Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Luokkanousun tehneenä en koe kuuluvani joukkoon - muita?
En nyt tarkoita luokkanousulla mitään "olin lapsena koditon ja nyt multimiljonääri" -tarinoita, jotka ovat aika harvassa. Vaan näitä tavallisempia tarinoita, missä matalista yhteiskuntaluokista noustaan keskituloisiksi ja missä keskituloiset kipuavat vielä ylöspäin. Olen itse kasvanut melko keskiluokkaisessa kodissa maakunnassa, mutta vanhempieni tausta oli matalampi, isäni lapsuuskoti oli todella köyhä. Tämä näkyy minussa taloudellisena tarkkuutena ja tuhlailun välttämisenä, vaikkei taloudellista huolta ole itselläni ollutkaan. Taustani näkyy minussa yhä, vaikka tienaan hyvin ja asun yhdellä Suomen hyvätuloisimmista postinumeroalueista.
Luokkanousijana minulta puuttuvat monille ylemmissä yhteiskuntaluokissa olleille luontaiset taidot ja elintavat. En "osaa" harrastaa mitään hienoa, en osaa golfata, en lasketella, en purjehtia, kaukomatkat eivät kiinnosta jne. En ole edes koskaan kokeillut noita urheilulajeja, lapsena harrastin vain jumppaa, kokkipuuhakerhoa ja kuvataidekerhoa. Monet menot kauneushoidoista kalliisiin vaatteisiin ja fiineihin ravintoloihin tuntuvat tuhlaukselta, enkä käytä rahaani sellaiseen. Sen sijaan käyn kirjastossa, retkeilen luonnossa, käyn uimahallissa vesijumpassa, luen ja nautin mökkeilystä ilman mukavuuksia.
Tunnen itseni maalaiseksi ja huonommaksi muiden ulkoisesti kaltaisteni seurassa. Tuntuu, etten osaa keskustellakaan kunnolla ihmisten kanssa, joilla monet asiat tulevat luonnostaan. Osalla arvot tuntuvat melko kovilta, elämä on suorittamista, rahan ansaitsemista ja kaikkea materialista menestystä. Toisissa arvostetaan sitä, miten menestyneitä he ovat. Minä arvostan yksinkertaista (monen mielestä tylsää) arkea ja terveyttä. Ammattini on arkinen verrattuna siihen, kun ympärillä on vaikka minkälaista juristia, järjestöjohtajaa, kansainvälistä asiantuntijaa jne.
Minulla ei ole hienoa sukutaustaa tai maistereita suvussa monessa polvessa. Lapsuuskotini ei ollut mikään sosiaalinen kulttuurikoti. En ole koskaan käynyt oopperassa, teatterissa käyminen tuntuu yhä vieraalta ja klassisen musiikin konsertissa kävin ensimmäistä kertaa aikuisena. Olen välillä pihalla sosiaalista normeista, kun lapsuuskodissani ei paljon harrastettu kyläilyä ja vanhempani olivat kotona lähinnä keskenään. Kielitaitoni on huono, ymmärrän englantia hyvin ja ruotsiakin jotenkin, mutta en puhu noita kieliä itse. Kadehdin, kun toiset sulavasti juttelevat small talkia englanniksi tai ruotsiksi ja itse yritän mongertaa jonkin sanan suustani. Harmittaa, kun lapsuuskodissa en ole oppinut asioita, joista olisi nyt aikuisena apua. Yliopistossakin kaikki oli vierasta sitseistä dekaaneihin ja stipendien hakemisesta publiikeihin, jokainen asia on täytynyt opetella alusta.
Arjessa tuntuu eniten sen, että koen itseni monissa tilanteissa nukkavieruksi ja ulkopuoliseksi. En ole niin tyylikäs, kovin hoikka ja hyvin pukeutunut. Vaatteet on toki ehjät, mutta eivät muodikkaat ja voin hyvillä mielin lähteä asioille verkkareissa ilman meikkiä. Koen olevani sellainen homssu maalaisserkku, jolle lähinnä naureskellaan. Usein vain on olo, että en kuulu joukkoon, vaikka olen korkeasti koulutettu, työelämässä pärjännyt ja taloudellisesti menee mukavasti. Onko muilla luokkanousun tehneillä tällaista? Helpottaako tämä olo koskaan?
Ap
Kommentit (302)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osalla arvot tuntuvat melko kovilta, elämä on suorittamista, rahan ansaitsemista ja kaikkea materialista menestystä. Toisissa arvostetaan sitä, miten menestyneitä he ovat.
Niin, jos et itse ole tuollainen ihminen niin ei siinä tietenkään koe joukkoon kuuluvansa. Vain koska olet kouluttautunut ja edennyt korkealle, ei tarkoita, että sinun pitäisi hankkia lähipiirisi täysin saman tason ihmisistä.
Ei kyse aina ole lähipiiriin ihmisten hankkimisesta. Aika tavallista vain on, että tietyn asuinalueen harrastusporukoissa, vanhempainyhdistyksissä tai lapsen päiväkoti/koulukaverien vanhemmissa on tietyntyyppistä porukkaa, jota alueella asuu. Eli monet ihmiskontaktit tulevat eteen siksi, että asumme samalla alueella. Veikkaisin, että esimerkiksi Eirassa ja Jakomäessä on aika erilaista väkeä harrastusporukoissa ja vanhempainyhdistyksissä.
