päivisin nukkuu selällään, mutta silloin olen itekkin hereillä ja kuulen kyllä, jos alkaa pulkaileen, tosin vaunuissahan neiti nukkuu aina selällään...



Aa ja Mistille vielä...Meän nlatäti anto sillo ekalla käynnillä prosyyrit tosta rotasta ja sanoi, että lääkärikäynnillä saa sen reseptin ja sen jälkeen annetaan se, vissiinkin ihan ite - näin ymmärsin. Ja ei puhunu muistaakseni silloin mitään, että milloin on ensimmäinen lääkärinla. Antoi vaan seuraavat nla-ajat, 1 ja 2 kk:n nlat. Ja 3 kk:n nlassa on sitten eka rokotus, sen verran tajusin kysyä viimeksi ;)



Ja taas neiti kutsuu...pai!

Kiitos kaikille tosi ihanista lohdun sanoista. Ne kyllä tosiaan helpottaa. Ihanaa ku ootta olemassa!!



Veruska, ei mun mielestä oo mitään vikaa sun suhtautumisessa yöjuoksuihin. Ollaan tosiaan niin alussa tässä lapsiperhe-elämässä että en hyppisi riemusta minäkään jos mies myötäänsä olisi jossakin. Täällä ei nyt sitä ongelmaa ole, mutta ikävää on tietää että jos asuttasi Saksassa missä mies on suurimman osan elämästään asunut, olisin aika yksin varmaan monesti.. Pistää miettimään. Tai vaikeehan sitä on sanoa. Onneksi ollaan täällä ja mies on auttavainen parhaansa mukaan ja hoitaa esim. ruokapuolen useimpina päivinä, nyt jopa yöllä pari kertaa vaihtanut vaioan oma-aloitteisesti. Siinä sun mies kuulostaa olevan aika haka, jos vielä harsotkin taittelee :D Bravo!



Ja Mistille pahoitteluni mönkäisestä reissusta, toivottavasti pääsette vielä kokeileen kunnolla vaunua! Ja hyvä että poju on parempana, toivotaan että sulle ja varsinkaan pikkuiselle ei tuu mitään..



Nikille myös iso kiitos sanoistasi ja kokemuksiesi jaosta. Mentiinkö teillä esikoisen kanssa pelkällä korvikkeella vai osittaisimetyksellä? Kuin kauan? Ei oo pakko siis kertoo mutta kiinnostaa :)



Melballe ja pienelle napaparannussäteitä.. Mua mietityttää Panun napa, ko se on tosi siistin näkönen päältä päin, mutta niin pieni ja sievä ettei tonne syvälle meinaa nähdä.. Toivottavasti ei oo sientä..



Nepu: Tosiaan voi lukea rivien välistä niin monesta paikasta tota paatosta TÄYSimetyksestä. Tottakai se parasta olisikin, mutta ei se kaikilla välttämättä onnistu, ja kuten monesti todettu, korvike ei ole yhtään HUONO vaihtoehto. Hassua muuten meillä on se, että maitoa myöskin ruiskuaa aluksi ympäriinsä, ja runsaasti näyttäisi olevan tarjolla.. Poika vaan syö niin halvatusti. Ja meillä just päinvaston ku teillä, Panu hertsaa jos yritän pitkään imettää kylellään.. Aluksi jees kun maitoa tulee runsaasti, mutta sitten hermostuu lopulta :D Kärsimätön.. Ja niin, Kuopiossa ollaan kyllä viihdytty tosi hyvin, mutta eteläsuomesta taloo on etsitty. Sinne vetää veri (ja TYÖT :D) kumpaakin, ja asuu mulla isikin siellä. Kuopiossa mulla on veli ja muutamia ystäviä. Äiti taas Torniossa ja äidin puolen suku Pohjois-Karjalassa, joten aika hajallaan ollaan jo muutenkin.. Ja tsemppiä muuten teillekkin mummon kanssa, miehen mummo on mulle myös antanut osan ihan hyviäkin neuvoja, mutta suurin osa näitä kauhisteluja että eihän nyt toki teidän sängyssä nuku ja älä opeta syliin..



Meillä nukutetaan kyleltään aika monesti. Vähän selälleen vääntää usemmiten mutta yritän pönkätä jollain peitolla aina. Pelottaa nukuttaa selällään, jos puklaa ja tukehtuu niihin.. Tosin en kyllä oo kovin hysteerinen ton asian kanssa, nukkuuhan hän vaunussakin selälteen. Neuvolatäti sanoi että ennen suositteli ehdottomasti mahalleen nukuttaan, mutta nykyään sitä ei saa suositella ennenku osaa jo ite vaihtaa asentoa. Käyttekö Nepu muuten keskustan neuvolassa?



