Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Luokkanousun tehneenä en koe kuuluvani joukkoon - muita?
En nyt tarkoita luokkanousulla mitään "olin lapsena koditon ja nyt multimiljonääri" -tarinoita, jotka ovat aika harvassa. Vaan näitä tavallisempia tarinoita, missä matalista yhteiskuntaluokista noustaan keskituloisiksi ja missä keskituloiset kipuavat vielä ylöspäin. Olen itse kasvanut melko keskiluokkaisessa kodissa maakunnassa, mutta vanhempieni tausta oli matalampi, isäni lapsuuskoti oli todella köyhä. Tämä näkyy minussa taloudellisena tarkkuutena ja tuhlailun välttämisenä, vaikkei taloudellista huolta ole itselläni ollutkaan. Taustani näkyy minussa yhä, vaikka tienaan hyvin ja asun yhdellä Suomen hyvätuloisimmista postinumeroalueista.
Luokkanousijana minulta puuttuvat monille ylemmissä yhteiskuntaluokissa olleille luontaiset taidot ja elintavat. En "osaa" harrastaa mitään hienoa, en osaa golfata, en lasketella, en purjehtia, kaukomatkat eivät kiinnosta jne. En ole edes koskaan kokeillut noita urheilulajeja, lapsena harrastin vain jumppaa, kokkipuuhakerhoa ja kuvataidekerhoa. Monet menot kauneushoidoista kalliisiin vaatteisiin ja fiineihin ravintoloihin tuntuvat tuhlaukselta, enkä käytä rahaani sellaiseen. Sen sijaan käyn kirjastossa, retkeilen luonnossa, käyn uimahallissa vesijumpassa, luen ja nautin mökkeilystä ilman mukavuuksia.
Tunnen itseni maalaiseksi ja huonommaksi muiden ulkoisesti kaltaisteni seurassa. Tuntuu, etten osaa keskustellakaan kunnolla ihmisten kanssa, joilla monet asiat tulevat luonnostaan. Osalla arvot tuntuvat melko kovilta, elämä on suorittamista, rahan ansaitsemista ja kaikkea materialista menestystä. Toisissa arvostetaan sitä, miten menestyneitä he ovat. Minä arvostan yksinkertaista (monen mielestä tylsää) arkea ja terveyttä. Ammattini on arkinen verrattuna siihen, kun ympärillä on vaikka minkälaista juristia, järjestöjohtajaa, kansainvälistä asiantuntijaa jne.
Minulla ei ole hienoa sukutaustaa tai maistereita suvussa monessa polvessa. Lapsuuskotini ei ollut mikään sosiaalinen kulttuurikoti. En ole koskaan käynyt oopperassa, teatterissa käyminen tuntuu yhä vieraalta ja klassisen musiikin konsertissa kävin ensimmäistä kertaa aikuisena. Olen välillä pihalla sosiaalista normeista, kun lapsuuskodissani ei paljon harrastettu kyläilyä ja vanhempani olivat kotona lähinnä keskenään. Kielitaitoni on huono, ymmärrän englantia hyvin ja ruotsiakin jotenkin, mutta en puhu noita kieliä itse. Kadehdin, kun toiset sulavasti juttelevat small talkia englanniksi tai ruotsiksi ja itse yritän mongertaa jonkin sanan suustani. Harmittaa, kun lapsuuskodissa en ole oppinut asioita, joista olisi nyt aikuisena apua. Yliopistossakin kaikki oli vierasta sitseistä dekaaneihin ja stipendien hakemisesta publiikeihin, jokainen asia on täytynyt opetella alusta.
Arjessa tuntuu eniten sen, että koen itseni monissa tilanteissa nukkavieruksi ja ulkopuoliseksi. En ole niin tyylikäs, kovin hoikka ja hyvin pukeutunut. Vaatteet on toki ehjät, mutta eivät muodikkaat ja voin hyvillä mielin lähteä asioille verkkareissa ilman meikkiä. Koen olevani sellainen homssu maalaisserkku, jolle lähinnä naureskellaan. Usein vain on olo, että en kuulu joukkoon, vaikka olen korkeasti koulutettu, työelämässä pärjännyt ja taloudellisesti menee mukavasti. Onko muilla luokkanousun tehneillä tällaista? Helpottaako tämä olo koskaan?