Ap
Kumma juttu, miten joku kuvittelee ettei asuinpaikka näkyisi muissa ihmisissä. Totta kai näkyy! Tämä on yksi syy, miksi monet ovat tarkkoja siitä, mille asuinalueelle ovat valmiita muuttamaan. Tämähän näkyy kaikessa: asuntojen arvossa/asuntojen kunnossa, päiväkotien/koulujen maineessa, ovatko muut asukkaat esim. työssäkäyviä ja koulutettuja vs. onko pienituloisten lähiö, jossa moni on työtön jne. Väistämättä nämä asiat heijastuvat siihen, mitä ihmiset arvostavat ja miten he käyttäytyvät.
Asuinalueen valinta on totta. Tietysti jokainen haluaa asua alueella, jossa on turvallista kulkea, ja lasten kaveripiiri on sellainen, ettei sieltä saa huonoja vaikutteita.
Kaikki muu höpinä oopperoineen, sisustuksineen ja pukeutumisineen on mielikuvituksen tuotetta. Jokainen elää omalla tavallaan, ja harrastaa sitä, mikä on omasta mielestä kiinnostavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko laskettelu hienoa? Mun aikoinaan tuntemani keikkatöitä remontoinnissa tehneet köyhähköt nuoret miehet harrasti laskettelua paljon, bloosseilla ryyditettyinä. :) Eivät olleet siis rikkaita. Eikös laskettelua harrasta paljon ihan keskiluokan ihmiset?
Vierailija kirjoitti:
Ole vaan oma itsesi. Jos yrität olla jotain muuta, et ole muiden silmissä uskottava. Mainitsemiisi puuttuviin harrastuksiin nopeat small-talk kommentit:
*Golf - En pelaa koska selkä hajoaa. Tiger Woods selkäleikattu 7 kertaa eikä ole kunnossa.
*Laskettelu - Potentiaalisesti erittäin vaarallista polville ja olkapäille. Ääliömäinen Afterski ei myöskään kiinnosta.
*Purjehdus - Uin mieluummin itse vedessä mökkilaiturilta.
*Kaukomatkat - Erittäin epäekologista. Tämä pitäisi kieltää tai edes kiintiöidä 1 kaukomatka per vuosi per hlö.
*Fiinit ravintolat - Kokkaan parempaa ja terveellisempää ruokaa kotona nopeammin ja murto-osalla siitä hinnasta.
*Ooppera - Hyvin monet eivät todellakaan pidä kiljuvista sopraanovariksista : -DDD*Teatteri - Teatterissa olet siis käynyt. Katso netistä joku analyysi näkemästäsi ja kerro se sama aina uudelleen.
*Klassisen musiikin konsertit - Sano että jousisoittimien hartsi alkaa yskittämään ja se ei sovi konserttiin.
*Kielitaitoni on huono - Hyvin moni ralli-englanti-suomalainen LUULEE itseään kielitaitoiseksi.
*Vaatteet on ehjät, ei muodikkaat - Kertakäyttöiset ulkomaiset riisto(halpis)vaatteet ovat erittäin arveluttavia ja epäekologisia. Suosit kestäviä materiaaleja ja ajattomia tyylejä.*Small talk - Ei ole suomessa pakollista. Joissain muissa maissa saattaa olla. Aloita small-talkilla ja laita 10 min päästä kuulokkeet korviin ja sano että on hyvä podcast kesken. Toimii.
Kiljuvat sopranovarikset ja temutus kertovat syvästi työväenluokkaisesta kommentoijasta.
Ikään kuin varakkaat ihmiset eivät menisi minnekään ilman meikkiä. Enkä ymmärrä nukkavieru-sanaa jos vaatteet on kumminkin uudet. Nukkavieru tarkoittaa kulunutta.
Tuomitsen tekstin tekoälyn tekemäksi provoksi ja ajan kulutukseksi. Tuo "rikkaitten elämä" kuulostaa niin kliseiseltä. Käykö Kyösti Kakkonen tosiaan oopperassa? :) Ei kai kaikki rikkaat ole automaattisesti "sivistyneitä".
Mutta ehkä Suomessa asuvien ruotsalaissukujen (ns. suomenruotsalaisten sukujen) elämä on yhtä säänneltyä ja poroporvarillista kuin ap kuvasi.
Vierailija kirjoitti:
Ikään kuin varakkaat ihmiset eivät menisi minnekään ilman meikkiä. Enkä ymmärrä nukkavieru-sanaa jos vaatteet on kumminkin uudet. Nukkavieru tarkoittaa kulunutta.
Tuomitsen tekstin tekoälyn tekemäksi provoksi ja ajan kulutukseksi. Tuo "rikkaitten elämä" kuulostaa niin kliseiseltä. Käykö Kyösti Kakkonen tosiaan oopperassa? :) Ei kai kaikki rikkaat ole automaattisesti "sivistyneitä".
Mutta ehkä Suomessa asuvien ruotsalaissukujen (ns. suomenruotsalaisten sukujen) elämä on yhtä säänneltyä ja poroporvarillista kuin ap kuvasi.
Kerrotko millaiset ihmiset oopperassa käyvät? Näytännöt ovat aina loppuunmyytyjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä miten ns luokkapudokkaat? Itse olen sellainen. Lapsuudenkotini on ylemmän keskiluokan sivistyskoti, jossa jo isovanhemmat akateemisesti koulutettuja. Itse olen valmistunut ammattikoulusta, mikä sekään ei ole tietenkään itsessään huono asia, mutta olen kuin eri planeetalta työkavereideni kanssa. En katso tosi- tv:tä, en seuraa instagramista turhia julkkiksia jne. Olen kiinnostunut taiteesta, historiasta ja kulttuurista. Olen outolintu joka puolella, mutta olen jo tottunut siihen. Ja tiedän, etten tule ikinä saamaan parisuhdetta.
