Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Luokkanousun tehneenä en koe kuuluvani joukkoon - muita?
En nyt tarkoita luokkanousulla mitään "olin lapsena koditon ja nyt multimiljonääri" -tarinoita, jotka ovat aika harvassa. Vaan näitä tavallisempia tarinoita, missä matalista yhteiskuntaluokista noustaan keskituloisiksi ja missä keskituloiset kipuavat vielä ylöspäin. Olen itse kasvanut melko keskiluokkaisessa kodissa maakunnassa, mutta vanhempieni tausta oli matalampi, isäni lapsuuskoti oli todella köyhä. Tämä näkyy minussa taloudellisena tarkkuutena ja tuhlailun välttämisenä, vaikkei taloudellista huolta ole itselläni ollutkaan. Taustani näkyy minussa yhä, vaikka tienaan hyvin ja asun yhdellä Suomen hyvätuloisimmista postinumeroalueista.
Luokkanousijana minulta puuttuvat monille ylemmissä yhteiskuntaluokissa olleille luontaiset taidot ja elintavat. En "osaa" harrastaa mitään hienoa, en osaa golfata, en lasketella, en purjehtia, kaukomatkat eivät kiinnosta jne. En ole edes koskaan kokeillut noita urheilulajeja, lapsena harrastin vain jumppaa, kokkipuuhakerhoa ja kuvataidekerhoa. Monet menot kauneushoidoista kalliisiin vaatteisiin ja fiineihin ravintoloihin tuntuvat tuhlaukselta, enkä käytä rahaani sellaiseen. Sen sijaan käyn kirjastossa, retkeilen luonnossa, käyn uimahallissa vesijumpassa, luen ja nautin mökkeilystä ilman mukavuuksia.
Tunnen itseni maalaiseksi ja huonommaksi muiden ulkoisesti kaltaisteni seurassa. Tuntuu, etten osaa keskustellakaan kunnolla ihmisten kanssa, joilla monet asiat tulevat luonnostaan. Osalla arvot tuntuvat melko kovilta, elämä on suorittamista, rahan ansaitsemista ja kaikkea materialista menestystä. Toisissa arvostetaan sitä, miten menestyneitä he ovat. Minä arvostan yksinkertaista (monen mielestä tylsää) arkea ja terveyttä. Ammattini on arkinen verrattuna siihen, kun ympärillä on vaikka minkälaista juristia, järjestöjohtajaa, kansainvälistä asiantuntijaa jne.
Minulla ei ole hienoa sukutaustaa tai maistereita suvussa monessa polvessa. Lapsuuskotini ei ollut mikään sosiaalinen kulttuurikoti. En ole koskaan käynyt oopperassa, teatterissa käyminen tuntuu yhä vieraalta ja klassisen musiikin konsertissa kävin ensimmäistä kertaa aikuisena. Olen välillä pihalla sosiaalista normeista, kun lapsuuskodissani ei paljon harrastettu kyläilyä ja vanhempani olivat kotona lähinnä keskenään. Kielitaitoni on huono, ymmärrän englantia hyvin ja ruotsiakin jotenkin, mutta en puhu noita kieliä itse. Kadehdin, kun toiset sulavasti juttelevat small talkia englanniksi tai ruotsiksi ja itse yritän mongertaa jonkin sanan suustani. Harmittaa, kun lapsuuskodissa en ole oppinut asioita, joista olisi nyt aikuisena apua. Yliopistossakin kaikki oli vierasta sitseistä dekaaneihin ja stipendien hakemisesta publiikeihin, jokainen asia on täytynyt opetella alusta.
Arjessa tuntuu eniten sen, että koen itseni monissa tilanteissa nukkavieruksi ja ulkopuoliseksi. En ole niin tyylikäs, kovin hoikka ja hyvin pukeutunut. Vaatteet on toki ehjät, mutta eivät muodikkaat ja voin hyvillä mielin lähteä asioille verkkareissa ilman meikkiä. Koen olevani sellainen homssu maalaisserkku, jolle lähinnä naureskellaan. Usein vain on olo, että en kuulu joukkoon, vaikka olen korkeasti koulutettu, työelämässä pärjännyt ja taloudellisesti menee mukavasti. Onko muilla luokkanousun tehneillä tällaista? Helpottaako tämä olo koskaan?
