Lenita Airisto on kuollut

Vierailija kirjoitti:

Lenita oli osa suomalaista historiaa. 

Oli. Grand old lady, jollaiseksi ei pääse pelkällä menestyksellä ja julkisuudella. Pitää olla sivistystä, tyyliä ja säihkettä. Kenestäkään vappu pimeästä ja maria veitolasta ei ole mihinkää Lenitan rinnalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”Salamannopeasti Spede hyökkäsi päälleni, kaatoi minut sohvalle ja tunsin, miten hänen kielensä tunkeutui suuhuni”, Airisto väittää kirjassaan.

 

”Olin tukehtua hänen hikisen ruhonsa alla enkä pystynyt liikkumaan. Hänen kielensä esti minua huutamasta ja hänen puuskutuksensa teki selväksi, että tilanne etenisi raiskaukseksi”, hän kuvaa kirjassaan.

Lenita esittää väitteitä joista tietää ettei pysty niitä todistamaan mitenkään mutta toisaalta tietää ettei vastapuolikaan ole enää paikalla niitä kumoamassa. Siinä tuonkin tädin koko moraali, eli pelkkää mainostemppua koko elämä seurauksista piittaamatta. 

muutkin tuli esille samoista asioista-  nyt tää mirakin-  näitä on-  miksi noin varakkaan naisen  jolla on kaikkea tarvitsisi valehdella spedestä mitään.  silloin oli vaikenemisen kulttuuri ja   nyt meetoot- eli hänkin toi esille omaa kokemustaan.

Ei missään ole näkynyt yhtään vastaavaa väitettä että spede olisi hyppinyt kenenkään kimppuun tuossa mielessä. Lenita taas myi kirjaansa tuolla väitteellä kun tiesi ettei toinen osapuoli pysty sitä kiistämäänkään kuoltuaan vuosia sitten. 

Äitini oli joskus kauan sitten lukenut hänen jonkun kirjan ja lukenut tai nähnyt tv.ssä jotain hänen haastatteluja en tiedä tarkalleen kun äitinikin on jo kuollut. Mutta muistan kun äitini silloin sanoi että niissä hän sanoi suunnilleen että hän ei halua jäädä sänkyyn vanhuksena makaamaan ja olla muiden autettavana mutta aina ei voi tietää mitä tulee sairauskohtaus tai jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirsti Paakkasen luotsaama Marimekko järjesti 1990-luvulla näyttävät juhlat Haikon Kartanossa. Diplomiekonomi Lenita Airisto oli kutsuttujen vieraiden joukossa ja osallistui tilaisuuteen.

Juhlien jälkeen Airisto lähetti Kirsti Paakkaselle 5 000 markan laskun siitä, että oli edustanut ja ollut läsnä Marimekon järjestämässä juhlassa.

Paakkanen puolestaan pahoitti tilanteesta mielensä. Hänen näkemyksensä mukaan kyseessä oli kutsuvierasjuhla ystäville ja yhteistyökumppaneille, ei palkallinen edustustyö, josta vieraana oleva ystävä voisi laskuttaa.

Ahne Kirsi!

Kirsistä en osaa sanoa mutta Kirsti Paakkanen toimi ihan oikein. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hän aina korosti diplomiekonomin titteliään? Sehän oli ennen vanhaan ruotsalaisen kauppakorkean, Hankenin, alempi korkeakoulututkinto. Ei sen ihmeellisempi. Hyvin menestyi kuitenkin elämässään ja olisi varmaan menestynyt ilman koulutitteliäänkin. 

Se on joka tapauksessa ollut hyvin poikkeuksellista että 30-luvulla syntyneellä naisella oli korkeakoulututkinto. 

Njaah... Ei kuitenkaan ehkä poikkeuksellista mutta toki vähäisempää kun varsinkin nykyään. Alla tekoälyn antama vastaus. Mielenkiintoista! 

👇👇👇 

1930-luvulta lähtien naisten osuus Suomen korkeakouluopiskelijoista oli vakiintunut noin kolmannekseen (n. 30–35 %). 1950-luvun loppua kohden ja 1960-luvun alussa naisten osuus yliopisto-opiskelijoista ja perustutkinnon suorittaneista lähestyi jo 40 prosenttia, ja joillakin aloilla (kuten humanistisissa aineissa) naiset olivat erittäin näkyvä osa opiskelijakuntaa.

