En jaksaisi hoitaa 4-vuotiastamme kotona, hermot kovilla

Mikä tekee päivähoidossa olevasta lapsesta/sen vanhemmista huonon?

Miten se on lapsen kehitykselle niin tuhoisaa (mukamas)?



Kyllä se vaan on niin että ryhmässä ei opi olemaan jos ei sitä jossain vaiheessa aloita.

myös kerhoissa ja harrastuksissa.



Ja eskarihan on sitä varten että opetellaan menemään kouluun.



Että kyllä sen oppii ihan tarpeeksi ajoissa ja hyvin joka tapauksessa.



Minä en edes ollut kerhossa ennen kouluun menoa ja kas kummaa, 20 vuotta tuli silti yhteensä opiskeltua, erilaisissa ryhmissä, kaksi tutkintoa...

Sinä joka viittaist ruotsalaistutkimukseen, annahan tarkempia tietoja, mielelläni lukisin aiheesta. minä kun en ole törmännyt tuollaiseen ruotsalaistutkimukseen, että lapset olisivat ONNELLISEMPIA. Muistan kyllä yhden svedututkimuksen, mutta ei siinä onnellisuutta verrattu vaan koulumenestystä jne joka ihan eri asia kuin ONNELLISUUS.

Tätä mantraahan sitä alati hoetaan.

saat sen jossakin vaiheessa. suullisesti voi sanoa, ettet saa paikkaa, mutta kun haet kirjallisesti paikkaa, niin kukaan ei sano, ettet paikkaa saa. päivähoitooikeus on ja kukaan ei pysty sanomaan ettet saisi lapselle päivähoitopaikkaa.

laita nyt hakemus vetämään.

Tsempit sulle! Meidän 4 v. on ollut puolitoista viikkoa kotona ja alan olla ihan hermoraunio, raukka tarvitsisi kaverin...

ja äidiltä näin ollen vaaditaan enemmän. En tiedä, oma poika 4 v. ja nyt pitkällä kesälomalla päivädista. Aloitti sen kun oli 3 v 2kk, mutta ei kaipaile sinne. On ollut pappalassa, teemme puistokeikkaa sun muuta (tosin ollut viikon kipeänäkin). Mutta vilkas hän on ja äiti joutuu keksimään koko ajan tekemistä.

ja ollaan kyllä " kaiket päivät" ulkona vaikkei 1 v vielä kävelekään. Hiekkalaatikolla, keinussa, polkupyörän peräkärryssä, rinkassa jne... Ja nukkuu myös päikkärit ulkona, joten silloinkaan ei tarvitse sisällä käkkiä. Minusta tunti ulkona kesällä 4 v :lle ja vaatimus pysyä hiljaa parin tunnin ajan kun toiset nukkuu on aikas tylsää... eikö teidän nuoremmat osais nukkua ulkona?

Me tehdään usein puolen päivän tai koko päivän retkiä, jotka sisältää paljon kävelyä/pyöräilyä tns 4 v:lle, mikä takaa sen että turhat energiat on veks. On ne energiat multakin sitten veks ;) mutta parempi niin.



4v :n kanssa on myös oikeasti tosi hauskaa kun hän osaa jo niin paljon kaikkea touhuta ja kertoo hauskoja juttuja minulle jne joten viihdytään hyvin yhdessä. Ehkä voisi myös aavistuksen tarkistaa sitä omaa asennetta ?

Mut sit jäätkin niiden kanssa vielä vuodeksi kotiin kun et saanut riittävän hyvää hoitajaa riittävän halvalla.



Mun rehellinen mielipide on että 4-vuotiaan paikka ei ole JATKUVASTI kotona. Toki kesälomalla jne., mutta 4-vuotiaalle joku jokapäiväinen juttu on tosi tarpeellinen ja kehittävä, on se sitten päiväkodissa kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti oleminen tai joku jokapäiväinen kerho (niitäkin on, ainakin mm. Larussa ja Krunikassa).

KERRALLAAN reilun tunnin, sanoin avauksessa. Lisäksi mulla on se 2-vuotiaskin, sulla 4 ja 1-vuotiaat. En sanonut etten rakasta lastani, sanoin vaan että hyppii seinille kun kaveriseuraa on niin satunnaisesti ja ulkona mä en ehdi asumaan kun teen kotityöt yksin 100%:sti.

ap.

Vierailija:

ja ollaan kyllä " kaiket päivät" ulkona vaikkei 1 v vielä kävelekään. Hiekkalaatikolla, keinussa, polkupyörän peräkärryssä, rinkassa jne... Ja nukkuu myös päikkärit ulkona, joten silloinkaan ei tarvitse sisällä käkkiä. Minusta tunti ulkona kesällä 4 v :lle ja vaatimus pysyä hiljaa parin tunnin ajan kun toiset nukkuu on aikas tylsää... eikö teidän nuoremmat osais nukkua ulkona?

Me tehdään usein puolen päivän tai koko päivän retkiä, jotka sisältää paljon kävelyä/pyöräilyä tns 4 v:lle, mikä takaa sen että turhat energiat on veks. On ne energiat multakin sitten veks ;) mutta parempi niin.