Ap
Kommentit (619)
Usein kai luokkaa ajatellaan tuloina, mutta idioottikin voi onnistua saamaan hyvät tulot. Vaikka ulkonäöllä tai voittamalla lotossa. Kyllä duunarihommillakin voi ihan hyvin tienata, vaikka on melkein tyhmä kuin saapas.
Itse ajattelen "luokkaa" enemmän sellaisena että miten järkevä ja järkevästi käyttäytyvä on.
Vai oletteko sitä mieltä että vaikka sivistynyt ja huippuälykäs yliopiston professori on alempaa luokkaa kuin joku Sofia Belörf, koska blörffi on saanut rahaa Dubain miljonääriltä rahaa jakamalla hänelle tavaraansa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osa ei ehkä ymmärrä sitä kuinka häpeä kulkee sulkupolvelta toiselle ja kuinka vaikeaa sitä on karistaa harteiltaan. Kyse ei ole pelkästään siitä, ettei tiedä mistä keskustella ja miten käyttäytyä, se ulkopuolisuuden tunne vahvistaa alemmuuden ja häpeän tunnetta, johon on kasvanut lapsuudessa. Se on myös käyttäytymismalli, joka pitää rikkoa ja joka on hemmetin vaikeaa. Se on niitä lauseita aikuisten suusta:
- se on sellainen hienohelma
- siivosti, se on LÄÄKÄRIn lapsi, on ne ny vähän hienompaa sakkia
- Kyllä ne on sellaisia porvareita. Porvareilla vaan rahaa riittää
- Älä hienostele, ei se onnistu, ei kannata.
- ei työläisen kannata haaveilla, kunnon ammatti pitää olla
- ei se ole naisten ammatti
- nyt siivotaan, tulee parempaa väkeä vierailulle. Se on JOHTAJA.
Fake it until you make it. Ylemmän luokan kasvatit solahtavat juurikin näihin uusiin sosiaalisiin tilanteiseen hyvällä itseluottamuksella, rennolla mielellä ja uteliaisuudella.
Tämä!
Vanhempani ovat maalla vaatimattomissa oloissa kasvaneita, kaupunkiin muuttaneita duunareita ja kodin henkinen perintö on tosiaan tuota tyyliä. Kun tähän vielä lisää tietynlaiset käyttäytymismallit - syrjäänvetäytyminen, tietynlainen passiivisagressiivinen suhtautuminen kaikkeen oman kokemuspiirin ulkopuoliseen, olematon aloitekyky ja muutosvastarinta - niin aika vaikea sitä on sujahtaa sujuvasti täysin uudenlaiseen ympäristöön.
Olen tietysti hyvin ylpeä omista saavutuksistani - väitöskirja on viimeistelyssä ja koulutusta vastaava haastava työ. Mutta esimerkiksi tällä hetkellä tunnen välillä suurta ahdistusta väitöstilaisuudesta ja karonkasta - jopa niin siinä määrin, että välillä tekee mieli jättää koko homma kesken loppumetreillä. Kyse ei ole siitä, etteikö väitöskirja olisi hyvä tai etten olisi ylpeä siitä - nuo tilaisuudet tuntuvat vain niin epäluonnollisilta itselle. Luulenpa myös, että huijarisyndrooma voi tuntua tällä taustalla kertaluokkaa pahemmalta.
Samaan aikaan useamalla työkaverilla taustalla on ylemmän keskiluokan perhe - muutamalla jopa isoisät ovat olleet professoreja - ja kyllä, kadehdin heitä toisinaan siitä helppoudesta, joka heillä näyttää olevan näissä ympyröissä.
Tällaisessa ongelmassa ei ole järjellä paljoa tekemistä - kaikkiin järjestelyihin löytyy ohjeet, tilaisuudet ovat vain muodollisuus ja järki sanoo, että kaikki sujuu hyvin. Kuitenkin tunteet vääntävät välillä aivot solmuun ja kaikki tuntuu yhdeltä mustalta möykyltä, joka uhkaa päättyä julkiseen häpäisyyn ja paniikkikohtaukseen.