Miksi olisit luokkapudokas? Sinulla on yhä se sivistys ja elintavat, jotka olet lapsuuskodissasi saanut. Mitä sitten, vaikka koulutus/tulotaso olisi matalampi?
Mitäs sitten - ei kai mitään, jos sopeutuu siihen, että työkavereiden kanssa ei juuri muuta yhteistä löydy kuin työasiat. Tauoilla ei ole juttuseuraa, kun ei kiinnosta samat asiat. Ongelma voi tosiaan heijastua niin pitkälle, ettei lyödä sopivaa parisuhdetta.
Ei töissä ole mitään bestiksiä, joiden kanssa jutellaan mielenkiintoisia asioita, eikä myöskään kuppikuntia, jotka kokoontuvat samoihin pöytiin. Kahvi- ja ruokataukojen jutut ovat lähinnä small talkia muiden osaston ihmisten kanssa.
Jutut eivät myöskään useimmiten ole kaikkien mielestä kiinnostavia, joten, jos joku odottaa aina kiinnostavaa keskustelua, niin yksin saa olla, eikä se johdu sosiaaliluokasta, vaan omista, henkilökohtaisista vuorovaikutus- ja tunnetaidoista. Tosin niitäkin voi opetella, jos halua riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemukseni mukaan lähes kaikilla on joku taustaan liittyvä ongelma.
Joko tausta ei ole vauras, koti ei ollut kulttuurikoti tai sitten itse on sosiaalinen putoaja, epäonnistunut tai jotenkin vääränlainen lapsi ja sitten sisar tai veli menestyy paremmin. Monien vanhemmilla on paremmissakin piireissä päihde- tai mielenterveysongelma, persoonallisuushäiriöitä, vaikeita avioeroja, tai suhteet sukuun ovat kokonaan poikki perintöriitojen vuoksi jne.
Suosittelen että olet vaan ylpeästi mitä olet. On helpompi olla sosiaalinen nousija kuin putoaja. Seurustele sellaisten ihmisten kanssa joiden seurassa viihdyt.
Toisaalta mikä estää kehittämästä itseään ihan joka elämän alueella.
Lue, aloita uusi harrastus ( golffia tennistä, laskettelua tms voi aivan hyvin aloittaa vanhempanakin), käy konserteissa ja oopperassa. Jos pukeutuminen on ongelma, opiskele sitä. Pyydä putiikkien pitäjiltä apua.
On helppoa sanoa, että mene kokeilemaan niitä uusia harrastuksia, oopperoita ja muita. Se lähteminen on todella vaikeaa, jos nuo on ihmiselle vieraita. Ja se, miten siellä toimitaan. En itsekään tiedä, miten oopperaan pukeudutaan, miten siellä ollaan. Pitääkö olla juhlavaatteet? Jos, niin millaiset, ettei ole yli/alipukeutunut? Entä mitkä kengät? Seisoskellaanko jossain odottamassa oopperasalin ovien avautumista? Saako kesken oopperan jutella? Mitä väliajalla tehdään? Onko kalliita tarjoiluita pakko tilata? Nämä ovat itsestään selviä asioita ihmiselle, joka tuntee kuviot. Ulkopuolisella ei ole mitään käsitystä, miten homman on tarkoitus edetä. Sama ongelma voisi jollakin toisella olla vaikka jonkun ralliautotapahtuman kanssa, eikä olisi mitään käryä toimintatavoista.
Huikkaan väliin: oopperayleisölle ei taida olla virallista pukukoodia, suurin osa pukeutuu smart casual tai siitä vähän hienommin. Joka näytöksessä missä itse olen käynyt, olen nähnyt kyllä vähintään yhden daamin, jolla on kokopitkä iltapuku, hansikkaat, koruja ja hiukset juhlakampauksella. Eli näin pukeutuminen ei ole väärin. Suurin osa kuitenkin on pikkumustassa tai siistissä jakkupuvussa. Shaaleja, huiveja näkyy talviaikaan, rintaneuloja. Siisti laukku, mitä pienempi sen parempi. Ylimääräiset tavarat ja ulkovaatteet jätetään narikkaan, Helsingin oopperassa se on maksuton. Monella on korkkarit tai siistit nahkakengät tai nahkasaapikkaat. Miehillä chaki-housuja, pukuja, pikkutakkeja, kauluspaitoja, siistejä neuleita. Eli urheiluvaatteet ja kulahtaneet farkut ja hupparit kannattaa jättää kotiin.
Kannattaa ostaa (ei ole pakko) käsiohjelma tiskiltä jotta paremmin tietää, mitä esityksessä tapahtuu, ja ketkä ovat rooleissa. Jos on tullut kovin ajoissa, lämpiössä voi odottaa, siellä myös myydään virvoikkeita. Kuten näytelmissä ja baleteissa, myös oopperassa kuulutetaan tai soitetaan kelloa/ lyhyttä sävelmää, kun on aika mennä saliin ja etsiä sieltä oma lipussasi lukeva paikka. Siihen on merkitty mikä katsomo, mikä penkkirivi ja mikä paikkanumero. Lippu tarkstetaan salin ovella, työntekijät auttavat mielellään jos on joku ongelma. Nykyään monilla on kännykässä lippu mutta kyllä tulosteitakin näkee. Kuulutus näytökseen tulee yhteensä 3 kertaa, jos olet vielä lämpiössä kolmannella kuulutuksella niin mene joutuisasti saliin. Ovien sulkeuduttua sinne ei yleensä päästetä kuin vasta väliajalla.