Ap
Kommentit (302)
Osittain samoja kokemuksia, mutta en kyllä koe mitään alemmuutta. Miksi pitäisi? On ihan ok, että esim. vapaa-ajan kiinnostuksen kohteet vaihtelevat.
Ajattelen, että tämä tilanne päinvastoin antaa mahdollisuuden ymmärtää kaikenlaisia ihmisiä paremmin, eikä kuplautuminen ole niin suuri riski.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaan luokkakummajainen. En välitä kuulua oikein mihinkään luokkaan. Olen lukenut elämäni aikana valtavan määrän kirjoja, mutta koen olevani järkyttävän sivistymätön. Sain ylioppilaskirjoituksissa äidinkielestä eximian tekemättä sen eteen juuri mitään. Käyn töissä ja palkkani on matalahko, mutta jos painaisin töitä reippaasti eri vuoroissa tienaisin ihan hyvin.
Ennen kuin sain lapsen ryyppäsin todella paljon, harrastin silloin tällöin kirjoittamista ja olin tunnettu "tietyissä piireissä". Sitten lopetin juomisen täysin ja nyt olen lähinnä lapsen kanssa kotona (siis silloin kun en ole töissä). Opiskelu kiinnostaa, mutta menetän aina todella nopeasti kiinnostuksen lähes kaikkeen.
Asuin aiemmin siistimmässä lähiössä, mutta siellä oli juoppohullu naapuri. Kaikki ihmiset olivat valkonaamoja ja sosiaalisia ongelmia oli. Muutin maammulähiöön ja täällä on rauhallista ja rentoa. Aiemmassa paikassa ihmiset usein lähinnä tuijottivat ja katsoivat arvioivasti, täällä tervehtivät. Olen itse enemmän p e r s u ja olen tällainen, joka taas lienee oma outoutensa.
Täällä on myös erinomaiset lenkkimaastot ja paljon luontoa. Siksi tänne muutinkin. Viihdyn paljon yksin. Ihmisiä en jaksa yhtään, en koulutuksia, en lokerointeja, en mitään. Varmaan itsekin syyllistyn näihin joillain tasolla.
Lapsella on täällä myös hyvä päiväkoti, tosin oli edellisessäkin paikassa. Meitä on siis kaksi vanhempaa eli suomalainen ydinperhe, oikein per superhe. LOL.
Haaveilen siitä, että muutan vielä joku päivä keskelle metsää enkä tapaa enää ketään. Heippa.
Mikähän tässä nyt oli huonoa?
En peukutellut, mutta totean vaan, että kirjoitus on hyvin työväenluokkainen.
Perustele miten. Apukoululainenkin osaa heitellä mielipiteitä.
Formaali koulutus puuttuu eikä kiinnosta. Töissä ollaan vuorotöissä. Eli ihan työväenluokkalainen ihminen. Keskiluokkainen olisi maininnut koulutuksensa ja tutkintonsa ja harvemmin keskiluokassa tehdään vuorotöitä. Keskiluokkainen harvemmin kertoo olevansa persu, koska persut ovat suurimmaksi osaksi työväenluokkaisia. Ryyppäämisen kertominen ei kuullosta keskiluokasta. Keskiluokka tietenkin juo, mutta käyttäisi erilaista kieltä. Kaikki kielenkäyttö on vahvasti työväenluokkaista, sanavalinnoista huomaa.
No tuo kuvaa kyllä ennemmin omia ennakkoluulojasi kuin kenenkään yhteiskuntaluokkaa.
Pitkä teksti. Paljon oot asioita miettinyt, mutta vähän jäi kyllä auki silti, että miksi?
Eli miksi mietit että et kuulu joukkoon? Lähinnä sen takia kysyn että miksi pitäisi kuulua joukkoon, jos se ei oikeastaan haittaa käytännön tasolla elämää? Esim. urapolulla tulee syrjityksi tai vaan ihan sellaisen kaveripiirin osalta joiden kanssa toivoisi olevan enemmän yhteistä aikaa.
