Tehdäkö kolmas vai ei? Perustelut,

-lauseita, ei todellakaan tiedä miten vaikeasta ja pitkästä prosessista on kyse. Ihan kuka tahansa ei voi tuosta vaan adoptoida ja prosessi vie nykyisellään VÄHINTÄÄN kolme vuotta, usein paljon pidempäänkin...

toinen tuleekin sitten eka kierrosta ja voila !

Ehkä mulle se 2 oli vielä lyhyillä ikäeroillakin helppo määrä, ok?



t. 20

Näistä teidän vastauksista paistaa puhdas itsekkyys läpi. Itsekästähän se adoptointikin on, pohjimmiltaanhan siinäkin on halu saada se oma lapsi. Mutta vielä itsekkäämpää on tehdä niitä lapsia liuta ajattelematta seurauksia mitä se tuottaa.



Eikö kukaan teistä ole yhtään huolissaan niiden omien lasten tulevaisuudesta ja tällä pallolla tapahtuvista asioista?



Jokainen uusi ihminen jättää valtavan ekologisen jalanjäljen.



Maapallon väkiluku kasvaa seuraavan 40 vuoden aikana puolella. Ja jos tilanne on jo nyt tällainen ilmastonmuutoksineen, niin todennäköisesti ne itsekkäästi hankitut lapsenne tai viimeistään heidän lapsenlapsensa kasvavat Siperian kaltaisissa oloissa.



Sitäpaitsi, mielestäni ei ole kovin suurta eroa odottaa 9 kk tai vaikka 3 vuotta, kun kerran niitä lapsiakin talossa jo on.

Tämä tietysti kuulostaa varsin materialistiselta, ja sitähän se toki onkin, mutta tosiasia on se, että kolmannesta tulee lisäkuluja (isompi auto, asunto, enemmän ruokaa, vaatteita synttäreitä jne). Useammat ongelmat ovat ns. rahalla ratkaistavia, vaikka niin ei tietenkään kuuluisi sanoa. Oletan tietysti, että haluat lisää lapsia. Kannattaa myös miettiä, miten paljon vietät aikaa lapsiesi kanssa nyt. Onko sinulla ylimääräistä aikaa kolmannelle lapselle? Jokainen lapsi tarvitsee " omaa aikaa" vanhempiensa kanssa yhteisen ajan lisäksi. Yksikään lapsi ei mene siina sivussa, vaikka täytyy sanoa, että se, kun on vain yksi lapsi hoidettavana tuntuu lomalta.



T: kolmen lapsen äiti

Katsos kun sitä ei koskaan tiedä saako niitä lapsia helposti/vaikeasti/saako ollenkaan.

t. 20, jolla lapsensaantia vaikeuttava gynekologinen sairaus, vaikkei uskoisi

Vierailija:

20., miksi ne kaksi ensimmäistäkin piti tehdä vuoden välein? Eikö esikoisellekin olisi voinut antaa aikaa olla " vauva" ..?

Yhdessä ollaan oltu vuosikaudet ja kaksi lasta on, mutta suurin osa maista ei kai hyväksyisi meitä hakijoina. Joskus Etelä-Afrikka hyväksyi avoliitotkin, mutta miten lie nykyisin.

Mutta ei kai se maistraatissa käynti ole ongelma, jos tosissaan haluaa adoptoida? Tai vaihtaa kohdemaata?

Vierailija:

Mutta ei kai se maistraatissa käynti ole ongelma, jos tosissaan haluaa adoptoida? Tai vaihtaa kohdemaata?

Ja pyysinkin jo mainitsemaan jos nykyisin on joku maa joka hyväksyy avoparit. Ennen oli ainoastaan se E-Afrikka, kuten jo mainitsin.

Elämäntilanteita on monia, joten vaikka olisi kuinka itsekästä, niin harva lisääntymiskykyinen lähtee vuosien adoptiohankkeeseen ykkösvaihtoehtona. Lapsellista edes niin ajatella.

Itseänikin adoptio kiinnostaisi, juurikin sen takia, että maapallolla on tarpeeksi ihmisiä jo ennestään, mutta siitä on tehty niin helevetin vaikeaa, että ei siihen ihan niin vain ryhdy. Mikä on tietysti hyvä asia sinällään, mutta ymmärrettävästi karsii meitä " lisääntymiskykyisiä, mutta adoptiotakin vaihtoehtona muuten pitäviä" .. Comprende?

Meillä kaksi lasta, enempää ei tehdä. Syyt:



-voimat ei riitä, nämä kaksi ovat jo pienellä ikäerolla, heistä on huolehdittava ensin. Ei kertakaikkiaan jaksettaisi taas sitä valvomista, vaipparumbaa jne..

