IL tänään: Lapset ovat liian vähän vanhempiensa kanssa ja voivat pahoin!

niin yleisesti kuin Suomessa. Ja monessa maassa äitien osapäivätyö on huomattavasti yleisempää kuin Suomessa. Eli eivät käy töissä yhtä paljon.

jonkunlaisen peruselintason lapsillesi tarjota, on usein mentävä töihin. toisaalta kyllä sitä töissä käydään muuallakin maailmassa joten ei se ainoastaan voi olla selitys.

suomalaisten kouluosaaaminenhan on maailman huipputasoa, ehkä siinäkin on menty sitten jo liian pitkälle kun tämä suoritusyhteiskunta vaatii niin paljon ja niin aikaisin?

jonka ansiosta perhe voi valita itselleen sopivan elämäntavan. Suomessa perheverotus poistettiin, demarit olivat sitä mieltä että kahlitsee äitejä kotiin......

kuin Suomessa seurakunnan kerho tai puistotätiaika. Ei siis kymmenen tunnin päivä, vaan 2 - 4 tuntia.

Vierailija:

Muuten, tiesittekö, että Ruotsissa ei esim koko alakoulussa tule kotiläksyjä =0

En esim. tiedä koulupäivän pituudesta ja pitääkö läksyttömyys kautta linjan paikkansa.

Suomessa varmasti osa lapsista on liian pitkään päivittäin erossa vanhemmistaan. Toisaalta monissa maissa 3-vuotiaat lähtevät jo " koulun" penkille. Jo huomattavasti nuoremmasta kuin Suomessa opetellaan jo ihan oikeaa kouluasiaakin. Päivät eivät ole ihan yhtä pitkiä tai ne ovat toisin ajoitettuja.

Valtava toisiin lapsiin vertailu ja painostaminen varmasti kantavat veronsa. En kuitenkaan usko, että sekään on niin yleistä, että se selittäisi lasten pahaa oloa.

Ehkä kansanluonteessamme on jotain synkkää ja pahasti pielessä. Tekeväthän täällä aikuisetkin valtavasti itsemurhia, muista murhista ja itsetuhoisesta käytöksestä puhumattakaan. Alkoholinkäyttö on aivan uskomatonta.

Lapset saavat pienestä lähtien hillua teillä tietämättömillä. Hiukan yli metrin mittaiset tupakoivat ja kaljoittelevat. Esimerkin voima on valtava.

Ihan hyvin kai Ruotsikin menestyy tutkimuksissa. Mustakin se kuulostaa toki kun vertaan omaan kokemuspohjaan, tosi oudolta mutta mieheni sanoi, että hänen aikaan ei KOSKAAN ollut kotiläksyjä ennen yläastetta ja fiksu ja koulutettu hänkin on. Käsittääkseni tilanne ei ole juurikaan siitä muuttunut, mutta Ruotsin äidit, tulkaa ihmeessä korjaamaan jos olen väärässä. Saksassa puolestaan annetaan minusta aivan järkyttävästi läksyjä pienille oppilaille, mutta tulokset eivät silti ole kummoset.



Kyllä kai Hollanin koulu kestää kauemmin kun tuon pari tuntia, reilustikin kauemmin, koska oppilaat tosiaan haetaan, niin kun joku jo kirjottikin, kotiin lounaalle ja viedään sitten takasin kouluun.

kunnes itse pääsen siihen tutustumaan.



Kuten aina ennenkin vanhemmilla ja lapsilla on vähän aikaa toisilleen. Palkkatyön yleistyminen sai aikaan kyseisen asian jo paljon aikaisemmin kuin mitä yleensä annetaan ymmärtää. Liika yleistäminen on aina pahasta: on olemassa paljon myös perheitä joissa kyetään elämään normaalia elämää ilman ajanpuutteen aiheuttamia ongelmia. Niin että jopa vanhemmat harrastavat jotakin: sehän on vain normaalia elämää. Ei perhe-elämästä ole mahdotonta suoriutua hyvin myös nyky-yhteiskunnissa.



Joudun joskus itse juoksemaan ehtiäkseni hoitaa kaikki asiat niin ettei se vaikuta elämäämme. Ei se minua haittaa, vaikka näyttäisikin naurettavalle.



Toisaalta, jos joltakulta puuttuu elämänhallinnan taitoja niin minusta niiden kehittymistä on tuettava. Kai siksi, että en koe sen olevan mitenkään itseltäni saatikka perheeltäni pois.