Omassa tuttavapiirissäni on muutama ihan menestynyt tyyppi jonka harrastuksiin siis kuuluu retkimelontaa ja metsästystä. Ja puusepäntöitä esimerkiksi... :D En nyt miellä mitenkään yläluokkaiseksi. Vaikka ovatkin ns. eri piireistä.
Eli tee mistä tykkäät. Ja niiden kanssa joiden kanssa synkkaa? Ei liene tarpeen vertailla sivistyksen tasoa hienostuneella pukeutumisella tai puhetyylillä. Ne eivät ole kovinkaan oleellisia asioita sellaiselle, jolle niillä ei ole merkitystä.
Ei kai tää vaan oo luokkajankkis vol 24165484 ketju? :D
Jos täällä on vaikka spekuloitu AP:n nimen vaikutusta yhteiskuntaluokkaan. tms. Niin sitten on syytä epäillä että taas mennään....
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tää vaan oo luokkajankkis vol 24165484 ketju? :D
Jos täällä on vaikka spekuloitu AP:n nimen vaikutusta yhteiskuntaluokkaan. tms. Niin sitten on syytä epäillä että taas mennään....
Mielestäni hänen kannattaisi kirjoittaa romaani asiasta ennen kuin spämmätä samaa aihetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On helpompaa olla rennosti vieraammassakin joukossa, jos tuntee jo valmiiksi erilaiset toimintatavat. Mutta paljon vaikeampaa on, jos kaikki on uutta eikä osaa sosiaalisesti lukeakaan, mistä juuri tässä tilanteessa on kyse.
Eikä akateemisena osaa hakea tietoa etiketistä? Mennyt koulutus todella hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tää vaan oo luokkajankkis vol 24165484 ketju? :D
Jos täällä on vaikka spekuloitu AP:n nimen vaikutusta yhteiskuntaluokkaan. tms. Niin sitten on syytä epäillä että taas mennään....
Mielestäni hänen kannattaisi kirjoittaa romaani asiasta ennen kuin spämmätä samaa aihetta.
Hyvä idea.
Teemana vaikka.... Taisteluni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tää vaan oo luokkajankkis vol 24165484 ketju? :D
Jos täällä on vaikka spekuloitu AP:n nimen vaikutusta yhteiskuntaluokkaan. tms. Niin sitten on syytä epäillä että taas mennään....
Mielestäni hänen kannattaisi kirjoittaa romaani asiasta ennen kuin spämmätä samaa aihetta.
Hyvä idea.
Teemana vaikka.... Taisteluni?
Ehkä häntä kaihertaa luokkaerojen sumentuminen. Kirjoittaminen on hyvä tapa prosessoida asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutama tuttavani joka on esim. päätynyt yliopistokoulutuksen kautta Opettajaksi. Lääkäriksi tms. ei omaa varsinaista vastaavaa akateemista perhetaustaa. Luokkanousun tehneitä? Ehkä. Mutta en minä ainakaan heidän elinpiirissään huomaa mitään suurta erottumista. Harrastavat mitä harrastavat, ja asuvat ihan rauhallisilla perusalueilla. Landella ja kaupungissakin ns. rivaripainoitteisissa nurmikonleikkuulähiöissä.
Vaikka koulutustausta ja työ siis on keskiluokkaista vahvasti. Mutta heillä ei taida olla ollut hinkua vaihtaa piirejä siitä missä tuntevat itsensä kotoisiksi?
Ja miksi pitäisi olla?
Älä moisia mieti päivätöiksesi aloittaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP:n juttu kuulostaa siltä, ettei mitään luokkanousua ole tapahtunut, vaan hän kuvittelee paremmin toimeentulevien ihmisten elämän ihan joksikin muuksi, mitä se todellisuudessa on.
Mitä tulee kielitaitoon, niin sen jokainen hankkii lukion loppuun mennessä, ja harrastuksensa kaikki valitsevat myös omien taipumustensa mukaan. Kaikilla ei myöskään ole tyylisilmää, joten tyylikäs vaatetus ja sisustus eivät riipu kukkaron paksuudesta.
