mistä kertoo pekka ruuskan rafaelin enkeli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies hortoilee baarissa ja kyllästyneenä palaa muijan luo ja tahtoo toosaa. Kotimatka on pitkä ja mies toljottelee ympärilleen. Vähitellen miehen pää alkaa pakkasessa kulkiessa selvitä ja olo kohenee. Mies herää tavalliseen arkeen ja lähtee töihin. Hän ajattelee vain toosaa ja tiedostaa sen itsekin, sillä hänellä ei ole ollut lukupäätä. Työpäivän mittaan miestä alkaa taas panettaa.

Vaikutat nerolta. Äikästä ällä?

Kyllä.

Täsmennän vielä, että kirjoitin Musiikkilukiosta. Tarinassa pitää ottaa huomioon laulajan persoona ja melodian tunnelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies hortoilee baarissa ja kyllästyneenä palaa muijan luo ja tahtoo toosaa. Kotimatka on pitkä ja mies toljottelee ympärilleen. Vähitellen miehen pää alkaa pakkasessa kulkiessa selvitä ja olo kohenee. Mies herää tavalliseen arkeen ja lähtee töihin. Hän ajattelee vain toosaa ja tiedostaa sen itsekin, sillä hänellä ei ole ollut lukupäätä. Työpäivän mittaan miestä alkaa taas panettaa.

Vaikutat nerolta. Äikästä ällä?

Kyllä.

Täsmennän vielä, että kirjoitin Musiikkilukiosta. Tarinassa pitää ottaa huomioon laulajan persoona ja melodian tunnelma.

Musiikkilukio kirjoitetaan pienellä. Se että biisi on minämuotoinen, ei tarkoita, että kertoo esittäjänomasta elämästä.

Pekka Ruuska onmuuten uskis.

Minun mielestäni se on abstrakti musiikkikappale, maalauksen tapaan. Yksityiskohdista on turha etsiä merkityksiä, mutta laulu jättää kuulijalle melko voimakkaan tunnetilan, jokaiselle omanlaisen.

Muutama vuosi sitten eräänä päivänä kuulin "Rafaelin enkelin" bussin radiosta. Olin tuohon aikaan juuri lukemassa Vanhaa Testamenttia, ja tajusin yhden mahdollisen tulkinnan laulun sanoille.

Neljännessä Mooseksen kirjassa kerrotaan Israelin kansasta, joka kulkee erämaavaellustaan kohti Luvattua maata. Matka kesti kaikkiaan 40 vuotta! Vaikka Jumala piti kansastaan huolen, israelilaiset kokivat monenlaista pientä puutetta vaelluksen aikana. He alkoivat valittaa mm. siitä, että heiltä puuttui mausteita, joita laittaa ruokaan. Päivittäisen purnauksen lisäksi he alkoivat myös kyseenalaistaa koko matkan mielekkyyttä ja menettää luottamustaan Jumalaan... Silloin Herra suuttui ja lähetti israelilaisten leiriin myrkkykäärmeitä. Monet kuolivat käärmeiden puremiin. (Tämä tarina löytyy 4. Moos. 21: 4-9)

Kohta, jossa lauletaan "Viime yö veti routaan tämän maan, ja se maa on käärmeitä mustanaan" tuo ajatuksiini Luvattua maata kohti taivaltavat, arjen väsyttämät  ja uskonsa menettäneet ihmiset... "Rafaelin enkelissä" onkin paljon säkeitä, joissa valitetaan ja purnataan kaikenlaisista pienistä ja vähän suuremmista ihmiselämään asioista.

Yhdessä säkeistössä lauletaan "Kumpi voittaa, lammas vai leijona, kysyi minulta töissä johtaja. Mikä minä olen sille vastaamaan, multa luvut jäi kesken aikanaan". Tämä voisi viitata edelleen Raamattuun, jossa Daavid kertoo paimenessa ollessaan pelastaneensa isänsä lampaan ensin karhun, sitten leijonan kidasta, paljain käsin (1. Sam. 17: 34-36). Oikea vastaus johtajan kysymykseen on, ettei kumpikaan tämän maailman pedoista voita, mutta laulun kertoja myöntää, ettei osaa vastata johtajan kysymykseen, koska jätti aikanaan Raamatun luvut kesken.