Tunnen henkilökohtaisesti yhden IT-miljonäärin. Hän syntyi ylempään keskiluokkaan ja suoritti opintonsa Helsingin Yliopistossa. Nyt hän on erään IT-yrityksen osakas ja tekee vaativaa asiantuntijatyötä tälle yritykselle.
Vaikuttaa siltä, että vauvapalstalla päivystää paljon duunarimiehiä. He häpeävät itseään niin paljon, että yrittävät pakkomielteisesti leimata kaikki IT-miljonäärit duunaritaustaisiksi.
Vierailija kirjoitti:
"Nainen voi myös helposti "naida ylöspäin" eli päästä naimisiin hyvätuloisen miehen kanssa vaikka nainen itse on pienituloinen ja duunaritaustainen. "
Nainen voi tulotasollisesti naida ylöspäin pelkällä ulkonäöllä mutta ei hekisellä tasolla. Aika vähän mitään instagram-bimboja naidaan mihinkään vanhaan kulttuurisukuun. Kyllä sinne naidaan naisia jotka ovat myös koulutettuja ja valmiiksi sitä samaa luokkaa.
Sen sijaan tosiaan jotkut äkkirikastuneet pokerimiljoonäärit, NHL-tähdet tai self-made-man yrittäjät voivat näiden kanssa mennä yhteen.
Ja ketään muuta naisiahan ei instagram-bimbon ja akateemisen naisen välissä tietenkään ole? Oletpa yksinkertainen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Ikään kuin varakkaat ihmiset eivät menisi minnekään ilman meikkiä. Enkä ymmärrä nukkavieru-sanaa jos vaatteet on kumminkin uudet. Nukkavieru tarkoittaa kulunutta.
Tuomitsen tekstin tekoälyn tekemäksi provoksi ja ajan kulutukseksi. Tuo "rikkaitten elämä" kuulostaa niin kliseiseltä. Käykö Kyösti Kakkonen tosiaan oopperassa? :) Ei kai kaikki rikkaat ole automaattisesti "sivistyneitä".
Mutta ehkä Suomessa asuvien ruotsalaissukujen (ns. suomenruotsalaisten sukujen) elämä on yhtä säänneltyä ja poroporvarillista kuin ap kuvasi.
Kyösti Kakkonen on tunnettu taidekeräilijä. Espoon EMMAssa on nähtävissä hänen kokoelmiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Nainen voi myös helposti "naida ylöspäin" eli päästä naimisiin hyvätuloisen miehen kanssa vaikka nainen itse on pienituloinen ja duunaritaustainen. "
Nainen voi tulotasollisesti naida ylöspäin pelkällä ulkonäöllä mutta ei hekisellä tasolla. Aika vähän mitään instagram-bimboja naidaan mihinkään vanhaan kulttuurisukuun. Kyllä sinne naidaan naisia jotka ovat myös koulutettuja ja valmiiksi sitä samaa luokkaa.
Sen sijaan tosiaan jotkut äkkirikastuneet pokerimiljoonäärit, NHL-tähdet tai self-made-man yrittäjät voivat näiden kanssa mennä yhteen.
Kuka tässä on vanhoista kulttuurisuvuista ja instagram-bimboista puhunut?
Puheenaiheena oli duunaritaustaiset naiset, joka tekevät huonosti palkattua duunia. Huono palkka ei automaattisesti tarkoita sitä, että nainen on matalasti koulutettu. Esimerkiksi sairaanhoitajat ja päiväkodin henkilökunta ovat usein korkeakoulutettuja, mutta palkkataso on huono. Naisten työpanosta halveksutaan. Ja vanhoissa kulttuurisuvuissa halveksutaan usein kaikkia ihmisiä, jotka eivät ole vanhojen kulttuurisukujen jäseniä. "Meidän sukuun naidaan vain saman sosiaaliluokan jäseniä." Kultalusikka on syvällä perseessä.
Äkkirikastunut pokerimiljonääri ei tarkoita, että mies olisi ollut pienituloinen duunari ennen rikastumistaan. Hän on voinut olla keskiluokkaisen suvun kasvatti ja opiskellut sekä tehnyt hyväpalkkaisesta työtä. Mutta sitten kyllästynyt uraputkeen ja päättänyt kokeilla, voisiko samat tulot (tai paremmat tulot) saada pelaamalla. Jotkut saavat. Useimmat eivät. Ja se mahdollisuus lähteä edes yrittämään jotain "pokeripelaajan uraa" vaatii aikaa ja taloudellista riskinottoa.