Väliaikana jaloitellaan lämpiössä. Jotkut käyvät pihalla, jotkut ostaa ruokaa ja juomaa. Ne voi tilata etukäteen pöytään, tai hakea itse tiskiltä. Miten väliajan nyt itse haluaakaan käyttää.
Esityksen alettua ollaan hiljaa yleisössä, sitten ei enää supista vieruskaverille tai selata kännykkää. Taputa kun muutkin taputtavat. Kapellimestarin saapuessa orkesterimonttuun hänelle taputetaan. Esityksen loppukumarruksia saa yleensä valokuvata. Villeimmät saattavat taputtamisen lisäksi myös hihkua bravo! tai muuten metelöidä lempiesiintyjälleen. Esiintyjät perinteisesti tulevat kumarrukseen kolme kertaa eli taputtamista ei lopeteta heti ekan kumarruksen jälkeen ellei esitys ollut tosi huono.
Oopperaesityksien ensi-illat ovat yleensä astetta juhlallisempia kuin perusnäytökset.
Toivottavasti tästä oli apua edes jollekulle, menkää ihmeessä oopperaan, on uskomatonta, miten kauniisti taitavat ihmiset osaavatkaan laulaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikään kuin varakkaat ihmiset eivät menisi minnekään ilman meikkiä. Enkä ymmärrä nukkavieru-sanaa jos vaatteet on kumminkin uudet. Nukkavieru tarkoittaa kulunutta.
Tuomitsen tekstin tekoälyn tekemäksi provoksi ja ajan kulutukseksi. Tuo "rikkaitten elämä" kuulostaa niin kliseiseltä. Käykö Kyösti Kakkonen tosiaan oopperassa? :) Ei kai kaikki rikkaat ole automaattisesti "sivistyneitä".
Mutta ehkä Suomessa asuvien ruotsalaissukujen (ns. suomenruotsalaisten sukujen) elämä on yhtä säänneltyä ja poroporvarillista kuin ap kuvasi.
Kerrotko millaiset ihmiset oopperassa käyvät? Näytännöt ovat aina loppuunmyytyjä.
Ap lähti siitä, että vain rikkaat käyvät oopperassa, hänen tapaisensa nukkavierut köyhistä kodeista tulevat ei käy eikä halua käydä. Sen kummempaa tietoa minulla ei asiasta ole, kritisoin siis käsitystä, että vain rikkaat kävisi oopperassa, mutta taisit ymmärtää väärin.
Oopperalippujen oikeaa hintaa alentaa muuten se 500 euroa, jonka jokaisesta oopperalipusta maksaa veronmaksajat. Loput maksaa katsoja. Se on kallista kulttuuria kyllä. Ehkä liiankin kallista näin pieneen maahan.
Luokkaero voi ennemminkin näkyä siinä, onko lapsena saanut käydä soittotunneilla, että osaa aikuisena itse soittaa jotain soitinta, eikä pelkästään käy konserteissa. Aikuisena tuo opettelu on paljon hankalampaa. Konserteissa ja muissa kulttuuritapahtumissa voi käydä ilman sen kummempaa koulutusta, mutta nämä lapsena hankitut taidot puuttuvat. Itse kävin vähävaraisen perheen lapsena kyllä erilaisissa kuvataidekerhoissa, mikä mielestäni on antanut kyllä taiteen tuntemista, mutta soittaa en osaa, kun ei ollut varaa eikä ehkä muutakaan ymmärrystä tällaisesta harrastuksesta. Olisin kyllä mielelläni harrastanut soittamistakin, ainakin kokeillut. En tiedä, onko tällä mitään merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ap on tavoitellut tuollaista elämää. Ei kai sinua noihin kuvioihin ole muilutettu tai kaapaatu vasten tahtoasi. Tuntuiko se sinusta aluksi hienolta ja puoleensa vetävältä, kuulua rikkaisiin ja hienoihin piireihin? Vaikuttiko se päätökseesi mennä naimisiin tämän ihmisen kanssa? Jos, niin itse olet elämäsi noin epäviihtyisäksi luonut.
Itsellä on ollut sekoitus-tausta: toisen vanhemman suku kaikki kaupunkilaisporvareita ja toisen maalaisia matalalla koulutustasolla. Uin kuin kala vedessä molemmissa ympyröissä, mikä auttaa myös töissä tulemaan toimeen sekä johtoportaan että duunareiden kanssa. Lapsena ehkä välillä huomasin miten vanhemmat eivät luontaisesti osanneet toimia toistensa vanhempien kanssa, keskenään kyllä heillä meni hyvin koska heidän keskinäinen elämä ei perustunut kliseisiin asetelmiin. Sinänsä mielenkiintoista että jo noin 7-v mietin tällaisia hyvin tietoisesti, eli ne jotka sanoo ettei luokkia ole, puhuu pask...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on harvinaisen pienet luokkaerot, ja Helsingissäkin asuu enimmäkseen maalta tulleita. Sikäli koen tuollaiset ongelmat hieman liioiteltuina ja kuulen niissä usein pientä humblebragia.
Itse olen sukuni ensimmäinen yliopistokoulutettu, mutta hyvin olen pärjännyt kulttuurikemuissa, ja taas vastaavasti keskikoulun käynyt pientilallinen vanhempani on yksi välkyimmistä tuntemistani ihmisistä.
Joka väittää, ettei luokkaeroja ole, valehtelee.