Neljännessä Mooseksen kirjassa erämaavaelluksella olleet israelilaiset, jotka ovat joutuneet myrkkykäärmeiden piinaamiksi, pyytävät Herralta armoa, jolloin Herra käskee israelilaisten johtajaa, Moosesta, takomaan pronssista käärmeen kuvan, jota katsomalla parantuu tappavista käärmeen puremista ja jää eloon. Mooses nosti pronssikäärmeen erämaaleirillä korkealle, kaikkien nähtäville, ja ne, jotka katsoivat käärmeeseen, parantuivat!

Uudessa Testamentissa, Johanneksen evankeliumissa Jeesus viittaa tähän tapahtumaan sanomalla: "Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika (Jeesus itse) korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän." (Joh. 3: 14-15) Tällä "korottamisella" Jeesus viittaa tulevaan ristiinnaulitsemiseensa, kun Hän tuli sovittamaan ihmisten synnit ristin kuolemallaan, minkä ansiosta ihmiset voivat saada armon tuomion sijaan.

Apteekin ja lääkinnän kansainvälinen tunnus on käärmeen kuva – moni varmaan on joskus ihmetellyt sitä – ja se perustunee juuri edellä mainittuun Raamatun kertomukseen.

Perimätiedon mukaan arkkienkeleistä Rafael on parantamiseen ja lääkitsemiseen erikoistunut enkeli. Vai viittaako Ruuska "Rafaelin enkelillä" kuvataiteilija Raffaellon johonkin maalaukseen... En tiedä.

Joka tapauksessa päädyn tulkintaan, että se, jolta kertojan on määrä pyytää armoa, on Jeesus, mutta hänen uskonsa ei riitä siihen, minkä vuoksi hän suuntaa pyyntönsä kanssakulkijalle – joko sille vaimolleen tai jopa kuulijalle. Jos "Rafaelin enkelillä" viitataan Raffaellon tunnettuun enkelimaalaukseen, kertoja haluaa nähdä tuon toisen ihmisen viattomana ja kauniina, vaikka maailma ympärillä on ruma ja masentava.

Tulipa pitkä selostus... Mutta tällaisia ajatuksia minulle uskovaisena on tullut tuosta laulusta.

Joku viroa osaava voisi kertoa onko tämä varsin erikoinen cover-versio kuinkakin tarkasti alkuperäistekstiä seuraava:

Tiffany (ei kirjautuneena) kirjoitti:

Muutama vuosi sitten eräänä päivänä kuulin "Rafaelin enkelin" bussin radiosta. Olin tuohon aikaan juuri lukemassa Vanhaa Testamenttia, ja tajusin yhden mahdollisen tulkinnan laulun sanoille.

Neljännessä Mooseksen kirjassa kerrotaan Israelin kansasta, joka kulkee erämaavaellustaan kohti Luvattua maata. Matka kesti kaikkiaan 40 vuotta! Vaikka Jumala piti kansastaan huolen, israelilaiset kokivat monenlaista pientä puutetta vaelluksen aikana. He alkoivat valittaa mm. siitä, että heiltä puuttui mausteita, joita laittaa ruokaan. Päivittäisen purnauksen lisäksi he alkoivat myös kyseenalaistaa koko matkan mielekkyyttä ja menettää luottamustaan Jumalaan... Silloin Herra suuttui ja lähetti israelilaisten leiriin myrkkykäärmeitä. Monet kuolivat käärmeiden puremiin. (Tämä tarina löytyy 4. Moos. 21: 4-9)

Kohta, jossa lauletaan "Viime yö veti routaan tämän maan, ja se maa on käärmeitä mustanaan" tuo ajatuksiini Luvattua maata kohti taivaltavat, arjen väsyttämät  ja uskonsa menettäneet ihmiset... "Rafaelin enkelissä" onkin paljon säkeitä, joissa valitetaan ja purnataan kaikenlaisista pienistä ja vähän suuremmista ihmiselämään asioista.

Yhdessä säkeistössä lauletaan "Kumpi voittaa, lammas vai leijona, kysyi minulta töissä johtaja. Mikä minä olen sille vastaamaan, multa luvut jäi kesken aikanaan". Tämä voisi viitata edelleen Raamattuun, jossa Daavid kertoo paimenessa ollessaan pelastaneensa isänsä lampaan ensin karhun, sitten leijonan kidasta, paljain käsin (1. Sam. 17: 34-36). Oikea vastaus johtajan kysymykseen on, ettei kumpikaan tämän maailman pedoista voita, mutta laulun kertoja myöntää, ettei osaa vastata johtajan kysymykseen, koska jätti aikanaan Raamatun luvut kesken.