Self-made-man yrittäjät ovat usein hyvien perheiden kasvatteja, jotka eivät vain pidä meteliä omasta taustastaan. Siis siitä, miten hyvät lähtökohdat heillä oli elämään, opiskeluun työelämään ja yrittäjyyteen.
Mutta köyhään kansaan aina uppoaa nämä "ryysyistä rikkauksiin" tarinat. Kun joku persaukinen duunaritaustainen menestyy ja rikastuu, niin köyhä kansa näkee vain hänet. Eikä halua nähdä niitä muita menestyjiä, jotka ovat tulleet keskiluokasta ja tehneet luokkanousun eliittiin (korkean tulotasonsa takia).
"Rikkaat (ruotsinkieliset) perheet tuntuvat kliseisiltä ja idioottimaisilta. Teennäistä smalltalkia ja typerää vertailua siitä kellä on hienoin vene tai kenellä oli eniten luksusta kaukomatkalla. Ovat myös hyvin tarkkoja kenen kanssa ovat tekemisissä. Arvot ovat kovat ja ymmärrystä vähäosaisille ei löydy."
Tuo kuvaus sopii täydellisesti kahteen tuntemaani ylemmän keskiluokan jäseneen. Molemmat puhuvat äidinkielenään suomea. Sukutausta oli tukevasti keskiluokkainen ja nimenomaan ylempää keskiluokkaa. Arvomaailma on kova, ymmärrystä vähäosaisille ei löydy, veneilyä harrastetaan (purjevene tai moottorivene), kaukomatkoja tehdään joka kesä (koska Suomen kesä ei ole tarpeeksi helteinen), luksushotellien palvelutasoa kehutaan kaikille jotka kuuntelevat (sukulaiset, työkaverit, treenikaverit), maratonjuoksu on yleinen harrastus (vaikkakin jo menossa pois muodista), sijoitusasunnoista puhutaan, osakesalkuista puhutaan, ja kotipihalla seisoo uusi Tesla (nyt jo kolmas patteriauto samalla henkilöllä).
Suoraan sanottuna, moni rikas perhe on mukavampaa seuraa kuin ne ylemmän keskiluokan kovatuloiset (omalla työllään miljonääreiksi nousseet) joilla on ikuinen alemmuskompleksi ja ikuinen pätemisentarve.
Rikkaat suvut (vanha raha) ovat sentään niin tottuneita rahoihinsa, että osaavat lopettaa sen pakkomielteisen uraputkessa paahtamisen ja rahan haalimisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Usein kai luokkaa ajatellaan tuloina, mutta idioottikin voi onnistua saamaan hyvät tulot. Vaikka ulkonäöllä tai voittamalla lotossa. Kyllä duunarihommillakin voi ihan hyvin tienata, vaikka on melkein tyhmä kuin saapas.
Itse ajattelen "luokkaa" enemmän sellaisena että miten järkevä ja järkevästi käyttäytyvä on.
Vai oletteko sitä mieltä että vaikka sivistynyt ja huippuälykäs yliopiston professori on alempaa luokkaa kuin joku Sofia Belörf, koska blörffi on saanut rahaa Dubain miljonääriltä rahaa jakamalla hänelle tavaraansa?
Tuloluokka ja yhteiskuntaluokka ovat eri asioita.
Vierailija kirjoitti:
Osalla arvot tuntuvat melko kovilta, elämä on suorittamista, rahan ansaitsemista ja kaikkea materialista menestystä. Toisissa arvostetaan sitä, miten menestyneitä he ovat.
Niin, jos et itse ole tuollainen ihminen niin ei siinä tietenkään koe joukkoon kuuluvansa. Vain koska olet kouluttautunut ja edennyt korkealle, ei tarkoita, että sinun pitäisi hankkia lähipiirisi täysin saman tason ihmisistä.