Teen työtä, jossa käyn ihmisten kodeissa ja näen kaikkien yhteiskuntaluokkien kirjon. Kyllä ihmisillä on luokkaeroja ja ne ovat valtavia. Ihan jo keskiluokkaiset elävät ihan erilaista elämää kuin esim. hyvin matalasti koulutetut, pienituloiset ja samalla eri tavoin huono-osaiset ihmiset. Vai istuvatko sinusta keskiluokkaiset perheenisät keskiviikkoaamuna ysiltä kaljalla paikallisen marketin edessä vai olisivatko kuitenkin töissä tuolloin?
Oletko koskaan asunut ulkomailla, jos pidät suomalaisia luokkaeroja valtavina? Mitä tulee aamuysiltä kaljan juontiin, ei siinä ole kysymys yhteiskuntaluokasta vaan sairaudesta.
-se jota lainasit.
Tiedät itsekin, että suurin osa suomalaisista ei ole koskaan asunut ulkomailla, eikä tule asumaankaan. Ja ovathan ne luokkaerot Suomen mittapuulla isoja, miksi Suomen luokkaeroja edes pitäisi verrata muihin maihin? Eikä se kaljanjuonti aamuysiltä pelkästä sairaudesta kerro, vaan yhteiskuntaluokilla on omat tapansa. Se matalasti koulutettu ja huono-osainen Pertti istuu aamuysiltä marketin pihalla kaljalla muiden kaltaistensa kanssa. Korkeasti koulutettu ja vaurasta elämää elävä Paavo taas voi viettää etätyöpäivänsä tiiviisti viinipullo kourassa ja humalassa. Ja Paavon kohdalla sitäkin pidettäisiin tavallisena, jos Paavo kesken työpäivän kävisi lounaalla työkaverin kanssa ja lounaalla ottaisivat lasillisen viiniä. Juu, molemmilla on sairaus, mutta sen ilmenemisessä on melkoisia eroja johtuen luokkaeroista.
No itse olen asunut useaankin otteeseen ulkomailla, ja siksi pidän Suomen luokkaeroja varsin pieninä.
Kuinka paljon tunnet suomalaista työväenluokkaa?
Sivusta, en ole tuo aiempi kommentoija. Suomessa luokat ovat aika pitkälti omissa porukoissaan. Kuvitellaan, että muut elävät pitkälti samoin. Keskiluokkainen ei käsitä, että sen työväenluokkaisen elämäntavat ja tottumukset voivat olla hyvin erilaisia kuin omat. Vaikkei Suomessa taloudelliset erot olisi valtavia, niin luokkaeroissa näkyy suurtakin eroa siinä, miten ihmiset elämänsä viettävät.
Olen eri, enkä allekirjoita aikaisempaa kommenttia. Omassa kaveripiirissäni on ihmisiä duunareista vuorineuvostasoon, mutta ei heidän tavoissaan ja tottumuksissaan huomaa mitään luokkakohtaista eroa. Ainoat erot tulevat henkilökohtaisista mieltymyksistä. Joku pitää musiikista, toinen urheilusta ja kolmas teatterista, ja neljäs ties mistä, mutta useimmiten kaikki elävät vain tätä elämää, ja sovitellaan yhteisen tekemisen aikatauluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikään kuin varakkaat ihmiset eivät menisi minnekään ilman meikkiä. Enkä ymmärrä nukkavieru-sanaa jos vaatteet on kumminkin uudet. Nukkavieru tarkoittaa kulunutta.
Tuomitsen tekstin tekoälyn tekemäksi provoksi ja ajan kulutukseksi. Tuo "rikkaitten elämä" kuulostaa niin kliseiseltä. Käykö Kyösti Kakkonen tosiaan oopperassa? :) Ei kai kaikki rikkaat ole automaattisesti "sivistyneitä".
Mutta ehkä Suomessa asuvien ruotsalaissukujen (ns. suomenruotsalaisten sukujen) elämä on yhtä säänneltyä ja poroporvarillista kuin ap kuvasi.
Kerrotko millaiset ihmiset oopperassa käyvät? Näytännöt ovat aina loppuunmyytyjä.
Ap lähti siitä, että vain rikkaat käyvät oopperassa, hänen tapaisensa nukkavierut köyhistä kodeista tulevat ei käy eikä halua käydä. Sen kummempaa tietoa minulla ei asiasta ole, kritisoin siis käsitystä, että vain rikkaat kävisi oopperassa, mutta taisit ymmärtää väärin.
Oopperalippujen oikeaa hintaa alentaa muuten se 500 euroa, jonka jokaisesta oopperalipusta maksaa veronmaksajat. Loput maksaa katsoja. Se on kallista kulttuuria kyllä. Ehkä liiankin kallista näin pieneen maahan.
Oopperalippu maksaa nyt satasen pintaan, kyllä siitä edelleen jää maksettavaa. Siihen päälle kahvit ja leivokset väliajalla, ehkä konjakit ja hotelliyöksi useimmilla. Ooppera myy myös kausilippuja, joten innokkuutta lajiin on paljon hinnasta piittaamatta. Oma kokemus on, että kävijät ovat ylempää koulutettua keskiluokkaa. Ihmiset, jotka väittävät ettei Suomessa ole yhteiskuntaluokkia voisivat selittää miksi varakkaat työväenluokkaiset putkimiehet ja muut eivät oopperamatkoja harrasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ole vaan oma itsesi. Jos yrität olla jotain muuta, et ole muiden silmissä uskottava. Mainitsemiisi puuttuviin harrastuksiin nopeat small-talk kommentit:
*Golf - En pelaa koska selkä hajoaa. Tiger Woods selkäleikattu 7 kertaa eikä ole kunnossa.