4v :n kanssa on myös oikeasti tosi hauskaa kun hän osaa jo niin paljon kaikkea touhuta ja kertoo hauskoja juttuja minulle jne joten viihdytään hyvin yhdessä. Ehkä voisi myös aavistuksen tarkistaa sitä omaa asennetta ?

Meillä samanikäiset lapset ja vaikka 4-vuotiaamme onkin 5 x viikossa 3 tuntia aamuisin kerhossa, niin kyllä silti iltapäivät ova välillä yhtä taistelua. Kuulostaa aivan samanlaiselta!



Meno kuulemma pahenee 5 vuotta lähestyttäessä ja kuvioihin tulee vielä rajummat tunteenpurkaukset, mutta sit pitäis alkaa helpottamaan, ennenkuin murrosikä alkaa :)

Minä ja nuoremmat (1v ja melkein 2,5v) ollaan kotona.

Esikoinen ei ole hoidossa siksi, ettenkö jaksaisi tai haluaisi olla hänen kanssaan, vaan siksi että siellä hoidossa hän tosiaan saa ikäistään seuraa, ja oppii vaikka mitä.

Ihan sama mitä muut ajattelee, mutta tämä on meille sopiva ratkaisu. Yli 3-vuotias tarvitsee jo ikäistään seuraa ja ohjattua toimintaa. Me maksamme hoidosta, ja saamme sitä vastineeksi rahallemme. Kysyntä ja tarjonta kohtaa. Niin se maailma pyörii.

Hoitoaika on maksimissaan 5 tuntia kerrallaan 2-3 päivänä viikossa. Nyt kesällä lapsi ei ole lainkaan hoidossa kesä- ja heinäkuussa, koska emme juuri ole kotona (mökkeillään, käydään sukuloimassa, jne).

Ohi aiheen on mutta jäi vaivaamaan.



Minun 1v ei kävele mutta on ulkoillut 8-9kk ikäisestä saakka, konttinut lumessa, istunut hiekkalaatikossa jne.

Ei tulisi mitään jos pitäisin rattaissa, nyt viihtyy pihalla tuntitolkulla kunhan saa välillä ruokaa, tissiä, uuden vaipan ja unet kerran päivässä.

Öööö - ei sellaista kukaan muukaan sanonut vai ?



Aikaisemmassa viestissäni kehoitin vain tarkastelemaan omaa asennetta, jos kerran on nuorempien kanssa mielellään kotona, mutta haluaisi 4 v:n kokopäivähoitoon 5 x viikossa. Mutta jos kerran asenne on ihan kohdallaan niin lapsi sitte hoitoon vaan, mikäs siinä.

Itse en keksi miksi laittaisin oman 4-vuotiaani hoitoon, enkä usko että syy on vain se, että minulta puuttuu se 2 v.

Ja kotityöt teen myös sen 4 v:n kanssa, sehän on vaan lisätouhua hänelle.

Sen ikäisiä poikia ei monesti mikään pyykinviikkaaminen oikein nappaa.

Vierailija:

Öööö - ei sellaista kukaan muukaan sanonut vai ?

Aikaisemmassa viestissäni kehoitin vain tarkastelemaan omaa asennetta, jos kerran on nuorempien kanssa mielellään kotona, mutta haluaisi 4 v:n kokopäivähoitoon 5 x viikossa. Mutta jos kerran asenne on ihan kohdallaan niin lapsi sitte hoitoon vaan, mikäs siinä.

Itse en keksi miksi laittaisin oman 4-vuotiaani hoitoon, enkä usko että syy on vain se, että minulta puuttuu se 2 v.

Ja kotityöt teen myös sen 4 v:n kanssa, sehän on vaan lisätouhua hänelle.

Ei voi verrata mitenkään.

Mutta jotenkin ymmärrän.. Kun oikeasti jotkut lapset ovat hieman hankalampia kuin toiset ja silloin on muiden vaikea ymmärtää.



Itsekin olen hymissyt että mieten tuo ei muka pärjää kun minäkin pärjään mutta olen huomannut että jos esikoiseni uhma pahenee niin " helppo" arki on muisto vaan.

Eli todella paljon riippuu lasten luonteista/uhmista, ei pelkästä lapsiluvusta.



Silti kehottaisin miettimään vielä tuota hoitoon viemistä, ainakin pari kuukautta.

Meillä ainakin asustaa tosi vilkas nelivuotias tyttö. Tänäänkin treffattiin tuttavaperheen samanikäisten kaksospoikien kanssa, ja pojat ovat todella paljon rauhallisempia ja hitaampia kuin meidän neiti. Tyttömme ei ole ylivilkas tai keskittymishäiriöinen, mutta hän on todella energinen, aina menossa, koko ajan keksimässä jotain. Nuo pojat eivät pysyneet ollenkaan perässä.

Joopajoo, tytöt on helppoja, ne viikkaa äidin kanssa pyykkiä ja leipoo.... XD

Joskus ihanaa, mutta myös niiiiin raskasta.

Vierailija:

Ei voi verrata mitenkään.

Hoitopaikka voi tosin olla missä vaan...

Itse en pitäisi lasta joka päivä kokopäivähoidossa. Se on mielestäni väärin, jos kerran olet kotiäiti. Mutta vaikka 3 päivää viikossa klo 9-15 voisi olla helpotus sekä sinulle että lapsellesi.