Ei semmoinen tarvitse olla , eikä siihen kuulua. Mikä on luokkanousu Suomessa? Aatelissukuja on. Ne on satojen vuosien takaa. Raha siis nykyään, vaiko kolulutus tai niiden yhdistelmä.? Vaikutusvalta. Kaikki on Suomessa aika ohutta. Nauti menestyksestäsi ja älä mieti. T torpparin jälkeläinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1. Valikoituminen ja koulutustaso suhteessa muuhun ikäluokkaan
• Vähiten koulutetut karsiutuvat useammin. Tutkimusten ja tilastojen valossa varusmiespalveluksesta vapautetaan terveydellisistä syistä (C- ja E-luokat) tai palvelus keskeytyy suhteellisesti useammin niillä nuorilla miehillä, joilla on pelkkä peruskoulutausta tai muita elämänhallinnan ja terveyden haasteita.
• Korkeammin koulutetut suorittavat palveluksen todennäköisemmin. Hyvä terveys, opiskelupaikka ja vakaa elämäntilanne korreloivat vahvasti sekä kouluttautumisen että asepalveluksen loppuun suorittamisen kanssa. Tämän vuoksi armeijan käyneiden joukko on keskimäärin hieman koulutetumpaa ja hyväkuntoisempaa kuin palveluksen ulkopuolelle jääneiden joukko.
35-40 % ikäluokan miehistä ei käy armeijaa ja tuo porukka on hyvin kirjava. Sieltä löytyy vakavasti sairaita, elämänhallintaongelmaisia, huumeongelmaisia yms. mutta myös hyvin pärjääviä usein laudaturin paperit kirjoittaneita, joita ei kiinnosta jatkaa inttiin työväenluokkaisen porukan kanssa vaan haluavat aloittaa yliopisto-opinnot heti. Tekoälyvastauksesi pitää varmasti paikkansa, mutta ei huomioi voimakasti varianssia.
Itselläni ei ole jäänyt lapsuuden kavereista yhtäkään, joka ei olisi vähintään yhtä keskiluokkainen kuin itsekin olen. Joukossa voi olla muutama amk-taustainen, mutta loput maistereita. Yhdellä naismaisterilla amismies, joka on ehkä ainoa ystäväpiirin amis. Jako tapahtui yläkoulun aikana, kun amikseen kapasiteetiltaan ja taustoiltaan hakeutuvat täyttivät tupakkapaikan koulun nurkilla. Sillä hengaili muutamia lukioon meneviäkin, mutta eivät he seurustelusuhteita liiemmin aloittaneet luokkarajojen yli. Kunhan pitivät pahisteluvaiheen ja uurastivat älyllisesti sitten lukiossa tai viimeistään sen jälkeen.
Kyse tässä kaikessa ei ollut millään tavalla tietoisesta valinnasta, vaan jostain tiedostamattomammasta ohjautumisesta samantyyppisten ihmisten pariin. En edelleenkään välttele ammattikoulutaustaisia ystävissäni mitenkään tietoisesti, mutta en vain tutustu heihin juurikaan. Tai sitten intressimme ovat aika erilaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Valikoituminen ja koulutustaso suhteessa muuhun ikäluokkaan
• Vähiten koulutetut karsiutuvat useammin. Tutkimusten ja tilastojen valossa varusmiespalveluksesta vapautetaan terveydellisistä syistä (C- ja E-luokat) tai palvelus keskeytyy suhteellisesti useammin niillä nuorilla miehillä, joilla on pelkkä peruskoulutausta tai muita elämänhallinnan ja terveyden haasteita.
• Korkeammin koulutetut suorittavat palveluksen todennäköisemmin. Hyvä terveys, opiskelupaikka ja vakaa elämäntilanne korreloivat vahvasti sekä kouluttautumisen että asepalveluksen loppuun suorittamisen kanssa. Tämän vuoksi armeijan käyneiden joukko on keskimäärin hieman koulutetumpaa ja hyväkuntoisempaa kuin palveluksen ulkopuolelle jääneiden joukko.
35-40 % ikäluokan miehistä ei käy armeijaa ja tuo porukka on hyvin kirjava. Sieltä löytyy vakavasti sairaita, elämänhallintaongelmaisia, huumeongelmaisia yms. mutta myös hyvin pärjääviä usein laudaturin paperit kirjoittaneita, joita ei kiinnosta jatkaa inttiin työväenluokkaisen porukan kanssa vaan haluavat aloittaa yliopisto-opinnot heti. Tekoälyvastauksesi pitää varmasti paikkansa, mutta ei huomioi voimakasti varianssia.
