Onko täällä kääntäjiä paikalla?

Käännän vain oman alani patenttitekstejä (biotieteet), palkkaus n. 10,5 senttiä per sana. Teen töitä n. neljälle eri toimistolle, näistä kolmeen tein testikäännöksen ennen varsinaisia käännöstöitä.

Aikaa siitä tosin on kulunut enemmän kuin huvittaisi muistellakaan... :-/

puoliksi valtiotieteellinen tutkinto, käännösopintoja muutama hassu kurssi. Kääntäjänä olen ollut vuosikaudet. Kääntäjän työhän riippuu ihan taidoista, ei tutkinnoista. Opinnoista on apua, mutta ei se taitoja korvaa. Tunnen monia kymmeniä hyviä kääntäjiä, joilla ei ole tätäkään vähää kielialan koulutusta mitä minulla, mm. biologeja, lakimiehiä ja kemistin.

Vierailija:

puoliksi valtiotieteellinen tutkinto, käännösopintoja muutama hassu kurssi. Kääntäjänä olen ollut vuosikaudet. Kääntäjän työhän riippuu ihan taidoista, ei tutkinnoista. Opinnoista on apua, mutta ei se taitoja korvaa. Tunnen monia kymmeniä hyviä kääntäjiä, joilla ei ole tätäkään vähää kielialan koulutusta mitä minulla, mm. biologeja, lakimiehiä ja kemistin.

Vierailija:

Käännän vain oman alani patenttitekstejä (biotieteet), palkkaus n. 10,5 senttiä per sana. Teen töitä n. neljälle eri toimistolle, näistä kolmeen tein testikäännöksen ennen varsinaisia käännöstöitä.

Patenttitekstit on kuitenkin erikoisalan kieltä. Mun mielestä tuo on helpon yleiskielen taksa. Vähän niukasti jopa sille.

30

Vierailija:

puoliksi valtiotieteellinen tutkinto, käännösopintoja muutama hassu kurssi. Kääntäjänä olen ollut vuosikaudet. Kääntäjän työhän riippuu ihan taidoista, ei tutkinnoista. Opinnoista on apua, mutta ei se taitoja korvaa. Tunnen monia kymmeniä hyviä kääntäjiä, joilla ei ole tätäkään vähää kielialan koulutusta mitä minulla, mm. biologeja, lakimiehiä ja kemistin.

Ja se kyllä aina näkyy tuotetussa kielessä. Eli se alan hyvä tuntemus ei automaattisesti tee kuitenkaan hyvää kääntäjää.

Ja sama toisin päin. Vaikka olisi hyvä sananikkari-kääntäjä, niin se ei tietenkään korvaa asiantuntemusta. Alasta on oltava perillä, ettei käännökseen synny asiavirheitä.

Eli paras vaihtoehto olisi, että olisi plakkarissa sekä ne kieliopinnot että alan tutkinto /tuntemus. Koska harvalla kuitenkaan on kahta tutkintoa, niin käytännössä sillä vahvuudella mennään ja toisesta puolesta selvitään sillä taidolla mikä on.

Ja siitä mitä kääntää.



30

henkilö. Muutenhan minäkin voisin väittää, että vaikka olenkin itse kieli-ihminen, niin kyllä minä tunnen ne biologin opiskelemat asiat aivan yhtä lailla kuin hänkin. Olenhan minä sentään maalta kotoisin!



Ennemminkin mielestäni kyse on siitä, että käännöksen toimeksiantajan oma kielitaitokaan ei ole edes äidinkielessään aina kovin kummoinen. Niinpä hän hyväksyy aivan kritiikittä myös tekstin, josta edes kuta kuinkin saa selvää. Siis kärjostetysti näin. En toki väitä, että kääntäjänä toimivan biologin teksti olisi välttämättä erityisen huonolaatuista, vaan todennäköisesti aivan tavallista. Mutta toisaalta sekaan mahtuu myös kankeuksia, kaksiselitteisyyksiä, ym, ja ne parhaat hienoudet jäävät uupumaan täysin. Kielen mahdolliset puutteet taas korvautuvat usein sillä, että käännöksen lukija on alan ammattilainen, joka asiayhteydestä tietää, mitä sanotun täytyy tarkoittaa, vaikka teksti todellisuudessa viittaisi johonkin muuhun.



Mutta se on kieltämättä totta, että jos käännettävät tekstit ovat luetteloita ja taulukoita, niin siinä ei paljonkaan kielen rakenteita tarvita.

Olen itse koulutukseltani kääntäjä, tosin en toimi kääntäjänä. Enkä tällä hetkellä esim. ottaisi vastaan käännöstä suomeen päin, koska kielioppini on melko ruosteessa.



Käännöskirjallisuutta lukiessa osa suomennoksista on melko karmeita ja niistä mm. paistaa tosi selvästi läpi alkuperäisen kielen rakenteet. Sitä ei välttämättä huomaa, jollei itse ole kielestä kiinnostunut :). (Toki hyviäkin suomennoksia on paljon.)



Riippuu toki varmasti myös tekstityypistä, kuten sanoit.