Kaikkein hauskin juttu oli publiikki. Eiköhän suurimmalle osalle ihmisistä oma publiikki ole ensimmäinen. Harvan vanhemmat valmistuvat niin myöhään, että lapset ehtivät katsomaan, kun vanhemmat saavat todistuksensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tää vaan oo luokkajankkis vol 24165484 ketju? :D
Jos täällä on vaikka spekuloitu AP:n nimen vaikutusta yhteiskuntaluokkaan. tms. Niin sitten on syytä epäillä että taas mennään....
Mielestäni hänen kannattaisi kirjoittaa romaani asiasta ennen kuin spämmätä samaa aihetta.
Hyvä idea.
Teemana vaikka.... Taisteluni?
Ehkä häntä kaihertaa luokkaerojen sumentuminen. Kirjoittaminen on hyvä tapa prosessoida asioita.
Ehkä. Mutta huono asia se sumentuminen ei ole. Koska kuka kaipaa kastimerkkejä otsaansa? Jos voidaan elää ilmankin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on harvinaisen pienet luokkaerot, ja Helsingissäkin asuu enimmäkseen maalta tulleita. Sikäli koen tuollaiset ongelmat hieman liioiteltuina ja kuulen niissä usein pientä humblebragia.
Itse olen sukuni ensimmäinen yliopistokoulutettu, mutta hyvin olen pärjännyt kulttuurikemuissa, ja taas vastaavasti keskikoulun käynyt pientilallinen vanhempani on yksi välkyimmistä tuntemistani ihmisistä.
Joka väittää, ettei luokkaeroja ole, valehtelee.
Teen työtä, jossa käyn ihmisten kodeissa ja näen kaikkien yhteiskuntaluokkien kirjon. Kyllä ihmisillä on luokkaeroja ja ne ovat valtavia. Ihan jo keskiluokkaiset elävät ihan erilaista elämää kuin esim. hyvin matalasti koulutetut, pienituloiset ja samalla eri tavoin huono-osaiset ihmiset. Vai istuvatko sinusta keskiluokkaiset perheenisät keskiviikkoaamuna ysiltä kaljalla paikallisen marketin edessä vai olisivatko kuitenkin töissä tuolloin?
Älykkyys jakautuu Gaussin käyrän mukaisesti, ja ääripään ihmisten välillä on suuret erot, mutta ei sitä, että älykkyys ohjaa käyttäytymistä, kannata sekoittaa yhteiskuntaluokkiin.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä mitään luokkia ole. Kaikki olemme samanlaisia ja samanarvoisia. Jos jollain on rahaa enemmän, niin ei se tee hmisestä parempaa. Pikemminkin täysin päinvastoin.
Juuri näin ja työ pröystäilevä elämäntyyli on juuri nousukkaiden ja velkarahoilla mijonääriä larppaavien toimintaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä mitään luokkia ole. Kaikki olemme samanlaisia ja samanarvoisia. Jos jollain on rahaa enemmän, niin ei se tee hmisestä parempaa. Pikemminkin täysin päinvastoin.
Juuri näin ja työ pröystäilevä elämäntyyli on juuri nousukkaiden ja velkarahoilla mijonääriä larppaavien toimintaa
Tosin varakkuus ei vaikuta ihmisen "paremmuuteen" mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan niin tämän! Koen alemmuutta, kun tutustun alueen lapsiperheiden kanssa ja kyläilemme toistemme kotona lasten myötä. Meillä kotona on paljon Ikeaa, lattialla on isoäidin tekemät vanhat, värikkäät räsymatot ja koti on sellainen arkisen oloinen. Sitten toisilla on hyvin siistit, simppelit ja beigen harmoniset kodit. Ei yhtään sovita joukkoon tummanpuhuvan kotimme kanssa. :D
Yllättyisit jos tietäisit miten paljon Ikeaa ( tosin valikoidusti) löytyy suomalaisen vauraan yläluokan loma-asunnoista.