Koko väestön koulutusrakenne: Vuonna 1950 koko Suomen väestöstä vasta noin 2,5 % oli suorittanut yliopisto-opintoihin oikeuttavan ylioppilastutkinnon. Vuoteen 1960 tultaessa ylioppilaiden määrä oli kasvamassa (vuonna 1960 valmistui 6 567 uutta ylioppilasta), ja tästä eteenpäin naisten määrä ylioppilaiden ja myöhemmin korkeakoulutettujen joukossa alkoi kasvaa entistä jyrkemmin.

Yhteiskunnallinen asema: Vaikka naiset valmistuivat yliopistoista ahkerasti, 1950-luvun lopun yhteiskuntarakenteet ja perhemallit ohjasivat naisia vielä usein kotiäidin rooliin lasten syntymän jälkeen, sillä kunnallista päivähoitojärjestelmää tai lakisääteisiä äitiyslomia ei nykyisessä muodossaan vielä ollut. Korkeakoulutettu työssäkäyvä nainen oli kuitenkin jo vakiintunut osa etenkin kaupunkien virkamieskuntaa, opettajistoa ja terveydenhuoltoa.

Kelle sen perintö menee?

Suurfeministi olikin munahaukka. Ja naimisissa olevat miehet vaan kiinnosti. Mulle kaikki ja heti ja muista ei niin väliä. 

Vierailija kirjoitti:

Suurfeministi olikin munahaukka. Ja naimisissa olevat miehet vaan kiinnosti. Mulle kaikki ja heti ja muista ei niin väliä. 

Suurfeministi on vasemmistolainen. Lenita Airisto oli erittäin ei-vasemmistolainen. Kertoi taistolaisuuden aikoina pokkana julki rehellisen mielipiteensä neuvostoliitosta aikana jolloin ei pahempaa rikettä voinut kuvitella. Hän ei myöskään kannattanut naisten voimaantumista, eli pornobileissä yms. juoksemista, vaan sanoi että "panopuuna" olemisessa on vain ruumiillinen ja henkinen terveysriski. 

Airisto paljasti elämäkerrassaan Elämäni ja isänmaani vuonna 2017, että hänellä ja ministeri Max Jakobsonilla oli suhde Jakobsonin kuolemaan asti. Vaikka Jakobson oli naimisissa, parin suhde kesti 40 vuotta.

tää on sit vissiin hienoa jotenki

Vierailija kirjoitti:

Airisto paljasti elämäkerrassaan Elämäni ja isänmaani vuonna 2017, että hänellä ja ministeri Max Jakobsonilla oli suhde Jakobsonin kuolemaan asti. Vaikka Jakobson oli naimisissa, parin suhde kesti 40 vuotta.

 

tää on sit vissiin hienoa jotenki

Se on elämää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirsti Paakkasen luotsaama Marimekko järjesti 1990-luvulla näyttävät juhlat Haikon Kartanossa. Diplomiekonomi Lenita Airisto oli kutsuttujen vieraiden joukossa ja osallistui tilaisuuteen.

Juhlien jälkeen Airisto lähetti Kirsti Paakkaselle 5 000 markan laskun siitä, että oli edustanut ja ollut läsnä Marimekon järjestämässä juhlassa.

Paakkanen puolestaan pahoitti tilanteesta mielensä. Hänen näkemyksensä mukaan kyseessä oli kutsuvierasjuhla ystäville ja yhteistyökumppaneille, ei palkallinen edustustyö, josta vieraana oleva ystävä voisi laskuttaa.

Juurikin näin ja laskuja oli ainakin yksi lisää ja Paakkanen itse mainitsee summaksi 10000mk. Media kirjoitti asiasta ja myös Paakkastakin haastateltiin lehteen siitä. 

Jaa mut eipäs mennytkään niin kuin aikaisemminkin ja nyt tuossa ylhäällä tuon asian täällä mainitsin toistamiseen. Niinpä, hyi minua kun en tarkista asioita kunnolla. Tekoälyn antama vastaus kuulostaa todellakin oikealta.

