Oppiiko lastentarhanopettajakoulutuksessa mitään uutta vai onko kaikki itsestään selvää äiti-ihmiselle?

tavis äiti

Yhden ihmisen vastuulla 21 lasta? No oikean ratkaisun olen tehnyt, kun en ole lapsia tarhaan laittanut.

Päivähoitotyön sisällölliset tavoitteet



Päivähoidon ensisijaisena tehtävänä on ollut mahdollistaa vanhempien opiskelu ja työssäkäynti vastaamalla perheiden hoitotarpeesta. Tästä huolimatta päivähoitopaikkojen tarve ei kuitenkaan ole aina riippuvainen vanhempien työssäkäynnistä. Päivähoidon tehtävänä on myös mm. tukea perheitä niiden kohdatessa vaikeita tilanteita, pyrkiä ehkäisemään sosiaalisia, kasvatuksellisia ja psyykkisiä ongelmia sekä toimia ennaltaehkäisevänä ja korjaavana lastensuojeluna. Nyky- yhteiskunnan koetellessa yhä useammin lapsiperheiden toimeentuloa ja henkistä hyvinvointia päivähoidolla onkin yhä selkeämmin perheitä tukeva tehtävä.



Suomalaisessa päivähoitomallissa (educare-malli) sekä lapsen hoidolliset, kasvatukselliset ja esiopetukselliset (education) että vanhempien tarpeet saada lapselleen hoitopaikka (care) yhdistyvät yhdeksi toiminnaksi. Tämä tekee Suomen päivähoitomallista lähes ainutlaatuisen maailmassa. Pohjoismaiden ulkopuolella esiopetusta ja päivähoitoa toteuttavat järjestelmät toimivat useimmiten toisistaan erillään. Täten päivähoitojärjestelmä maassamme on olennainen osa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus on sekä varhaislapsuutta, lapsen kasvua ja oppimista tutkiva tieteenala että varhaislapsuuden kasvatuskäytäntö. Kansainvälisessä tiedekeskustelussa varhaiskasvatus kattaa ikävuodet nollasta kahdeksaan.



Varhaiskasvatuksen tärkeänä päämääränä on vahvistaa lapsen kasvua oman elämänsä, kasvunsa ja kehityksensä vaikuttajana sekä tukea oppimaan oppimista. Täten päivähoidolla on tärkeä koulutuspoliittinen tehtävä.



Henkilöstön vahva ammattitaito on valttikortti jonka avulla päivähoitotoiminta voi tarjota lapsille em. ihanteelliset lähtökohdat elämää varten. Päiväkotihoidon vahvuutena pidetään juuri sen ammattitaitoista henkilökuntaa, siellä tarjottavaa esiopetusta sekä lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukemista. Perhepäivähoidon kulmakivinä pidetään taas sen kiireetöntä kodinomaisuutta ja tiettyä joustavuutta, jota se pystyy laitostuneempiin päiväkoteihin verrattuna tarjoamaan.



Päivähoitotyön ammatissa toimivien työ perustuu vuorovaikutukseen. Työ on erittäin vastuullista ja edellyttää myös kykyä ihmisen kohtaamiseen, ihmistuntemusta, vastuuntuntoa kuin myös suullista ja kirjallista ilmaisutaitoa. Lasten kanssa työskennellessä ammattietiikan sisäistäminen on erittäin tärkeätä. Luovuus ja yhteistyötaidot ovat tärkeitä ominaisuuksia, joita vaaditaan virikkeellisen toiminnan jäjestämiseksi lapsille sekä konfliktitilanteiden ratkaisussa ja sovittelussa.



Työssä tarvitaan myös hyvää psyykkistä ja fyysistä terveyttä. Etenkin erityishoitoa tarvitsevien lasten kanssa toimiessa korostuvat pitkäjännitteisyys, kärsivällisyys, rauhallisuus ja kyky ohjata lasta ymmärtämyksellä. Kaiken kaikkiaan työ on erittäin itsenäistä ja luovaa ja mahdollistaa hyvin korkeiden ja kunnianhimoisten päämäärien asettamisen lasten kasvatuksen ja tukemisen suhteen. Varsinkin viimeaikaiset kuntien säästötoimet ja mennyt lama saivat aikaan sen, että yhden työntekijän vastuulla on entistä useampia lapsia. Tämä on johtanut siihen, että useat työntekijät kärsivät kiireestä ja stressistä.

ryhmässä ei ole välttämättä kuin yksi lastentarhanopettaja ja muut voivat lastenhoitajia ja lähihoitajia joten suurempi vastuu on opella.



Lisäksi saahan siellä valmiuksia opettaa eskarilaisia, vaikka olen lasten kanssa ollut paljonkin en koe että olisin osaava noissa asioissa .



Mielestäni ap viestii ettei arvosta kasvatuksen ammattilaisia. Jokainen selviää helpoiten omien lastensa kanssa mutta mitenkäs sitten suu pannaan kun on vastuulla iso liuta lapsia.



Kasvatus päiväkodeissa on suunnitelmallista.



Arvostan päiväkotien henkilökuntaa ja lastentarhanopettajia. Kaksi lastani ovat saaneet olla päiväkodissa ja siitä olen tosi kiitollinen. Muitakin kuin minä on ollut kasvattamassa lapsiani vaikka päävastuu siitä toki minulla on ollutkin.

niinhän sitä äkkiseltään luulisi.

utus on kumminkin pitkä, saankohan siitä mitään? Palkkakaan kun ei ole kun pari sataa parempi. ap

Yliopisto-opinnot sentään kyseessä.

valmis ja kaiken oppinut.

s

sille on olemassa ihan syynsä, miksi lähihoitajat valmistuu ammattikoulusta ja lastentarhanopettajat korkeakoulusta. siitä olen kanssasi samaa mieltä, että palkkaero on kyllä naurettavan pieni. todennäköisesti olemme kuitenkin erimieltä siitä, mitä asialle pitäisi tehdä.

Vierailija:

koulutus on kumminkin pitkä, saankohan siitä mitään? Palkkakaan kun ei ole kun pari sataa parempi. ap

Voithan aina kehittää muita taitojasi, jollet halua varsinaisesti juuri tuota syvemmän tason varhaiskasvatuksen koulutusta. Minulla oli aikanaan kurssikaverina useampikin lastenhoitajakoulutuksen saanut, jotka halusivat opiskella lisää. Heillä oli selvästi paljon hyötyä työkokemuksestaan päiväkodissa ja omien lasten hoitamisesta.

Tosin silloin todennäköinen työpaikka ei ole päiväkodissa, vaan päivähoidon suunnittelutehtävissä, tutkimustyössä tai opettaminen yliopistossa, amk:ssa tai muussa oppilaitoksessa, missä annetaan kasvatukseen liittyvää koulutusta.

Sanoisin kyllä pärjääväni työssäni ilman koulutustani (tein töitä jo ennen koulutusta), mutta kyllä koulutus on antanut minulle pedagogisia taitoja ja syvempää tietoutta varhaiskasvatuksesta! Nyt ymmärrän miksi joku asia menee tietyllä tavalla, miksi lapsi käyttäytyy ja kehityy tietyllä tavalla. jne. Ammattitaitoinen ihminen on aina koulutettu ihminen, vaikka maalaisjärjelläkin voisi pärjätä.