Eräs ulkomaalainen miljardöörin rouva suorastaan rakasti Ikeaa.
Olen eri, mutta allekirjoitan edellisen kommentin. Ikealla on ollut vuosien mittaan paljon tyylikkäitä ja laadukkaita kalusteita, joista on tullut antiikkiliikkeiden kovahintaisia klassikkoja. Helmet pitää vain löytää massan seasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osalla arvot tuntuvat melko kovilta, elämä on suorittamista, rahan ansaitsemista ja kaikkea materialista menestystä. Toisissa arvostetaan sitä, miten menestyneitä he ovat.
Niin, jos et itse ole tuollainen ihminen niin ei siinä tietenkään koe joukkoon kuuluvansa. Vain koska olet kouluttautunut ja edennyt korkealle, ei tarkoita, että sinun pitäisi hankkia lähipiirisi täysin saman tason ihmisistä.
Ei kyse aina ole lähipiiriin ihmisten hankkimisesta. Aika tavallista vain on, että tietyn asuinalueen harrastusporukoissa, vanhempainyhdistyksissä tai lapsen päiväkoti/koulukaverien vanhemmissa on tietyntyyppistä porukkaa, jota alueella asuu. Eli monet ihmiskontaktit tulevat eteen siksi, että asumme samalla alueella. Veikkaisin, että esimerkiksi Eirassa ja Jakomäessä on aika erilaista väkeä harrastusporukoissa ja vanhempainyhdistyksissä.
Ap
Elät siis elämää, jota et tunne omaksesi, rahan ja elintason takia? Sanoisin, että sen on tuottanut sarja vääriä valintoja. Olet havitellut jotain, joka ei ole tavoittelemisen arvoista.
Ole vaan oma itsesi. Jos yrität olla jotain muuta, et ole muiden silmissä uskottava. Mainitsemiisi puuttuviin harrastuksiin nopeat small-talk kommentit:
*Golf - En pelaa koska selkä hajoaa. Tiger Woods selkäleikattu 7 kertaa eikä ole kunnossa.
*Laskettelu - Potentiaalisesti erittäin vaarallista polville ja olkapäille. Ääliömäinen Afterski ei myöskään kiinnosta.
*Purjehdus - Uin mieluummin itse vedessä mökkilaiturilta.
*Kaukomatkat - Erittäin epäekologista. Tämä pitäisi kieltää tai edes kiintiöidä 1 kaukomatka per vuosi per hlö.
*Fiinit ravintolat - Kokkaan parempaa ja terveellisempää ruokaa kotona nopeammin ja murto-osalla siitä hinnasta.
*Ooppera - Hyvin monet eivät todellakaan pidä kiljuvista sopraanovariksista : -DDD
*Teatteri - Teatterissa olet siis käynyt. Katso netistä joku analyysi näkemästäsi ja kerro se sama aina uudelleen.
*Klassisen musiikin konsertit - Sano että jousisoittimien hartsi alkaa yskittämään ja se ei sovi konserttiin.
*Kielitaitoni on huono - Hyvin moni ralli-englanti-suomalainen LUULEE itseään kielitaitoiseksi.
*Vaatteet on ehjät, ei muodikkaat - Kertakäyttöiset ulkomaiset riisto(halpis)vaatteet ovat erittäin arveluttavia ja epäekologisia. Suosit kestäviä materiaaleja ja ajattomia tyylejä.
*Small talk - Ei ole suomessa pakollista. Joissain muissa maissa saattaa olla. Aloita small-talkilla ja laita 10 min päästä kuulokkeet korviin ja sano että on hyvä podcast kesken. Toimii.
Alue: Aihe vapaa
Yhdessä viimeisistä työpaikoistani oli helsinkiläisessä softafirmassa jossa työtoverit olivat lähinnä nuoria diplomi-insinöörejä. Kyllä vähän ihmettelin. Tervehdyksiin ja hyviin huomeniin ei vastattu, joka kolmas sana oli v-sana ja yleensä käynnissä oli jonkinlainen jatkuva Kärpästen herra -tilanne. Erittäin rasittavaa. Ei ole koulutettu luokka kuten ennen.