Lue keskustelun säännöt.
Jos olisit saanut pelkkiä tyttöjä tai poikia, olisitko pettynyt?
17.06.2007 |
Meillä molempia ja voin sanoa, että lievä pettymys olisi ollut, jos olisin pelkkien tyttöjen tai poikien äiti :/ Ikävä sanoa, mutta näin on. Eräs tuttavaperhe sai kolmannen (ja viimeisen) poikansa ja äidistä näkee, että pettymys oli, vaikka lapsi onkin rakastettu ja toivottu.
Kommentit (54)
Vierailija:
Mutta jos olisi niin kehnosti asiat niin sitten pelkkiä tyttöjä..Perheet joissa pelkkiä poikia on kamala mölinä ja riehuminen päällä..
Meillä kolme poikaa ja ei todellakaan mölinää ja riehumista. Kasvatuksesta kiinni katsos! Haaveilen edelleen tytöstä. Olen kuitenkin ylpeä kolmesta pojastani :) Upeita yksilöitä ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja todellakin ovat hyvin käyttäytyviä herrasmiehiä jokainen ;) eikä kuljeta räkä valuen tai huonoissa vaatteissa koskaan! Aina sävy sävyyn ja muutenkin nätisti puettuja ovat, koska vaatteet ovat tämän äidin intohimo!
71
Tytöistä olisin vain onnellinen:) En haaveile poikalapsesta.
ja niitä on kolme. miehellä on lisäksi " se miehisyyden osoitus" eli poika. poikien äideistä olen havainnut usein prinsessan kaipuun, mutta kaikilla tyttöjen äideillä ei vastaavaa prinssitoivetta ole tullut eteen. :)
eniten ärsyttää tyypit, joilla esim. tyttö ja poika, ja kun sitä pitää tosiaankin hehkuttaa jatkuvasti. " mä oon niin onnellinen, kun meillä on molemmat" ... grrrr.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä saman sukupuolen sisarukset ovat toisilleen paljon läheisempiä ja tärkeempiä kuin tyttö ja poika.
Vierailija:
Kyllä saman sukupuolen sisarukset ovat toisilleen paljon läheisempiä ja tärkeempiä kuin tyttö ja poika.
Tiedän monta sisarusparia (tyttö ja poika), jotka ovat vielä aikuisenakin tosi läheisiä.
Ja toisaalta tunnen muutamat siskokset jotka eivät tule ollenkaan toimeen nyt aikuisena. Jatkuvaa riitaa, vanhemmillaan eivät käy yhtaikaa jos vaan mahdollista.
Mä olen erittäin tyytyväinen että mulla ei ole siskoa, ainoastaan kaksi veljeä, jotka ovat mulle tärkeitä ja läheisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin olen pettynyt siihenkään, jos tulee molempia. Mies luultavasti olisi tyytyväisempi, jos olisi poikakin.
Ja näiden miesten vaimoja tuijotan hieman vahongiloisena, sori!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Syitä voi olla monenlaisia:
Naisella voi olla pahoja kokemuksia miehistä esim. hyväksikäyttöä ja alistamista ei halua saada poikia tai
nainen, jolla oma kehitys on jäänyt kesken tai joka ei ole saanut lapsena olla lapsi haluaa tyttöjä, että pääsee jatkamaan prinsessaleikkejä.
Miehillä voi olla taustalla omia ristiriitaisia odotuksia miehen/ pojan rooliin kasvamisessa, joten haluaa kasvattaa vain tyttöjä.
Mies voi olla ylikiinnostunut pikkutytöistä.
jne jne
kärsii jonkinsortin traumoista. kasva nyt ensin itse aikuiseksi ennenkuin jaat vahingoniloasi lapsillesi.
meillä molempia, joten rehellisesti voin sanoa, etten TIEDÄ olisinko pettynyt jos vain toista sukupuolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enkä osaa olla pettynyt! olen niin henkeen ja vereen poikafani, etten ole kertaakaan tyttöä toivonut.. tyttöjen vaatteetkin ovat niin rumia tai jotenkin tylsiä, että mitä minä sitten harrastaisin, jos en poikia vaatettaisi ;)
Vierailija:
kärsii jonkinsortin traumoista. kasva nyt ensin itse aikuiseksi ennenkuin jaat vahingoniloasi lapsillesi.meillä molempia, joten rehellisesti voin sanoa, etten TIEDÄ olisinko pettynyt jos vain toista sukupuolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aina tätä asiaa ajatellaan oman itsen/vanhempien kannalta; mikä on kivaa äidille ja isälle... entäs jos ottaisikin välillä lasten näkökannan?!mikä vaihtoehto silloin olisi " paras" ..? sisarukset samaa vai eri sukupuolta?
itse sanoisin, että samaa saisivat olla... näin ollen toivon mahdollisesta kolmannesta lapsestanikin poikaa, kun kaksi edellistäkin ovat poikia. tyttöönkään en toki olisi pettynyt, mutta lapsen itsensä kannalta mukavinta olisi varmaan olla samaa sukupuolta edellisten kanssa.
ps. itselläni on yksi sisarus; isoveli.
kolmannen pojan synnyttyä olin pettynyt mutta lasten aurinkoisuus ja iloinen elämänasenne on muuttanut mieltäni. Näitä poikia en antaisi kenellekään, olen ylpeä heistä ja enkä edes haikaile tytön perään. Aika korjaa haavat.