Sosiaalipornoa on se, että ei puhuta ongelmista suoraan ja jätetään tekemättä perhe-elämää koskevia edistäviä ratkaisuja. En tarkoita, että voidaan palata vanhaan tai että vain yksi asia ratkaisee ongelman:

että ainoastaan naisten kotiäitiyttä tai miesten koti-isyyttä tukemalla kyseinen ongelma katoaa. Siihen liittyy monia muitakin asioita kuten esim. harrastus-ja kerhotoiminnan palvelut, työelämän säädökset jne.

Voimme katsoa vain eteenpäin ja se rassaa ettei siitä siis juurikaan puhuta-vain sisäänpäin katsomisesta tai yksin selviytymisestä.

Jossain tutkimuksessa oli tuloksena, että hollantilaisissa perheissä lasten hyvinvointi on niin korkealla sijalla, että vanhemmat kokevat elämänsä todella raskaana. He kokevat lapsen viihdyttämisen niin suureksi velvollisuudeksi, että koko elämä pyörii heidän ympärillään, eikä vanhemmilla ole tilaa omassa kodissaan.



En voi muistaa, mistä sen luin, joku BBC:n uutisotsikko se oli varmaan vajaa vuosi sitten. " Tutkimuksen" uskottavuutta saa toki kritisoida.

ei sinällään vaikuta lasten hyvinvointiin. Tärkeintä on se, mitä tapahtuu työajan jälkeen ja miten lapset päivänsä viettävät (pienessä ryhmässä vs. suuri ryhmä). Jos vanhemmat eivät oikeasti ole kotona vaan juoksevat omissa harrastuksissaan joka ilta tai tekevät jatkuvasti kotona intensiivisesti omia juttujaan, niin varmasti vaikuttaa lapsen psyykeen.



Dr. Phil sanoi eräässä ohjelmassaan kotiäiit vs. uraäiti -tappelussa, että pointti ei ole se, onko töissä vai kotona vaan onko lapselle _läsnä_ kun on lapsen kanssa.

suomalaiset lapset on usein jätetty yksin. 7-8-vuotiaat ovat koulun jälkeen täysin yksin tai keskenään muiden lasten kanssa. Suomalainen perhe ei myöskään tunnu niin läheisyyttä huokuvalta kuin joku keskieurooppalainen tavan perhe.



Itsenäisyyttää arvostetaan vähän liikaakin Suomessa. Mutta ei minusta Suomi ole mikään niin suorituyskeskeinen koulun yms. suhteen, eivätkä suomalaiset oppilaat ole mitenkään pitkällä, jos muiden maiden samaan luokkatasoon verrataan. Jos näkisitte, millaiset markkinat ylimääräisen tukiopetuksen kauppaamisella joissakin maissa on..

7,5-8 tuntia päivässä.



Nykyään suurimassa osassa akateemisia ammatteja edellytetään sellaista perehtymistä alaan (mm. vieraskielisen ammattikirjallisuuden jatkuvaa lukemista) ja sosialiseeraamista alan tapahtumissa, ettei sitä voi tehdä kuin myymällä vapaa-aikansa.

Vierailija:

Dr. Phil sanoi eräässä ohjelmassaan kotiäiit vs. uraäiti -tappelussa, että pointti ei ole se, onko töissä vai kotona vaan onko lapselle _läsnä_ kun on lapsen kanssa.

kent:

Saksassa puolestaan annetaan minusta aivan järkyttävästi läksyjä pienille oppilaille, mutta tulokset eivät silti ole kummoset.

suomalaisen koulun olenkin menestyksellä läpäissyt. Heillä oli ilmeisesti käytössään ihan erilaisia toimintamuotoja, joiden seurauksena oppi jäi ilmeisesti paremmin päähän. Kielitaitokin heillä on yleensä oikein hyvä.

Sen sijaan suomalaisissa kouluissa opettaneena ihmettelen monesti, miten ihmeessä Suomi on pärjännyt kouluvertailuissa. Jotain vääristymää siinä täytyy olla tai sitten muualla osataan asiat suorastaan pelottavan huonosti.

Mun mielestäni läksyt kuuluvat ekaluokkalaistenkin arkeen. Se on heidän työtään. Ei läksyjen tarvitse mitään ihmeellistä olla. Jotakin millä hiukan kerrataan opeteltuja juttuja. Kertauksen ansiosta asiat kuitenkin jäävät paremmin mieleen. Jos läksyjä ei tule, opetuksen ja tekemisen on pakko olla ihan toisenlaista kuin se nykyisin usein on.