Neljännessä Mooseksen kirjassa erämaavaelluksella olleet israelilaiset, jotka ovat joutuneet myrkkykäärmeiden piinaamiksi, pyytävät Herralta armoa, jolloin Herra käskee israelilaisten johtajaa, Moosesta, takomaan pronssista käärmeen kuvan, jota katsomalla parantuu tappavista käärmeen puremista ja jää eloon. Mooses nosti pronssikäärmeen erämaaleirillä korkealle, kaikkien nähtäville, ja ne, jotka katsoivat käärmeeseen, parantuivat!

Uudessa Testamentissa, Johanneksen evankeliumissa Jeesus viittaa tähän tapahtumaan sanomalla: "Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika (Jeesus itse) korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän." (Joh. 3: 14-15) Tällä "korottamisella" Jeesus viittaa tulevaan ristiinnaulitsemiseensa, kun Hän tuli sovittamaan ihmisten synnit ristin kuolemallaan, minkä ansiosta ihmiset voivat saada armon tuomion sijaan.

Apteekin ja lääkinnän kansainvälinen tunnus on käärmeen kuva – moni varmaan on joskus ihmetellyt sitä – ja se perustunee juuri edellä mainittuun Raamatun kertomukseen.

Perimätiedon mukaan arkkienkeleistä Rafael on parantamiseen ja lääkitsemiseen erikoistunut enkeli. Vai viittaako Ruuska "Rafaelin enkelillä" kuvataiteilija Raffaellon johonkin maalaukseen... En tiedä.

Joka tapauksessa päädyn tulkintaan, että se, jolta kertojan on määrä pyytää armoa, on Jeesus, mutta hänen uskonsa ei riitä siihen, minkä vuoksi hän suuntaa pyyntönsä kanssakulkijalle – joko sille vaimolleen tai jopa kuulijalle. Jos "Rafaelin enkelillä" viitataan Raffaellon tunnettuun enkelimaalaukseen, kertoja haluaa nähdä tuon toisen ihmisen viattomana ja kauniina, vaikka maailma ympärillä on ruma ja masentava.

Tulipa pitkä selostus... Mutta tällaisia ajatuksia minulle uskovaisena on tullut tuosta laulusta.

Korjaus: "Kumpi voittaa karhu vai leijona, kysyi minulta töissä johtaja..." tietenkin, eikä lammas... :D

Tossa uskonnollisessa symboliikassa vois olla perää sen puoleen että Ruuskahan oli gospelmuusikko ennen laajempaa kuulijakuntaa. Samoilla poluilla menee Mikko Kuustonen, Juha Tapio jne.

Eiköhän tämä nyt aika ilmeinen?!?. Lähiöiskä hairahtaa. Ja katuu. Siltä on riisuttu miehisyys ( vrt aiemmin oivaltava kommentti karhu/ leijona lisäten että koti on leijona tietty). Tekee vastoin mitä opetettu. Osa kielikuvista täysin karmeita( kohmeiset jalat lapsilla..), jotka eroperheen lippua hilaa salkoon. Pyytää vaimoaan. Tappaa itseään; mahd viinaan tai työhön.

Minulla on viha-rakkaussuhde Rafaelin enkeliin. En pidä siitä, mutta kuuntelen sitä joskus tarkoituksella.

Kappale on aika moralistinen, mutta kuitenkin samalla postmoderni: huolta on seksin ja uskonnon arkipäiväistymisestä, mutta samalla länsimaailman kehityksestä. Ainakin 80-luvun italodiskon puolelta löytyy samanlaista tematiikkaa ja olisiko Mr. Ruuska matkoillaan tutustunut siihen.