Olisin halunnut kaksi poikaa ja kaksi tyttöä.
Nyt on neljä lasta ja kaikki samaa sukupuolta ja voin myöntää että olen ihan helvetin pettynyt. Vaikka ihania nuo kaikki neljä ovat, niin silti olen tosi pettynyt että unelmani ei toteutunut. En siis ole pettynyt lapsiini, ole pettynyt elämään että se järjesti minulle tällaisen kepposen.
asti vahva poika-tunne, ,ieskin toivoi kovasti esikoisesta poikaa. Toista kun odotin toivoin tyttöä, kun se kuitenkin oli poika, tuntuise heti luonnolliselta- oikaealta. <En ollut hetkeäkään pettynyt.
Kolmatta odottaessani koko suku odotti sitä tyttöä. Minäkin aluksi. Mitä pidemmälle odotus eteni, mulla rupesi pukkaamaan " paniikkia" :" entä jos se on tyttö. En osaa kasvattaa tyttöjä, en tiedä pienistä tytöistä mitään, eihän sille ole edes kaveria meidän porukassa!" En osannut nähdä itseäni, ja vielä vähemmän miestäni tytön vanhempana. Odittamastamme vauvasta puhuimme kokoajan vahingossa " pikku-ukkelina" .
Olin oikeasti jotenkin helpottunut kun tämä kolmaskin oli poika. Mieskin totesi synnytyssalissa kolmas poika sylissään, että " näin sen kuuluikin mennä." Vaikka olimme miettineetkin että jos se kuitenkin olisi tyttö.
En tiedä onko lapsilukumme tässä, ainakin oistaiseksi. Toisaalta, aina meille vielä yksi pikku-mies mahtuu.... :)
Vierailija:
Olin oikeasti jotenkin helpottunut kun tämä kolmaskin oli poika. Mieskin totesi synnytyssalissa kolmas poika sylissään, että " näin sen kuuluikin mennä." Vaikka olimme miettineetkin että jos se kuitenkin olisi tyttö.En tiedä onko lapsilukumme tässä, ainakin oistaiseksi. Toisaalta, aina meille vielä yksi pikku-mies mahtuu.... :)
Tytöistö en niinkään olisi. Meillä on nyt yksi poika ja täällä ainakin voin myöntää, että toivon mielettömän paljon, että tämä mahassani nyt oleva olisi tyttö.
Siis jos IHAN rehellisiä ollaan?? Tuo on kyllä sitten itselleni täysi vieras tunne ja ajatus. Minulla on kolme poikaa ja olen siitä äärettömän ylpeä. Ekaa odottaessani en edes ottanut huomioon mahdollisuutta, että vauva olisikin tyttö. Poika sen oli oltava. Ja olihan se! Samoin toisesta toivoin poikaa ja sen saimme. Kolmannen kohdalla olin jo tutustunut tähän palstaan, josta todellakin eka kertaa olen lukenut/kuullut, että tyttökin olisi jotenkin toivottava juttu (ilmeisesti vähän muotia tai jotain..). Aloin pikkuhuljaa ajatella, että ehkä se olisi ihan hyvä olla se tyttökin. Varsinkin, kun joku sanoi, että on se mukava sitten myöhemmin, että " äidillekin on oma juttukaveri" ... Niinpä kolmatta odottaessa tuli ajatus, ettei ehkä sittenkään enää olisi " harakirin paikka" , vaikka tyttö tulisikin :) Hyvin vieras ajatus tyttö kuitenkin oli. Ja onneksi meitä siunattiin jälleen pojalla!
Ehkä tällainen ajatusmaailma riippuu vähän elinpiiristä ja asuinpaikastakin. Täällä maalla ja yleensäkin omassa ystävä- sukulaispiirissäni (joista osa asuu kaupungissakin) en todellakaan ole vielä missään törmännyt ajatukseen, että toivotaan lapsen olevan tyttö, tai että olisi jotain ylpeilyn aihetta siinä kun esim. ilmoitetaan lapsen syntyneen ja sukupuoleksi sanotaan tyttö. Kyllä se vaan on niin hienoa saada poika! Kokisin kyllä jotenkin epäonnistuneeni äitinä ja ihmisenä, jos minulla olisi pelkkiä tyttöjä. Komean poikasarjan jatkoksi sen ehkä voisi sietää :)
Toivottavasti kukaan ei nyt hermostu tällaisesta kirjoituksesta. Näin netissä vaan on helpompaa olla rehellinen ja sanoa ääneen, mitä normaalisti vain ajattelee ;)