*Laskettelu - Potentiaalisesti erittäin vaarallista polville ja olkapäille. Ääliömäinen Afterski ei myöskään kiinnosta.
*Purjehdus - Uin mieluummin itse vedessä mökkilaiturilta.
*Kaukomatkat - Erittäin epäekologista. Tämä pitäisi kieltää tai edes kiintiöidä 1 kaukomatka per vuosi per hlö.
*Fiinit ravintolat - Kokkaan parempaa ja terveellisempää ruokaa kotona nopeammin ja murto-osalla siitä hinnasta.
*Ooppera - Hyvin monet eivät todellakaan pidä kiljuvista sopraanovariksista : -DDD*Teatteri - Teatterissa olet siis käynyt. Katso netistä joku analyysi näkemästäsi ja kerro se sama aina uudelleen.
*Klassisen musiikin konsertit - Sano että jousisoittimien hartsi alkaa yskittämään ja se ei sovi konserttiin.
*Kielitaitoni on huono - Hyvin moni ralli-englanti-suomalainen LUULEE itseään kielitaitoiseksi.
*Vaatteet on ehjät, ei muodikkaat - Kertakäyttöiset ulkomaiset riisto(halpis)vaatteet ovat erittäin arveluttavia ja epäekologisia. Suosit kestäviä materiaaleja ja ajattomia tyylejä.*Small talk - Ei ole suomessa pakollista. Joissain muissa maissa saattaa olla. Aloita small-talkilla ja laita 10 min päästä kuulokkeet korviin ja sano että on hyvä podcast kesken. Toimii.
Kuulut sarjaan "ihmisiä, joita en halua tavata." Saa jatkaa äänitteen kuuntelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemukseni mukaan lähes kaikilla on joku taustaan liittyvä ongelma.
Joko tausta ei ole vauras, koti ei ollut kulttuurikoti tai sitten itse on sosiaalinen putoaja, epäonnistunut tai jotenkin vääränlainen lapsi ja sitten sisar tai veli menestyy paremmin. Monien vanhemmilla on paremmissakin piireissä päihde- tai mielenterveysongelma, persoonallisuushäiriöitä, vaikeita avioeroja, tai suhteet sukuun ovat kokonaan poikki perintöriitojen vuoksi jne.
Suosittelen että olet vaan ylpeästi mitä olet. On helpompi olla sosiaalinen nousija kuin putoaja. Seurustele sellaisten ihmisten kanssa joiden seurassa viihdyt.
Toisaalta mikä estää kehittämästä itseään ihan joka elämän alueella.
Lue, aloita uusi harrastus ( golffia tennistä, laskettelua tms voi aivan hyvin aloittaa vanhempanakin), käy konserteissa ja oopperassa. Jos pukeutuminen on ongelma, opiskele sitä. Pyydä putiikkien pitäjiltä apua.
On helppoa sanoa, että mene kokeilemaan niitä uusia harrastuksia, oopperoita ja muita. Se lähteminen on todella vaikeaa, jos nuo on ihmiselle vieraita. Ja se, miten siellä toimitaan. En itsekään tiedä, miten oopperaan pukeudutaan, miten siellä ollaan. Pitääkö olla juhlavaatteet? Jos, niin millaiset, ettei ole yli/alipukeutunut? Entä mitkä kengät? Seisoskellaanko jossain odottamassa oopperasalin ovien avautumista? Saako kesken oopperan jutella? Mitä väliajalla tehdään? Onko kalliita tarjoiluita pakko tilata? Nämä ovat itsestään selviä asioita ihmiselle, joka tuntee kuviot. Ulkopuolisella ei ole mitään käsitystä, miten homman on tarkoitus edetä. Sama ongelma voisi jollakin toisella olla vaikka jonkun ralliautotapahtuman kanssa, eikä olisi mitään käryä toimintatavoista.
Huikkaan väliin: oopperayleisölle ei taida olla virallista pukukoodia, suurin osa pukeutuu smart casual tai siitä vähän hienommin. Joka näytöksessä missä itse olen käynyt, olen nähnyt kyllä vähintään yhden daamin, jolla on kokopitkä iltapuku, hansikkaat, koruja ja hiukset juhlakampauksella. Eli näin pukeutuminen ei ole väärin. Suurin osa kuitenkin on pikkumustassa tai siistissä jakkupuvussa. Shaaleja, huiveja näkyy talviaikaan, rintaneuloja. Siisti laukku, mitä pienempi sen parempi. Ylimääräiset tavarat ja ulkovaatteet jätetään narikkaan, Helsingin oopperassa se on maksuton. Monella on korkkarit tai siistit nahkakengät tai nahkasaapikkaat. Miehillä chaki-housuja, pukuja, pikkutakkeja, kauluspaitoja, siistejä neuleita. Eli urheiluvaatteet ja kulahtaneet farkut ja hupparit kannattaa jättää kotiin.
Kannattaa ostaa (ei ole pakko) käsiohjelma tiskiltä jotta paremmin tietää, mitä esityksessä tapahtuu, ja ketkä ovat rooleissa. Jos on tullut kovin ajoissa, lämpiössä voi odottaa, siellä myös myydään virvoikkeita. Kuten näytelmissä ja baleteissa, myös oopperassa kuulutetaan tai soitetaan kelloa/ lyhyttä sävelmää, kun on aika mennä saliin ja etsiä sieltä oma lipussasi lukeva paikka. Siihen on merkitty mikä katsomo, mikä penkkirivi ja mikä paikkanumero. Lippu tarkstetaan salin ovella, työntekijät auttavat mielellään jos on joku ongelma. Nykyään monilla on kännykässä lippu mutta kyllä tulosteitakin näkee. Kuulutus näytökseen tulee yhteensä 3 kertaa, jos olet vielä lämpiössä kolmannella kuulutuksella niin mene joutuisasti saliin. Ovien sulkeuduttua sinne ei yleensä päästetä kuin vasta väliajalla.