Ei se, että äiti on kotiäiti ole sinänsä välttämättä yhtään parempi ratkaisu lapsen kehityksen kannalta. Ja päiväkotilapsi voi tuntea, että vanhammat ovat tosi paljon hänen kanssaan ja välittävät hänestä ja hänen asioistaan. Kaikki riippuu siitä, MITEN lapsen kanssa on.



Sori, vielä viimenen jankkaus tohon Hollanti-kysymykseen, luin nyt pikasesti Amsterdamin kotisivuilta koko Hollantia koskevat selvityksen kouluista. 2 - 4 -vuotiaille on ns esikoulu, tämä ei ole pakollinen, mutta monet käyvät sitä. 4-vuotiaana voi alottaa oikean koulun, kuten useimmat tekevät, mutta 4-vuotiaalla on oikeus olla koulusta pois tietty määrä tunteja viikossa. 5-vuotiaana alkaa pakollinen koulu, eli kouluvelvollisuus. Ennen koulupäivät eivät saaneet ylittää 5,5 tuntia, mutta tämä ei enää ole voimassa ja pienilläkin on pidempiä päiviä. Hollannin koulu on ihan koulu, mutta lapset saavat silti olla lapsia. Siellä siis opitaan lukemista, laskemista ja kirjottamista. Asian vierestä siis.

En myöskään ota varauksetta tota Saksan huonoa menestystä vertailuissa, koska 4. luokan jälkeen oppilaat siirtyvät joko Hauptschuleen, Realschuleen tai Gymnasiumiin ja erityisesti toi Hauptschule ryhmä vetää kaikki tilastot aika reilusti alaspäin.



Mulle aina jankattiin että ne Saksan ekat luokat on vaan korkeintaan eskaritasoa, mutta eivät kyllä todellakaan ole. Tokaluokkalainen 7-vuotiaani osaa kertotaulut, jakolaskut jne. Kaikenlaisia juttuja siellä pitää osata, biologiaakin osaa osaksi paremmin kun minä.

Vanhemmat antavat järjettömän paljon vapautta lapsilleen, kaikkeen lapsi saa sanoa mielipiteensä ja sen mukaan sitten päätetään asia! Lapsella ei ole hajuakaan mitä on auktoriteetti! Lapsi luulee olevansa tasavertainen aikuisen kanssa, rajat ovat täysin hämärtyneet!

Te olette nössöjä vanhempia jotka eivät edes uskalla kurittaa lastaan silloin kun on tarpeen!

kuka käy nuorempana potalla ja uhmakohtauksia saavan lapsen kanssa pitäisi pysyä koton eikä lähteä kauppaan häiritseen toisia jne jne..... Tällä palstalla oikein viljellään näitä juttuja että ei ihme että lapset voivat huonosti.

Vierailija:

Kuka ryömii ensin, onko lihava/laiha/sopusuhtainen jo vauvana, koska lähtee kävelemään, kuka puhuu 2-vuotiaana parhaiten, kuka jää reippaimmin hoitoon, kuka osaa lukea ensimmäisenä, kuka on paras piirtämään.

Eikä rajoitu vain tälle palstalle, sama meno jatkuu puistoissa.

Kai siinä kuka tahansa lapsi ahdistuu.

kun ei saanut tehdä jotain kiellettyä. Että " äiti, sen takia lapset kiukuttelevat ja voivat huonosti kun eivät äidit ole tarpeeksi heidän kanssaan, kuulin sen radiosta kun olin isän kanssa tallissa rakentelemassa" ...... Hyvään saumaan vetäisi..... Ja meillä ei ole yhteisestä ajasta puutetta, minä olen äitiyslomalla ja isä viettää vapaa-aikana paljon aikaa lasten kanssa.

" Lapsi luulee olevansa tasavertainen aikuisen kanssa"



Kyllähän hän onkin. Vai mikä hän on? Orja, kotieläin?



t. humanisti

joka komentaa mutta ei ehdoin tahdoin " kurita" lastaan

mutta sitten kun vertaillaan loppupään koulutusta niin suomalaista korkeakoulutusta pidetään kyllä aikalailla arvossaan kansainvälisesti. esim ulkomailla yliopistotason tutkinnot ei aina todellakaan vastaaa toisiaan, ja esim henk. kohtaisesta kokemuksesta tiedän että suomalainen esim. tekniikan tohtori on kyllä arvostetumpi kuin saksalainen kollegansa...