👇👇👇 

Kun Kirsti Paakkanen osti kriisissä olleen Marimekon vuonna 1991, hän halusi herättää merkin henkiin ja palkkasi Lenita Airiston vetämään Marimekon pr- ja markkinointikampanjoita. Airisto teki työtä käskettyä ja järjesti muun muassa näyttäviä muotinäytöksiä.

Yhteistyö kuitenkin törmäsi kahden erittäin vahvan ja vaativan persoonan näkemyseroihin.

Riita lemahti julkisuuteen, kun Airisto lähetti Marimekolle mittavan laskun tekemästään konsulttityöstä ja pr-kampanjoinnista. Paakkanen kuitenkin kieltäytyi maksamasta laskua sellaisenaan. Paakkasen ja Marimekon näkökulma oli, että lasku oli kohtuuton ja tehtyyn työhön nähden liian suuri. Airisto taas piti kiinni siitä, että huippuammattilaisen työstä kuuluu maksaa sovittu ja asianmukainen hinta.

Miten riidassa kävi?

Laskutuskiista herätti 1990-luvulla paljon huomiota Suomen talousmedioissa, sillä molemmat olivat naisyrittäjyyden keulakuvia. Riidan virallinen ratkaisu sujui seuraavasti:

Taloudellinen sovinto: Julkisen ja repivän riidan päätteeksi Marimekko ja Airisto päätyivät lopulta juridiseen sovintoratkaisuun, jossa laskun summasta neuvoteltiin kompromissi ja asia kuitattiin rahalla pois päiväjärjestyksestä. Kumpikaan ei halunnut viedä asiaa pitkään ja kalliiseen oikeudenkäyntiin asti.

Ikuinen välirikko: Vaikka rahasta sovittiin, henkilökohtainen välirikko jäi pysyväksi. Riita loukkasi kummankin ammattiylpeyttä niin syvästi, että he katkaisivat kaikki yhteydet. Legendan mukaan he välttelevät tietoisesti toisiaan julkisissa tilaisuuksissa ja juhlista jopa tarkistettiin vieraslistat, etteivät he joutuisi samaan pöytään.

Tämä ysäriajan laskukiista jäi suomalaiseen elinkeinoelämän historiaan klassisena tarinana siitä, miten kaksi liian samanlaista, dominoivaa ja periaatteellista huippunaista eivät mahtuneet saman yrityksen katon alle.

Eikö vuosi ole aika pitkä aika olla sairaalassa, kun Hulkkonen paljasti vuoden ajanjaksoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Airisto paljasti elämäkerrassaan Elämäni ja isänmaani vuonna 2017, että hänellä ja ministeri Max Jakobsonilla oli suhde Jakobsonin kuolemaan asti. Vaikka Jakobson oli naimisissa, parin suhde kesti 40 vuotta.

 

tää on sit vissiin hienoa jotenki

Se on elämää. 

Ja että miehen aviovaimo tiesi ja eivät eronneet. Tapasivat ulkomaan matkoilla ja kesäasunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Kelle sen perintö menee?

Testamentti kertonee.

Vierailija kirjoitti:

Eikö vuosi ole aika pitkä aika olla sairaalassa, kun Hulkkonen paljasti vuoden ajanjaksoksi.

On eli vakavasta sairauskohtauksesta on täytynyt olla kysymys. Mediassa oli jossain viitteitä puhekykyynkin vaikuttaneesta kohtauksesta, joten veikkaisin aivoverenvuotoa. Aika hyvin selvinnyt siitä mutta korkea ikä tullut lopulta vastaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kelle sen perintö menee?

Testamentti kertonee.

Ehkä Kirsti Paakkasen säätiölle? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Airisto paljasti elämäkerrassaan Elämäni ja isänmaani vuonna 2017, että hänellä ja ministeri Max Jakobsonilla oli suhde Jakobsonin kuolemaan asti. Vaikka Jakobson oli naimisissa, parin suhde kesti 40 vuotta.

 

tää on sit vissiin hienoa jotenki

Se on elämää. 

Ja että miehen aviovaimo tiesi ja eivät eronneet. Tapasivat ulkomaan matkoilla ja kesäasunnolla.

Eivät kaikki elä niinkuin sinä pienessä naivissa kuplassasi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka perii Lenitan miljoonat.

Mitä teet sillä tiedolla?

