Lue keskustelun säännöt.
Outo tapaus mökillä, ollessani kävelyllä.. jäi kaivamaan.
09.07.2007 |
kävelin noin 5 km (rakastan pitkiä kävelylenkkejä) ja täällä päin ei ole karhuja. Niin ihmeekseni siellä syvässä metsässä, asumattomalla seudulla, jossa on eräs kauan sitten hyljätty vanha asuinrakennus ja joku piharakennus myös.
Ihmettelin selvää savun tuoksua ja ajattelin onko jossain tulipalo. No kävelin siitä eteenpäin ja kuinka ollakkaan näin siellä aution talon pihassa, nuotion!
Pysähdyin puitten taakse hämmästyneenä ja ajattelin että sen täytyy olla joku erämies, ehkä meidän mökkinaapuri.
Mutta hetken päästä talosta tuli joku tumma, ulkomaalaisen näköinen tosi pitkä mies joka kantoi jotain talosta jotain jonka heitti sitten nuotioon.
Säikähdin todella ja sydämeni löi volttia, ei ole mitenkään tavallista että erämaassa näkee jonkun tummahipiäisen.
Käännyin takaisin mökille vaikka tarkoitus oli jatkaa vielä pitempi lenkki, juoksin lähes koko matkan.
Mutta nyt aloin miettimään tapausta ja uteliasuus heräsi, mitä jos lähtisin takaisin sinne autiotuvalle ja ottaisin mukaan kiikarit ja kameran. Mitä mieltä uskallanko mennä? Mieheni sanoi että mökki ei kuulu meille ja ei ole meidän asia mitä ja kuka siellä on.
Kommentit (103)
koita jo päästä lähempiin tuttavuuksiin tämän ihanan uroon kanssa... :P ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri sellainen, joita jotkut kirjoittaa kuvitellen olevansa hyviä kirjoittajia ja omaavansa mielikuvitusta, mutta tunnen myötähäpeää tätä lukiessani.
Se on kyllä jo käynyt selväksi, että ap:llä on fantasioita isoista mustista miehistä ;)
Sitäpaitti tämä mies on oikeasti olemassa.
ap.
että tarina on aivan surkean huono paitsi sisällöltään ja juonenkäänteiltään, myös kirjoitustyyliltään!
liian arka aihe. Mene itseesi. Tämä henkilö on totta.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta tämä sinun kertomuksesi on P-A-S-K-A, ja se olisi sitä, vaikka pääosassa olisi suomalainen Matti tai vaikkapa latinomies (katolilainen), tai vaikka en olisi omaa miestäni koskaan tavannutkaan.
Kuvitteletko oikeasti, että kukaan uskoo tätä tarinaasi? :D Ei usko. Mielenkiinnosta tätä seurataan, siksi että saisimme nauraa tälle tarinalle. Henkilö itse voi toki olla olemassa, mutta tapahtumat eivät ole.
Anteeksi vaan, mutta ei sinusta tule kirjailijaa, ei edes Harlekiini-romaanikirjailijaa. Nekin ovat tähän verrattuna laatukirjallisuutta. Mutta jatka toki tätä tarinaa. Tuskin maltan odottaa mitä seuraavaksi tapahtuu. En siksi, että kirjoittaisit hyvin, vaan siksi, että kirjoitat niin huonosti. Camp-viihdettä.
Vierailija:
liian arka aihe. Mene itseesi. Tämä henkilö on totta.ap.
Minusta ap on ihan lahjakas kirjoittaja ja piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aiemmat vielä sentään menetteli...
Viimeiseesä oli lipevän kömpelösti käytetty kaikki onnettomimmat fraasit mitä keksiä saattaa. Minäkin tunsin lukiessani lähinnä myötähäpeää... Oli jotenkin niin lapsekasta tekstiä :)
älä ota sitä niin henkilökohtaisesti eihän siinä mollata ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä minä itse asiassa olen kirjoittanut paljonkin, jotkut tykkää jotkut ei.
Mutta niinkuin jo sanoin nämä tapahtumat/henkilöt ovat totta. Tietysti hieman väritettyä teksti on, mutta tarkoitushan ei ole kirjoittaa raporttia.
ap.
älä ite viiti, kaikki tietää että olet ap ;)
t.132
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta epäilenpä että sinä olet se sama kuittailija koko ajan?
Voin keskustella ylisuojelevasta asenteestasi muslimeihin jos haluat. Tarkoitus ei ole kuvailla ihmisiä asenteellisesti, mutta en ymmärrä tuollaista toistakaan ääripäätä.
ap.
Se muslimin kanssa aviossa oleva on joku eri tyyppi...