Jos asia on noin, niin ilmankos puolustusministerille tuli kiirellinen halu nostaa reservin ikäraja 65 - vuoteen, tämän vuoden alussa. Mikäs siinä sitten. Sehän toteutui 01.01.2026 . Rauhanajan vapautus palveluksesta muuten ei tarkoita kennellekään, että asevalvollisuus päättyisi.
Noh. Sanoisin, että vasta kun itse hyväksyy itsensä voi ajatella olevansa täysiarvoinen missä tahansa porukassa.
Tiedän lukuisia yläluokan ihmisiä, joille on yks hailee, laskettelevatko muut tai käyvätkö RSO:n tai HKO:n konserteissa kausikortein tai käyttävätkö muut aikaa golfkentillä tuhlaten juuri sitä aikaansa ja rahaansa. He ovat itseensä tyytyväisiä eivätkä tarvitse asuntoa "parhaimpiin kuuluvissa postinumerotaloissa". Jos ihan oikeasti alkaa katsoa, kuka näille alueille väen väkisin pyrkivät, niin kyllä he ovat yleensä niitä, jotka haluavat tuoda asian esille muiden edessä tyyliin: katsohan, minäkin kuulun nyt parempaan väkeen.
Ja sillä keinolla et koskaan tule kokemaan itseäsi tasa-arvoiseksi todella hyväosaisten kanssa.
Omat harrastuksesi ovat loistavat eikä niitä kannata hävetä.
Ja on ihan turha pakottaa itsensä käymään hieronnoissa ja kauneushoidoissa, vain, jotta voisit kokea eläväsi ylellistä elämää.
Mihin tosin kannattaa panostaa on hyvät kasvonhoitoaineet ja vartalotuotteet, mutta niitä löytyy ihan kohtuuhintaisinakin, joten unohda merkkituotteet. Niin ja klassisiin kestäviin vaateparsiin, niin ei tarvitse olla ostamassa joka kauden alkaessa uutta hömppää.
Kunhan uskallat olla oma itsesi ja tämä alkaa säteillä sinusta uloskin päin, huomaat pian, että alat saada myös sitä (ehkä) kaipaamasi huomiota.
Ja muista, että ruoho on aina vihreämpää monen aidan takana. Aina löytyy joku rikkaampi ja kauniimpi ja menestyvämpi....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minä luulen että ihmisen "luokka" on korvienvälissä.
Sama tilanne paitsi, että vanhemmat olivat köyhiä. Nyt kaverit ovat pääosin DI/ins. Mutta on myös maanviljelijöistä johtajiin.
En mieti samaa kuten sinä, eli en mieti muitten menemisiä. Elän säästeliästi, mutta käyn välillä ravintolassa syömässä 100-150 €/ilta.
Mieluimmin pidän rahat rahastoissa kuin kesämökissä. Vuokraan mökin silloin tällöin ja matkustan etelään kerran kymmenessä vuodessa. Silloinkin lentoaika maksimissaan 6 h. Niin, vaihdan auton uuteen 4-6 vuoden välein, käteisellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein kai luokkaa ajatellaan tuloina, mutta idioottikin voi onnistua saamaan hyvät tulot. Vaikka ulkonäöllä tai voittamalla lotossa. Kyllä duunarihommillakin voi ihan hyvin tienata, vaikka on melkein tyhmä kuin saapas.
Itse ajattelen "luokkaa" enemmän sellaisena että miten järkevä ja järkevästi käyttäytyvä on.
Vai oletteko sitä mieltä että vaikka sivistynyt ja huippuälykäs yliopiston professori on alempaa luokkaa kuin joku Sofia Belörf, koska blörffi on saanut rahaa Dubain miljonääriltä rahaa jakamalla hänelle tavaraansa?
Tuloluokka ja yhteiskuntaluokka ovat eri asioita.