Väliaikana jaloitellaan lämpiössä. Jotkut käyvät pihalla, jotkut ostaa ruokaa ja juomaa. Ne voi tilata etukäteen pöytään, tai hakea itse tiskiltä. Miten väliajan nyt itse haluaakaan käyttää.
Esityksen alettua ollaan hiljaa yleisössä, sitten ei enää supista vieruskaverille tai selata kännykkää. Taputa kun muutkin taputtavat. Kapellimestarin saapuessa orkesterimonttuun hänelle taputetaan. Esityksen loppukumarruksia saa yleensä valokuvata. Villeimmät saattavat taputtamisen lisäksi myös hihkua bravo! tai muuten metelöidä lempiesiintyjälleen. Esiintyjät perinteisesti tulevat kumarrukseen kolme kertaa eli taputtamista ei lopeteta heti ekan kumarruksen jälkeen ellei esitys ollut tosi huono.
Oopperaesityksien ensi-illat ovat yleensä astetta juhlallisempia kuin perusnäytökset.
Toivottavasti tästä oli apua edes jollekulle, menkää ihmeessä oopperaan, on uskomatonta, miten kauniisti taitavat ihmiset osaavatkaan laulaa!
Tule reiveihin ja tanssi itsesi kuuhun! :) t. elektronista musiikkia harrastava 70-vuotias, siis oikeasti harrastava.
Pointtini se, että jokaisella on omantyylisensä huvit, ei niitä voi toiselle suositella hieman arroganttiin tyyliin. Jos ei pidä oopperasta, on "työväenluokkainen", joku muotoili täällä! Aikas vanhentunut näkökanta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osalla arvot tuntuvat melko kovilta, elämä on suorittamista, rahan ansaitsemista ja kaikkea materialista menestystä. Toisissa arvostetaan sitä, miten menestyneitä he ovat.
Niin, jos et itse ole tuollainen ihminen niin ei siinä tietenkään koe joukkoon kuuluvansa. Vain koska olet kouluttautunut ja edennyt korkealle, ei tarkoita, että sinun pitäisi hankkia lähipiirisi täysin saman tason ihmisistä.
Ei kyse aina ole lähipiiriin ihmisten hankkimisesta. Aika tavallista vain on, että tietyn asuinalueen harrastusporukoissa, vanhempainyhdistyksissä tai lapsen päiväkoti/koulukaverien vanhemmissa on tietyntyyppistä porukkaa, jota alueella asuu. Eli monet ihmiskontaktit tulevat eteen siksi, että asumme samalla alueella. Veikkaisin, että esimerkiksi Eirassa ja Jakomäessä on aika erilaista väkeä harrastusporukoissa ja vanhempainyhdistyksissä.
Ap
Juu, minustakin eri alueilla on erilaista. Myös sellaisen ilmiön olen havainnut, että joillakin hyvätuloisilla postinumeroalueilla on pääasiassa luokkanousun tehneitä, joilla tuntuu olevan kova tarve todistella nykyistä luokka-asemaansa. Se näkyy juuri menestymisen ja materiaalin korostamisena. Ne, jotka eivät "brassaile" ovat yleensä joko reilusti köyhimpiä tai sitten vanhan rahan varakkaita, joilla ei ole tarvetta korostaa asemaansa. Minusta on todella hienoa, jos sinä ap. et ole sortunut tuohon ensimmäisen polven keskiluokan helmasyntiin, eli oman aseman alleviivaamiseen.
Mutta mietin tuota, että jos sinua häiritsee, että et ole käynyt oopperassa, niin voithan mennä. Ei se ole sen kummempaa kuin että ostat lipun. Jos haluat, niin vielä enemmän saat irti esityksestä, jos jaksat tutustua siihen vähän etukäteen, ihan netistä saa yleensä hyvin tietoa. Teatteri on vielä helpompi. Englantiakin tunnut jo ymmärtävän hyvin, joten ei siihen tarvitse kuin vähän matkailua ja puhumista, niin alat myös puhua sujuvasti.
Ota ihan rennosti jatkossakin ja nauti kaikesta siitä, mitä sinulla nyt on ja mihin sinulla on mahdollisuus.
Mikä on brassailua? Asutaan hyvätuloisella postinumeroalueella. Ei meillä ole mitään purjeveneitä, luksuskesämökkejä tms. Töiden vuoksi molemmilla talouden aikuisilla on pakko olla oma auto (luokkaa Toyota), suvun kesämökki on kaukana maalla oleva 50-luvun talo, lapsi harrastaa jalkapalloa ja koti on pienempi kuin suurimmalla osalla lapsen kavereista. Silti mekin on saatu toisilla postinumeroalueilla asuvilta kommenttia, että olette tuollaisia kermapeffoja, kun paikassa x asutte.
Tarkoitin edellisessä kommentissa braissailulla sellaista, että korostaa niitä asioita, joita pidetään keskiluokkaisuuden tunnusmerkkeinä. Ei siis lapsen jalkapalloharrastus tai käytännön syistä kahden auton omistaminen ole itsessän brassailua, vaan sellainen tyyli, että niistä muistetaan mainita sopivissa sivulauseissa ja sillä tavalla pönkitetään omaa egoa. Jos asut tuon tyyppisellä alueella, missä tuota esiintyy, niin varmaan ymmärrät, mitä tarkoitan.
