Muita, jotka ei missään tapauksessa antaisi lapselleen kolmea etunimeä!

Useampi kuin 2 nimeä on mielestäni turhaa.

Itselläni on 3 nimeä ja tosi usein lomakkeissa, paperilla yleensäkin ei viimeinen nimi mahdu/näy kokonaan vaan loppuu oudosti kesken. Ja kun kysytään että " mikä sinun toinen nimesi on" niin pitää vastata että " se on xxx ja lisäksi minulla on vielä kolmas nimi..."

Oikeastaan mielestäni yksikin etunimi riittäisi, koska ihminen yleensä tunnetaan vain kutsumanimellään, mutta olemme kuitenkin halunneet antaa lapsillemme myös toisen etunimen, jotta he erottuisivat mahdollisista kaimoista.

Itse en tykkää siitä, että lapsille annetaan nimiä vanhempien tai muiden sukulaisten mukaan, joten halusin siksi pojalle vielä ihan oman toisen nimen.



Toisella ja kolmannella lapsella on kaksi nimeä.

kolme nimeä on rikkautta!!!

Nyt jos pitäis joku nimistä pudottaa pois, niin se ois outoa. Me yhdessä päätimme etunimet, toiset nimet ovat molempien suvuista, ja meidän molempien suvuissa ovat nimet jotka periytyvät. Esim. mun suvussa nimi Maria on periytyvä nimi. Miehen suvussa taas nimi Elena, mikä siis sen kauniimpi nimi kuin ...Maria Elena, etunimeä en viitsi julkistaa.

Pojan kohdalla sama juttu.



Mulla itsellänikin on kolme nimeä, ja en ole mitenkään joutunut siitä kärsimään. Päinvastoin, monesti olen kuullut että, " kaunis nimi" .

on esikoisella kaksi nimeä, toisella samoin ja kolmannella kolme nimeä.

Neljäs jos ja kun sellainen tulee saa kaksi tai kolme nimeä en tiedä vielä.

Meillä on lapsi saanut näköisensä nimet, kaksi ensimmäistä lasta olivat kahden nimen oloisia, kolmas sitten kolmella nimellään edustaa meidän perheen " vähemmistöä" tässä nimiasiassa;)

Kaikilla on meidän mielestä kauniit nimet ja juuri sopiva määrä.

Vierailija:

ei siis väännöksiä ja kirjaimia etunimessä 5, toisessa 6.

Mielenvikaisuutta? Varmasti. Mutta tuskin tähän on lääkitystäkään saatavilla.

-24

Lasten etunimet on itse valittuja, toiset ja kolmannet nimet tulevat lähisuvusta. Ja kaikki sointuvat hyvin yhteen :)

Suomalainen nimi on kutsumanimenä Suomessa, turkkilaista nimeä käyttää kutsumanimenä isä ja hänen suku+ystävät, ja kolmas nimi on siis kaikilla suvun perintönimi (Johanna). Ei sitä kolmatta käytetä, mutta koska nimi on minulla, siskollani, äidilläni ja hänen siskoillaan, isoäidilläni....... niin halusin sen ehdottomasti omillekin tytöilleni, jotka toivottavasti antavat sen joskus omille tyttärilleen.

T: Kolmen kolminimisen tytön äiti

Vierailija:

Miksi pitäisi olla kolme nimeä?

Kaksi ymmärrän. Jos sattuisi olemaan täyskaima vaikkapa samassa luokassa, voisi ottaa toisen nimen käyttöön, mutta kolmea nimeä tuskin kukaan elinaikanaan käyttää.

Toisen lapsen nimet oli myös niin hakusessa, että varmaan ois ollu tuskaa etsiä kolme kun kahdessakin oli täys työ.

Jos haluavat ottaa lisää nimiä isompina, niin siitä vaan. :)

Päätin jo kauan aikaa ennen lapsia, että jos lapsia saan, niin keksin heille niin hyvät nimet, että yksi nimi per mukula piisaa. Ja niin tehtiin.



Itselläni oli nuorempana kaksi etunimeä, joista toinen tosi pitkä. 19-vuotiaana kävin tiputtamassa kaikki turhat ripellokset nimestäni ja olen tosi tyytyväinen, kun selviän vain yhden nimen rustauksella.



Säälin siis vähän näitä 3-nimisiä, sillä se koko nimirimpsun vääntäminen voi olla todellista tuskaa joskus. Mutta kukin tavallaan. :)

Vierailija:

Ja kun kysytään että " mikä sinun toinen nimesi on" niin pitää vastata että " se on xxx ja lisäksi minulla on vielä kolmas nimi..."

t. 3-niminen äiti, jolla 3-niminen mies ja kaksi 3-nimistä lasta (kaikilla vähintään 2/3 nimistä suvun perintönimiä)