Kuka on yläluokkaa? Ei ole kuningaskuntaa, joten uusia aatelisia ei tule. Ei ole Eaton tasoisia sisäoppilaitoksia. Parhaatkaan koulut eivät pärjää ilma yhteiskunnan tukea. Raha on ainut millä täällä muka yläluokkaan mennään. Kertokaa lisää. Vanha raha? Vanha suku.
Kun luokista puhutaan puhutaan varallisuudesta, peritystä tai ansaitusta. Se merkitsee ulospäin ja aiheuttaa ne aktiot. Sivistystä ja sivistyneitä harrastuksia voi nykyään hankkia niin paljon kuin sielu sietää. No harrastukset voi maksaa mutta niin maksaa köyhienkin harrastukset. Mutta tietenkin vain virallistettu sivistys tunnustetaan mikä oikein onkin, mutta ei se mitään kateutta aiheuta kuten tulotaso. Ei alemmat luokat koe olevansa mitenkään vajaampia kuin koulutetutkaan.
Monissa kommenteissa luodaan kuvaa, että "oikeasti ylempää luokkaa oleva" tai "oikeasti rikas" voisi olla vain olemalla vaatimaton - kulkemalla ryysyissä ja ajamalla vanhalla toyotalla. Rahaa avoimesti käyttävät ovat taas vain sivistymättömiä nousukkaita ja ilkeitä/pahoja ihmisiä.
Tällainen asenne vähän ihmetyttää - jos rahaa on ja sen on ansainnut itse, niin miksi siitä ei voisi nauttia - jos vain siltä tuntuu. Siksikö, ettei mullle vain tule paha mieli?
Minä ainakin saan nautintoa siitä, että opiskelu ja luokkanousu ovat mahdollistaneet sen, että voi ostaa laadukkaita hyviä tuotteita, arjen luksusta - enkä suostu häpeilemään sitä. Miksi esim. ajaa vanhalla riisikupilla, jos on varaa ostaa uusi BMW?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku, ehkä ap, kirjoitti tuolla aiemmin että on pakko asua varakkaalla alueella koska "huonommilla" alueilla on ongelmia. Anteeksi vain mutta minusta ajatus että matalamman yhteiskuntaluokan alueet ovat levottomia ja turvattomia on ikävä ja itseään vahvistava rikkaiden stereotypia. Näin vahvistamme segregaatiota yhteiskunnassa. No, olenkin ihminen joka vastustaa lujasti myös koulushoppailua vaikka itselläni on korkeat tulot ja koulutus. T. Se joka kakkossivulla kehotti muuttamaan matalamman koulutustason lähiöön
Minä olen asunut vuosikymmeniä Helsingin lähiöissä joilla ei ole kovin hyvä maine, esimerkiksi Kannelmäessä. Siellä taloyhtiössämme asui mm. kolme Helsingin yliopiston professoria, ja pääsääntöisesti koulutettua keskiluokkaa, sellaisia joilla ei ollut kiinnostusta statusajatteluun ja terve itsetunto. Ja mikä parasta, siellä ei asunut ketään joka "ei ikinä vois tietsä niinku asua missään tietsä Kannelmäessä niinku."
OT. Nyt on pakko vastata, kun Kannelmäki mainittiin. Olen sieltä kotoisin, 80-90-luvulla kävin kouluni siellä. Voisin yhä asua siellä, mutta lastani en alueen kouluihin laittaisi. Eiköhän ne "paremman väen" lapsetkin käy jotain muuta kuin lähikoulua.
Alue: Aihe vapaa
Aika rankkoja yleistyksiä sinulta eri ihmisryhmistä. 'Rikkaat (ruotsinkieliset) perheet tuntuvat kliseisiltä ja idioottimaisilta' 'Duunariporukat pääkaupunkiseudulla ovat hauskoja mutta baarissa istuminen ja kaljan kittaaminen'
Noilla asenteilla on kyllä synkkää mennä jos on tosissaan ja oikeasti tekemisissä myös muiden ihmisten kanssa. Eiköhän kaikkiin ammattiryhmiin jne. mahdu porukkaa ihan laidasta laitaan. Ihmisten lokerointi suoralta kädeltä varallisuuden, ammatin, sukupuolen tm. mukaan antaa ainakin minulle kuvan melko yksitotisesta henkilöstä.