-Rahat eivät riitä taas äitiyslomaan ja etenkin hoitovapaaseen, uuteen autoon, uuteen asuntoon, yms. kustannuksiin

-kolme lasta on jo suurperhe, mietipä mitä on yksin lähteä kolmen kanssa vaikka kauppaan/lääkäriin, jos mies ei pääse mukaan. Ja vaikka mies olisi mukana, niin yksi lapsi on aina " ylimääräinen"

Mutta mun mielestä tää maapallo on tullut siihen pisteeseen, että meidän on ihan pakko ruveta tekemään asioille jotakin.



Adoptiota tulisi tukea enemmän tai sitten kannustaa ihmisiä pysymään lapsettomina.





T. Se adoption kannattaja.

Haluttiin että heillä on enemmän sisaruksia kuin vain yksi ja pienellä ikäerolla siksi ettei tarvi enää aloittaa myöhemmin alusta. Uskon että enemmän kaduttaisi sitten kiikkutuolissa jos se olisi jäänyt tekemättä.

oli harhaluulo ajatella, että kolmannen lapsen vauvavuosi on se raskain aika ja sitten helpottaa. Kun ovat harrastusiässä, kuskaamista ja aikatauluttamista on selvästi enemmän kuin kahden lapsen kanssa ja muutenkin perheessä liikkuvia osia enemmän. Kolme lasta sopii perhekeskeisille vanhemmille, jotka eivät erityisesti piittaa omasta ajasta ja omista harrastuksista. Kolme lasta on myös vaikeampi saada yhtä aikaa hoitoon minnekään, siis sukulaiselle/tutulle jne.

kolmanteen lapseen suhtautuvat osaavat perustella paremmin? Ja ne, joiden mielestä se on hyvä idea, henkäilee vaan jotain tunnepohjalta.

Olisko se vaikka niin, että kolmas lapsi ON faktuaalisesti " epäkätevämpi" ?! Mutta jos tältä pohjalta lähdetään, niin kyllähän ensimmäinenkin kannattaa jättää tekemättä, jos haluaa elämässään helpolla päästä, säästää rahat itseensä ja harrastuksiinsa ja elellä vastuuttomasti... Eikö näin?! :)



Lasten teko kun on pitkälti tunnepohjainen päätös, samoin niiden lukumäärä. Harva sitä pystyy todeksi osoittamaan, että lapsen teko tulee halvemmaksi, kuin tekemättä jättäminen... ;)

Täällä on tullut tosi hyviä perusteluita, se ei vaikuta tosiaan pelkästään " vauva-aikana" (siis se lapsien lukumäärä), vaan se jatkuu luonnollisesti koko sen ajan kun lapset ovat kotona. Monesti saattaa olla, että se vava-aika onkin se helpoin aika mitä useampi lapsi on.



Kaksi on ihan hyvä lukumääärä.

Meillä poika ehtii täyttää 5 v. ja tyttö parin kuukauden kuluttua vauvan syntymästä 3 vuotta.

Vähän jännittää oma jaksaminen, mutta kyllä lapset on niin ihania, ja sisarukset lapselle rikkaus. Toivomme myös, että on elämää ympärillä sitten vanhanakin, jos osa lapsista vaikka lähtee muualle opiskelemaan.

Uskon myös, että katuisimme tekemättä jättämistä sitten joskus.

Neljä on haaveissa, mutta tämän pikkuisen jälkeen pidämme muutaman vuoden rauhassa taukoa.

Muuten kolmen lapsen kanssa liikkuminen on vain järjestelykysymys.



t. kolmen pienen äiti

Että kolmas lapsi helpottaa kotityötaakkaa tms.?

Ei kai lapsia ylipäätään hankita siksi, että niihin ei saisi kulua aikaa eikä rahaa tai ylipäätään mitään?

LApsia syntyy siksi, että vanhemmat haluavat lapsia. EIvät suurempaa autoa tai pidempiä lomamatkoja tai enemmän omaa aikaa. Eikös se ole ihan itsestään selvää?

Vierailija:

kolmanteen lapseen suhtautuvat osaavat perustella paremmin? Ja ne, joiden mielestä se on hyvä idea, henkäilee vaan jotain tunnepohjalta.

alunperin ajatuksena oli 2 + 2 , mutta nyt jää 2 + 1 tilanteeseen koska kolmannen kanssa on ollut niin raskasta. Kolmas on ihana persoona ja rakas lapsi, mutta jälkiviisaana voi sanoa et olis kandennu jättää kahteen. Kolmas tulee aina olemaan se kolmas pyörä, kaikessa. Mut me ei enää jakseta väsätä sille omaa leikkiparia.