Itse en ole tosiaan käännösalalla, mutta kielen kanssa tekemisissä kuitenkin. Enkä palkkaisi / palkkaa muita kuin kielitaustaisia. Haastateltu on, mutta tyssäävät yleensä viimeistään kokeessa, jossa mitataan tekstin analysontia ja editoimista.

Kyllä voi osata lähdekielen hyvin ja kohdekielen hyvin ja olla koulutukseltaan ihan jotain muuta. Ja voi olla jopa erinomainen kääntäjä, vaikkei olisi kääntäjäkoulutusta.



Paras kääntäjä jonka tunnen on kemisti (ja tunnen satoja), hän on täysin suvereeni lajissaan. Surkein jonka tunnen (ja tunnen satoja) on kääntäjäkoulutuslaitokselta valmistunut kääntäjä, joka on opiskellut kahta kieltä ja suomen kieltä. Hänen tuotoksensa ovat ihan hirveitä.



30

ja kyllä meillä on tosi monta filologia töissä. Osa on kyllä opiskellut myös käännöstiedettä mutta osa ei. Eli kyllä filologikin voi saada kääntäjän töitä, jos osaat esim. kirjoittaa sujuvaa, hyvää suomea. Suomen kielisen viestinnän opinnothan kuuluvan kääntäjän tutkintoon, joten siinä mielessä heillä on monesti etulyöntiasema tässä.

enteriä; sen verran noita kirjoitusvirheitä tuli...

Tietenkin kemistien joukkoon mahtuu aina poikkeuksia. Eikä sellaista koulutusalaa olekaan, joka tuottaisi vain huippuammattilaisia. Eli kääntäjiksikin valmistuu heikommin ammattitaitoisia.



En silti lähtisi yleistämään noin rajusti, sillä sinäkin tarkastelet tilannetta omasta näkökulmastasi. Rivien välistä vallan ymmärrän, että mielestäsi kääntäjäkoulutus on aivan turhaa ja joutaisi lakkauttaa.



39

vaan nettipalsta.



30

Sen kyllä luet sieltä ihan itse.



Moni näistä muiden alojen ihmisistä on usein päätynyt tähän työhön sattumuksien kautta. Usein rakkaudesta jotain vierasta kieltä/kulttuuria ja suomen kieltä kohtaan. Siksi yritän vain sanoa, että sekin väylä on mahdollinen ja jopa hyvä.



Eikä silloin kun moni nykyinen ammattikääntäjä työuraansa aloitteli myöskään edes ollut niin paljon kääntäjäkoulutusta kuin nykyään. Sitä koulutusta on kuule pitkään luotu ja rakennettu mm. sen takia, että alalle saataisiin hyvää väkeä. Tämä mainitsemani kemisti muuten mm. on opettanut vuosikaudet uusia kääntäjiä. Eivät kaikki vain taida tietää, että näin on.



30

Olen samaa mieltä, että tuottamani teksti olisi varmasti parempaa, jos olisin läpikäynyt myös kääntäjäkoulutuksen tms. Toisaalta uskon, että ymmärrän esim. molekyylibiologiaa käsittelevän tekstin sisällön paremmin kuin pelkkiä kielitieteitä opiskellut ja teen siksi vähemmän asiavirheitä. Esim. monet teksteissä esiintyvät menetelmät ovat minulle tuttuja ihan käytännössä, mikä varmasti helpottaa tekstin tulkintaa.

Kääntämistäni teksteistä saan myös jatkuvasti palautetta, joten uskon taitojeni kehittyneen kokemuksen myötä. Pahimmat kankeudet ovat siis toivottavasti jääneet alkuaikojen käännöstöihin.

Ja minä saan siis keskimäärin 0,105 ¿/sana (englanti-suomi lähinnä), enkä pidä sitä erityisen huonona, ainakin kuukausiansiot ovat varsin kohtuullisia työmäärään nähden. Ja toisaalta olenhan kuitenkin " epäpätevä" kääntäjä, jos koulutusta katsotaan.

Jos samaa tekstiä muokkaisivat yhteistyössä sekä asian " kunnolla" tunteva että kielen " kunnolla" taitava.



Minun alallani (olen tekninen kirjoittaja) tekstin teknisestä oikeallisuudesta vastaa tekninen ihminen, tekstin kielellisestä oikeallisuudesta ja viestin sujuvasta muotoilusta kieleen erikoistunut ihminen. Samaa tekstiä muokataan useaan otteeseen jne.



Tosin taitaa olla niin, että tuolla tavalla työstettynä aikaa menisi käännösalalla liian kauan...

että saan usein työskennellä juuri näin!



Se on todella hedelmällistä ja kaikille osapuolille - asiantuntijapiireille (asia tulee oikein, ei tarvitse kiroilla kehnoja käännöksiä...), kääntäjälle (hän saa keskittyä parhaaseen puoleensa ja hioa kieltä ja saada taustatukea sanoman välittämiseen) ja käännöksen vastaanottajalle (joka saa parhaassa tapauksessa nauttia sekä asiasisällöltään että kieleltään hyvästä käännöksestä).



30

suomen kielen ammattilainen eli kyllä ne tekstit menevät ainakin kahden silmäparin kautta.



t. 42+43