Kuvaat varmaan jotain nousukkaiden asuinaluetta. Asun itse paremmalla alueella, eikä täällä kukaan brassaile. Jos joku vaihtaa auton, niin se näkyy jo ikkunasta. Pidenpään reissuun lähtiessään lähinaapurit yleensä myös sanovat, että katsotko vähän perään, ettei talo tyhjene reissun aikana. Sekään ei ole brassailua.
-ohis-
Tässä keskustellaan kuplasta, jonka ulkopuolelle ei näe. Se saattaa olla totta naisten kohdalla. Miehet joutuvat nuorina armeijaan. Kuplassa eletyn lapsuuden ja nuoruuden jälkeen paikalle tulee nuoria miehiä ympäri Suomen, kaikilla mahdollisilla taustoilla ja menneisyydellä.
Ensialkuun sitä on hämmentynyt. Siitä eteenpäin vain ihmeissään siitä, miten moni on onnistunut sössimään elämänsä ennen täysi-ikäisyyttä. Jossain kohtaa huomaa, ettei palveluksessa ole yhtään mannea mutta useampi rikollinen. Ellei tuossa porukassa vahvistu ajatus kouluttautumisesta ja kunnollisen työn hankkimisesta, niin ei sitten missään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikään kuin varakkaat ihmiset eivät menisi minnekään ilman meikkiä. Enkä ymmärrä nukkavieru-sanaa jos vaatteet on kumminkin uudet. Nukkavieru tarkoittaa kulunutta.
Tuomitsen tekstin tekoälyn tekemäksi provoksi ja ajan kulutukseksi. Tuo "rikkaitten elämä" kuulostaa niin kliseiseltä. Käykö Kyösti Kakkonen tosiaan oopperassa? :) Ei kai kaikki rikkaat ole automaattisesti "sivistyneitä".
Mutta ehkä Suomessa asuvien ruotsalaissukujen (ns. suomenruotsalaisten sukujen) elämä on yhtä säänneltyä ja poroporvarillista kuin ap kuvasi.
Kerrotko millaiset ihmiset oopperassa käyvät? Näytännöt ovat aina loppuunmyytyjä.
Ap lähti siitä, että vain rikkaat käyvät oopperassa, hänen tapaisensa nukkavierut köyhistä kodeista tulevat ei käy eikä halua käydä. Sen kummempaa tietoa minulla ei asiasta ole, kritisoin siis käsitystä, että vain rikkaat kävisi oopperassa, mutta taisit ymmärtää väärin.
Oopperalippujen oikeaa hintaa alentaa muuten se 500 euroa, jonka jokaisesta oopperalipusta maksaa veronmaksajat. Loput maksaa katsoja. Se on kallista kulttuuria kyllä. Ehkä liiankin kallista näin pieneen maahan.
Oopperalippu maksaa nyt satasen pintaan, kyllä siitä edelleen jää maksettavaa. Siihen päälle kahvit ja leivokset väliajalla, ehkä konjakit ja hotelliyöksi useimmilla. Ooppera myy myös kausilippuja, joten innokkuutta lajiin on paljon hinnasta piittaamatta. Oma kokemus on, että kävijät ovat ylempää koulutettua keskiluokkaa. Ihmiset, jotka väittävät ettei Suomessa ole yhteiskuntaluokkia voisivat selittää miksi varakkaat työväenluokkaiset putkimiehet ja muut eivät oopperamatkoja harrasta.
Ihmisillä on erilaisia esteettisiä mieltymyksiä. Eliitti on päättänyt että heidän esteettiset mieltymyksensä ovat parempia kuin esim. työväenluokkataustaisen ihmisen esteettiset mieltymykset.
Rillumarei-elokuvat vs. ooppera, samoissa juoksuhaudoissa ollaan edelleen. (Vanhempi ikäpolvi ymmärtää tuon rillumarei-jutun, en viitsi selittää.)
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustellaan kuplasta, jonka ulkopuolelle ei näe. Se saattaa olla totta naisten kohdalla. Miehet joutuvat nuorina armeijaan. Kuplassa eletyn lapsuuden ja nuoruuden jälkeen paikalle tulee nuoria miehiä ympäri Suomen, kaikilla mahdollisilla taustoilla ja menneisyydellä.
Ensialkuun sitä on hämmentynyt. Siitä eteenpäin vain ihmeissään siitä, miten moni on onnistunut sössimään elämänsä ennen täysi-ikäisyyttä. Jossain kohtaa huomaa, ettei palveluksessa ole yhtään mannea mutta useampi rikollinen. Ellei tuossa porukassa vahvistu ajatus kouluttautumisesta ja kunnollisen työn hankkimisesta, niin ei sitten missään.
Armeijan taitaa käydä nykyisin n. 60% ikäluokasta. Yliopisto-opiskelijat harvoin käyvät armeijaa ihan nuorina ja opintojen jälkeen hakevat usein esim. sivariin tai vapautuksen, kun ajatus 18 -vuotiaiden kanssa retkeilystä ei ehkä jo perheellistynyttä työssä olevaa miestä kiinnosta.
Alue: Aihe vapaa
Oliskon toi tekoälyn tekemä kirjoitus tehtävänantoon, että luokkanousun kokeneen ihmisen tilitys elämästään.
Minusta on todella outoa, jos korkeakoulutettu ihminen ei Suomessa osaisi kieliä, edes englantia puhua. Missä yliopistossa ei käytetä englanninkielisiä lähteitä opinnoissa ja tutkimuksessa, kertokaa heti!