Mutta onnea kirjoitus harrastuksellesi... Toivottavasti otat palautteen rakentavana ennen kuin jatkat ;)
t.122/132/135
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanon sen suoraan.
Kirjoitappa itse pätkä niin minä täällä arvostelen sen rehellisesti, en mollaamalla niikuin sinä teet, minulla on siihen koulutusta ja kokemusta.
Olen surkea kirjoittaja, eikä oikein kirjoituksenikaan ole kovin vahva.
Minua ei moinen tarinointi kiinnosta... Mutta jos moista haluaa täällä harrastaa, on syytä olla valmis ottamaan kritiikkiä mikäli ei ole kovin hyvä kirjailija.
Etenkin kun ap pokkana kirjoittaa tätä " tosi" tarinaa tuollaisella tyylillä...
Sinun kritiikkisi ei ole kannustavaa vaan se on ahdistunutta mollaamista.
Eikä se ole edes kritiikkiä, tiedätkö mitä kritiikki on edes silloin kun puhutaan kirjallisuudesta?
Minusta luovuus on aina ihailtavaa, oltiinpa tuotosta sitten mitä mieltä vaan.
Mutta se suomalainen häpeä, se on voimakas tunne.
Mutta jatkan juttua pian, mutta huom! siis eihän näitä ole kenenkään pakko lukea!
vai naurattas tuota yhtä jos se tietäs asioitten oikean laida ?.. epäilenpä että itkettäs paremminkin. :D
ap.
Tosin lopputulos ei ole näiden summa,vaan valitettavasti näillä kirjoittajan lahjoilla,vähemmän kuin osiensa summa. Pannukakku-sepustus ei jaksa naurattaa,mutta hupaisaa tämä on..
Menin autollani läheiselle kirkolle ostoksille ja meni kylän ainoaan isompaan kauppaan. Se on Sokos muistaakseni, en ole varma koska en omista mitään plussakoretteja enkä muutakaan, vaikka mies siitäkin aina saa aiehtta huomatutella ja verrata muihin naisiin jotka ovat niin taloudellisia ja järkeviä taloudenhoitajia kuulema, mutta siis anyway. Kuinka ollakaan tuntui kuin sydämeni (siis taas!) ois jysähtänyt kun kauempana näin tumman miehen seisomassa ja vähän aikaa häntä tarkasteltunani tunnistin miehen samaksi jonka näin autiotuvalla. Ajattelin että oliko hän nähnyt minut siellä mökillä? No kaupassa oli useita henkilöitä joten siinä vähän aikaa mielessäni päiviteltyäni asiaa, kävelin siihen hänen aika liki, niin lähelle jotta hän voi nähdä minut ja samalla saisin selville hänen reaktioistaan tiesikö hän minut, oliko siis nähnyt minut silloin nuuskimassa mökillä. Mutta hän ei näyttänyt hätkähtävän mitenkään joten jatkoin hänen tarkasteluaan salaa syrjäsilmällä, samalla kun mukamas pengoin tarjouskorista alennusmyyntiin laitettuja vaatteita (parin vuoden takaisia malleja, ihan niikuin ei tiedettäs). Hän oli hyvin siis hoikka ja pitkä, ainakin 190 cm. Tummat kihartuvat hiukset. Kulmakarvat kaareutuivat kauniisti, pitkäripsisten, suurten silmien ylle. Hänen kauniisti muotoutunutta suutaan koristi syvä amorin kaari, suun alla oli voimakas leuka ja kaiken kruunasi korkeat poskipäät. Hän oli huumaavan komea!
Kun tutkin siinä hänen ulkoista olemustaan, niin hän yhtäkkiä kääntyi minua päin! tunsin kuinka puna nousi alhaalta kohti ohimojani ja pisteli hiusrajassani ja sormenpäissäni. Sydämeni hakkasi pakahtuakse...anteeksi, eli siis sydämeni löi hiukkasen kiivaampaan, eli arvioisin 20% tiheempään ja verisuonten ääreisvastustuksen pienetyessä tunsin huippausta ja paniikissa huidoin kädessäni olleille naisten punaisilla tangahousuilla (koko xxl, myöhemmin tarkastin) pääni päällä pari kierrosta ilmassa kuin cowboy lassolla.
Siinä sitten toipussani hän suuntasi kassalle ja kassatyttö ahmi häntä silmät suurena hämmästyksestä. Samassa hän oli maksanut ostoksensa ja mennyt ulos ovesta. Kotimatkalla katselin ympärilleni mutta en nähnyt häntä missään matkan varrella, hän oli hävinnyt kuin tuhka tuuleen.