Miksi ei saisi pohtia? Tuskin edesmennyt siitä pahastuu, missä olomuodossa nyt lieneekin..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirsti Paakkasen luotsaama Marimekko järjesti 1990-luvulla näyttävät juhlat Haikon Kartanossa. Diplomiekonomi Lenita Airisto oli kutsuttujen vieraiden joukossa ja osallistui tilaisuuteen.

Juhlien jälkeen Airisto lähetti Kirsti Paakkaselle 5 000 markan laskun siitä, että oli edustanut ja ollut läsnä Marimekon järjestämässä juhlassa.

Paakkanen puolestaan pahoitti tilanteesta mielensä. Hänen näkemyksensä mukaan kyseessä oli kutsuvierasjuhla ystäville ja yhteistyökumppaneille, ei palkallinen edustustyö, josta vieraana oleva ystävä voisi laskuttaa.

Juurikin näin ja laskuja oli ainakin yksi lisää ja Paakkanen itse mainitsee summaksi 10000mk. Media kirjoitti asiasta ja myös Paakkastakin haastateltiin lehteen siitä. 

Jaa mut eipäs mennytkään niin kuin aikaisemminkin ja nyt tuossa ylhäällä tuon asian täällä mainitsin toistamiseen. Niinpä, hyi minua kun en tarkista asioita kunnolla. Tekoälyn antama vastaus kuulostaa todellakin oikealta.

👇👇👇 

Kun Kirsti Paakkanen osti kriisissä olleen Marimekon vuonna 1991, hän halusi herättää merkin henkiin ja palkkasi Lenita Airiston vetämään Marimekon pr- ja markkinointikampanjoita. Airisto teki työtä käskettyä ja järjesti muun muassa näyttäviä muotinäytöksiä.

Yhteistyö kuitenkin törmäsi kahden erittäin vahvan ja vaativan persoonan näkemyseroihin.

 

Riita lemahti julkisuuteen, kun Airisto lähetti Marimekolle mittavan laskun tekemästään konsulttityöstä ja pr-kampanjoinnista. Paakkanen kuitenkin kieltäytyi maksamasta laskua sellaisenaan. Paakkasen ja Marimekon näkökulma oli, että lasku oli kohtuuton ja tehtyyn työhön nähden liian suuri. Airisto taas piti kiinni siitä, että huippuammattilaisen työstä kuuluu maksaa sovittu ja asianmukainen hinta.

 

Miten riidassa kävi?

Laskutuskiista herätti 1990-luvulla paljon huomiota Suomen talousmedioissa, sillä molemmat olivat naisyrittäjyyden keulakuvia. Riidan virallinen ratkaisu sujui seuraavasti:

Taloudellinen sovinto: Julkisen ja repivän riidan päätteeksi Marimekko ja Airisto päätyivät lopulta juridiseen sovintoratkaisuun, jossa laskun summasta neuvoteltiin kompromissi ja asia kuitattiin rahalla pois päiväjärjestyksestä. Kumpikaan ei halunnut viedä asiaa pitkään ja kalliiseen oikeudenkäyntiin asti.

 

Ikuinen välirikko: Vaikka rahasta sovittiin, henkilökohtainen välirikko jäi pysyväksi. Riita loukkasi kummankin ammattiylpeyttä niin syvästi, että he katkaisivat kaikki yhteydet. Legendan mukaan he välttelevät tietoisesti toisiaan julkisissa tilaisuuksissa ja juhlista jopa tarkistettiin vieraslistat, etteivät he joutuisi samaan pöytään.

Tämä ysäriajan laskukiista jäi suomalaiseen elinkeinoelämän historiaan klassisena tarinana siitä, miten kaksi liian samanlaista, dominoivaa ja periaatteellista huippunaista eivät mahtuneet saman yrityksen katon alle.

Tämän lisäksi hän laskutti juuri tuosta Haikon juhlassa olemisesta erikseen ja se lienee ollut tuo 5000-10000 markkaa. Siitäkin Paakkanen mainitsi haastattelussaan. 

Eipä ollut peruukki

https://pinni.fi/in-memoriam-lenita-airisto-hiukseni-ovat-iso-osa-brand…

Ihmettelen miten rumasti osa täällä kirjoittaa, toki ihan asiallisiakin viestejä joukossa. Ihmisiä ärsyttää aina jos joku uskaltaa olla oma reipas itsensä eikä vaan sulaudu tapettiin.