Senniina kiitos tuesta! Täällä muuten väsätty vauva olalla ties mitä ruokia, kerran paistoin muikut silleen :O



Misti, meillä paasattiin siitä rotasta ihan kunnolla, ja ens neuvolassa kun on sijainen niin oma täti kirjotti vihkoon ihan erikseen vielä että pitää meille lisää vielä rota-infoa.. En kyl kuolemaksenikaan muista millon täällä se eka lääkäri..



A-J: Onko tossa Haaparannan tuntumassa mitään lastenhoitohuonetta? Ku eiks Ikeassa oo vaan siinä keskellä missä se ravintolakin on.. Voikohan siellä imettää vaan jossakii sohvalla? Entäs ne muut kaupat, Katalog jne? Olis kiva shoppailla ens viikolla jos lähen äitille :D



Hauska oli sattumus äsken tätä kirjotellessa. Panu loikoo mulla sylissä ja hempeästi tuijottelimme toisiamme silmiin, kun ekan kerran sain oikean ja pitkän hymyn! Itku tuli ja hymyiltiin pitkääm toisillemme ja minä vaan vetistelin toisen naamalle.. Kunnes yksi oksentaan silleen ihan hiljaa omalle naamalleen, mitään kakomista ei ollut, suusta vaan tulvahti varmaan kahdeksan litraa puklua ja toisen silmäkin jäi sen alle, ja nenä ja mun syli.. Meikä ihan paniikissa että nyt se tukehtuu, ja aloin pyyhkiä naamaa toiselta.. Oli aika koomista sitten kun siitä selvittiin :D



P ja pikkumies



ps. millon tehään se erillispino, mihin voidaan kerätä ne " tarkemmat" tiedot meistä?

Poitsu nukkuu vaunuissa pihalla, mutta on ähertänyt siitä asti kun tultiin kauppareissulta. Hirvee tuuli pihalla, siksi varmaan vaunuissa tarpeeksi viileää ja viihtyy. Yleensähän meidän poika herää sillä silmän räpäyksellä kun vaunut pysähtyy,



Kauheesti olitte kirjoitelleet, nopeet kommentit:

Senniina: nyt tiedät miten mun pari viime viikkoa on menneet. Julle kun ei päivisin nuku yli 20min (ellei tosissaan olla liikkeellä jossain). Eli ensi viikosta kun mies menee töihin niin täällä ei saada tehtyä yhtään mitään. Onneksi tein niitä ruokia pakkaseen raskausaikana niin voi sit mikrossa lämmitellä.



Ja Pals. Toi puklaus kuulosti tutulta. Meillä tulee juuri noin, siinä sitten yritetään nopeesti poikaa kyljelleen kääntää ettei olisi ihan naama puklussa. Ja toinen miten tulee on jos on vähänkään pystyssä asennossa, aina rinnuksista sisään. Joka ilta saa olla kuuraamassa rinnusta mieheltä kunnolla ennen yöunia. Ja usein tuota pukluamista edeltää hymy, johtunee siitä, että olo helpottaa kun kamat on jo tulossa ylös =)



Ja nyt sieltä vaunuista sitten kuuluu huuto, joten nämä kirjoittelut oli taas tässä.



-E-

pals:

Kiitos kaikille tosi ihanista lohdun sanoista. Ne kyllä tosiaan helpottaa. Ihanaa ku ootta olemassa!!

Nikille myös iso kiitos sanoistasi ja kokemuksiesi jaosta. Mentiinkö teillä esikoisen kanssa pelkällä korvikkeella vai osittaisimetyksellä? Kuin kauan? Ei oo pakko siis kertoo mutta kiinnostaa :)

Joo, toki kerron... esikon kanssa mentiin osittaisimetyksellä. Joka itkuun tarjosin aina ensin rintaa ja jos vaavi rupes kiskoon rintaa tai raivoomaan tissillä, niin surutta laitoin pullo maitoo " päälle" . Iltatankkaus aina pullovarmistuksella ja iskän kanssa huoletta myös ei-omatuotanto-maikkua. Näin mentiin siihen saakka, kunnes lisäruo´at alko. Sitten rupeskin omat maidot riittään ja kymppikuiseksi mentiin mun tuotannon varassa.

Mulla oli niin stressaantunut olo ja ylivarovainen neuvolatätsy, että sitä kolmen tunnin kelloherätystä jouduttiin jatkaa ihan liian kauan. Imetin ja lypsin tissit ruvella, mutta ei vaan tullut tarpeeksi maitoo -luulen, että väsymys ja ahdistus vaikutti, en tiä!?

Mun serkku teki toisenlaisen valinnan oman esikoisensa aikaan. Hän yritti imettää ekan kuukauden, jonka jälkeen vaihtoi pullomaitoon. Kaikki olivat tyytyväisempiä ja vaavi sai masunsa täyteen.

Tärkeintä on (kuten muutoinkin elämässä), että selvittää itselleen paras kuvio ja mikä tyyli/vaihtoehto sopii omaan pirtaan parhaiten, jonka jälkeen jatkaa ja jaksaa paremmalla mielellä omalla linjalla...