- 80-luvun lopulla olin suorastaan ahdistunut ekologisista uhkakuvista, joita silloin oli tiedotusvälineet pullollaan. Ekokysymykset olivat mediahittejä. Linkola oli kova juttu. Halusin kirjoittaa semmosen biisin, missä kaaos oikeesti toteutuu. Johtopäätökset jätetään kuulijalle, mutta tarkoituksena oli kuvata informaatiojätevuoren alla elävän ihmisen sekavaa päänsisäistä fiilistä. Siitä tuli biisi, missä on kiihkee meininki ja liikaa tekstiä eli enemmän kuin mitä ihminen pystyy ottamaan vastaan. Biisivihosta löytyi jostain sivun nurkasta rivi "neiti tanssii gasellin askelin" ja ajattelin, että hmm - mitä jos laittaisin vaikka tuon tuohon alkuun. - See more at: http://www.elvisry.fi/artikkeli/pekka-ruuska-ja-poydan-kaksi-puolta#sth…

Vierailija kirjoitti:

en ole koskaan älynnyt :)

Ei varmaan muutkaan. Kuuluu samaan sarjaan kuin samana kesänä ilmestynyt Puolikuu yhtyeen hitti, jossa myös random sanoitus.

up

Jokainen kuulee mitä haluaa. Juomisesta kuitenkin kertoo, tää on fakta. Vähän niinku "todella kauniskin".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpivoittaa, karhu vai leijona?Kyse on lätkämatsista, suomi vs. venäjä. Ei tota tekstiä millään mihinkään maailmansotien väliin saa. Arkielämän kuvaus.

Alkaa talvisodasta ja jatkosodasta olla jo kauan... Mutta silloin 70-80? lukujen taitteessa jolloin tuo biisi on tehty, sodan jäljet ja traumat olivat lähempänä. Sodan käyneet oli isiä ja isoisiä. Tää maa on täynnä suurta ikäluokkaa, joiden perheissä on ollut sodan vioittamia aikuisia ja jotka on niiden asioiden seurauksien kanssa eläneet.

Mutta niin, mistäpä nykyteinit näistä tietäisi.

Oikeastiko idiootti luulet, että videotykkejä oli sotien välissä?

Ette kai te kuuntele tämmöistä roskaa :(

Vierailija kirjoitti:

Jokainen kuulee mitä haluaa. Juomisesta kuitenkin kertoo, tää on fakta. Vähän niinku "todella kauniskin".

Miten niin juomisesta? Missäs siinä sellaista lauletaan, voitko avata vähän?

Arkkienkeli Rafael

Arkkienkeli Rafael on kaikkien hoitajien ja parantajien enkeli. Rafael smaragdinvihreä energia parantaa, eheyttää ja uudistaa niin fyysisesti, henkisesti kuin psyykkisestikin. Rafael herättää meissä oivalluskyvyn ja sitä kautta saa alulleen paranemisen. Rafael on myös runsauden ja luovuuden enkeli. Hän auttaa sinua keskittymään ja keskittämään mielesi.

Rafael vastaa kolmannen silmän kehittymisestä ja hänen chakransa on otsachakra.

Rafaelin kaksoisliekki on Maria, Jeesuksen äiti, joka tunnetaan myös Enkelten kuningattarena. Hänen tehtävänään on tuoda kaikille, etenkin vauvoille ja lapsille, parantavaa vaaleansinistä energiaa ja rakkautta. Maria säteilee myötätuntoa ja tuo monille uskoa ja toivoa.

×××××

En tykkää laulusta ja oletettavasti sisältää paljon esoteerista symboliikkaa. Käärme on vuosituhansia ollut oleellinen symboli. Karhu symboloi usein Venäjää ja leijona on monen länsimaan vaakunassa.

Vierailija kirjoitti:

Kumpivoittaa, karhu vai leijona?Kyse on lätkämatsista, suomi vs. venäjä. Ei tota tekstiä millään mihinkään maailmansotien väliin saa. Arkielämän kuvaus.

"...töissä kysyy johtaja, kumpi voittaa karhu vai leijona? Mitä minä olen sille vastaamaan, multa luvut jäi kesken aikanaan..."

Näen enemmänkin että kyse on lännen ja idän välisestä politiikasta, vastakkain asettelu oli jo 1. Maailmansodan aikaan. Karhu symboloi yleensäkkin Venäjää ja Leijona on länsimaiden symboli ja varsinkin Britannian. Suomen poliittinen symbooli on Suomi-neitoa esittävä blondi Suomenlipun väreihin pukeutuneena jolla välillä on käsissään miekka ja vaakunakilpi tai LEX-kirja ja soihtu. Oli miten oli laulun henkilö ei osaa vastata pomolleen onko voittaako karhu vai leijona koska "luvut jäi kesken aikanaan".

Kertoo varmaankin neljän kympin kriisistä. Siitä miten haluaisi olla vapaa mies, mutta ei tohdi erota koska lapset pitäis elättää. Pyytelee anteeksi, mutta keneltä?

Huorasta.