Nuoret naiset vihaavat nykyään Carrie Bradshaw'ta.
https://www.hs.fi/popkulttuuri/art-2000012298551.html
”Vihaan Carrieta niiin paljon, sori.”
”Carrie edustaa kaikkea sitä mitä halveksin naisissa. Pateettista, miten naiset ihailivat häntä.”
”Carrien olisi pitänyt jäädä sinkuksi.”
Nyt kommenttipalstat pursuavat Carrie-vihaa. Carrie on täynnä ”red flagejä”, hän on ”toksinen”, ”takertuva”, ”narsistinen”.
Nyt Carriessa tiivistyy kaikki se, mistä 2020-luvun feministi yrittää päästä eroon: tarve miellyttää miehiä, ”roikkuminen”, toksiseen suhteeseen palaaminen yhä uudelleen, ystävien kuormittaminen.
Tirsk. Nykyajan nuoret naiset olisivat ihan yhtä takertuvia, jos olisi mahdollisuus 187-senttiseen investointipankkiiri-miljonääriin.
Kommentit (314)
Nykyajan nuoret on niin tiukkapipoja ja liian tottuneita siihen, että kaikki esitetään täydellisenä. Lapsen kaverikin luennoi mulle miten epäterve suhde Gilmoren äidillä ja tytöllä on :D että syö epäterveellisesti ja ei ota vanhemman roolia.
Omassa nuoruudessa toki tuskailtiin välillä ohjelmien hahmojen tekoja, muttei niin paljon, että pitää välillä epäillä, että ymmärtäähän nämä nykynuoret että nämä on ohjelmia. Tarkoituksella käsikirjoitettu niin, eikä niin että joku ei tietäisi mikä on "täydellinen perhe".
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan nuoret on niin tiukkapipoja ja liian tottuneita siihen, että kaikki esitetään täydellisenä. Lapsen kaverikin luennoi mulle miten epäterve suhde Gilmoren äidillä ja tytöllä on :D että syö epäterveellisesti ja ei ota vanhemman roolia.
Omassa nuoruudessa toki tuskailtiin välillä ohjelmien hahmojen tekoja, muttei niin paljon, että pitää välillä epäillä, että ymmärtäähän nämä nykynuoret että nämä on ohjelmia. Tarkoituksella käsikirjoitettu niin, eikä niin että joku ei tietäisi mikä on "täydellinen perhe".
Jotkut tykkää katsoa tai käsikirjoittaa enemmön realistista menoa ja jotkut enemmön jotain muuta.
En itse välttämättä hirveän överiksi menevää juttua viitsisi katsoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuelämää oli mun lempisarja ja yhä katson mielelläni uusintana netistä.
Carrie oli tosiaan itsekeskeinen ja pinnallinen hahmo, enkä tykännyt siitä, millainen traumasuhde hänellä oli mr Bigiin. Kuitenkin se Carrien itsekkyys oli myös osa sarjan radiaaliutta. Sinkkuelämä oikeasti mullisti naisten roolia silloin yhteiskunnassa.
Ennen naisilta odotettiin epäitsekästä itsensä uhraamista miehen ja lasten eteen, omien tarpeiden laittamista sivuun ja muiden pyyteetöntä palvelemista.
Tämä oli aivan uudenlainen sarja juuri siksi, että se antoi naisille oikeuden olla ihan yhtä itsekkäitä, kehittymättömiä ja nautinnonhaluisia kuin miehetkin ovat. Siksi kaikki sovinistimiehet inhosivat sarjaa jo silloin.
Tämä nykyinen trad wife-ilmapiiri ja uuskonservativismi on näköjään alkanut kritisoida sarjaa taas. Se kertoo lähinnä siitä, että sarjaa tarvitaan yhä.
Ei tarvitse olla konservatiivi arvostellakseen sarjan huoraamista ja bimboilua.
Tässä hyvä esimerkki, miksi tuo sarja oli nimenomaan tärkeä ja suosittu. Tuo oli asenne naisia kohtaan, jos he eivät tehneet kaikkea miehen eteen.
eriMissähän todellisuudessa ihmiset on eläneet tuon sarjan aikaan? Itse olen 70-luvulla syntynyt, eikä kyllä omissa muistoissa kukaan nainen enää silloin tehnyt kaikkea miehen eteen, ainakaan omassa tuttavapiirissä tai suvussa. Aika moni erosi eri syistä ja ihan omia uriaan tekivät.
No täähän kertoo vain siitä, että olet elänyt todella pienessä kuplassa, eikä sulla ole oikeasti minkäänlaista kokemusta erilaisista ihmisistä tai siitä oikeasta maailmasta. Siis ihan oikeasti pitää olla tosi sokea ympäristölle, jos väittää, ettei mitään koskaan ole tapahtunut. Kirjoitat ihan samalla tavalla kuin set yyppi, joka väitti, ettei hänen aikanaan yksikään taksikuski koskaan ahdistellut ketään.
Minkä minä sille voin, että Suomessa ei 80-luvulla ollut mitään kaikkensa miehen eteen uhranneita uhrinaisia. En tiedä missä ihmeen kuplassa tai Venäjällä olet asustellut, mutta tässä maassa et.
Tsiisus. "Miten kertoa että on ulalla elämästä ilman, että kertoo olevansa ulalla elämästä."
Huomaatko, että hyökkäät aika aggressiivisesti sellaisia kirjoittajia vastaan, joiden kokemus ei ole sama kuin sinulla. Tässäkin ketjussa moni on kertonut omista kokemuksistaan tuolta Sex in the City-ajalta, jotka eivät taida vastata omiasi. Olisi kiva kuulla, miten huonosti sinulla tai omassa kuplassasi meni silloin?
Tykkäsin, kunnes Miranda sai lapsen. Ja seurasi kohtauksia, jossa muut (myös Carrie) hölisivät Mirandalle tyhjänpäiväisyyksiä ja Miranda pyyteli anteeksi, että ei ole läsnä ja keskity ystäviinsä. Kukaan ei tukenut Mirandaa. Jopa parikymppisenä lapsettomana sinkkuna tajusin, että tämä on aivan sairas sarja.
En itse tykännyt siitä sarjasta silloinkaan, mutta katsoin. Olihan se erilaista. Kepeää, pinnallista, epärealistista. En ole jotenkin koskaan osannut ihannoida sitä, että nähdään jotenkin naisia vapauttavana harrastaa vastuutonta irtoseksiä kuin miehet. Kun sekään ei ole realistista naisille riskien takia.
Mutta se oli viihdettä, fantasiaa. Ja kai päähenkilöiden pitää olla värikkäitä. Ja ärsyttäviäkin. Itseä häiritsi sekin, että Carrie oli niin prinsessaa olevinaan, vaikka ei ollut edes kaunis. Ainoastaan laiha, mutta ei se nyt edes silloin ollut täysin sama asia. SJP:han on kasvoista suorastaan ruma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuelämää oli mun lempisarja ja yhä katson mielelläni uusintana netistä.
Carrie oli tosiaan itsekeskeinen ja pinnallinen hahmo, enkä tykännyt siitä, millainen traumasuhde hänellä oli mr Bigiin. Kuitenkin se Carrien itsekkyys oli myös osa sarjan radiaaliutta. Sinkkuelämä oikeasti mullisti naisten roolia silloin yhteiskunnassa.
Ennen naisilta odotettiin epäitsekästä itsensä uhraamista miehen ja lasten eteen, omien tarpeiden laittamista sivuun ja muiden pyyteetöntä palvelemista.
Tämä oli aivan uudenlainen sarja juuri siksi, että se antoi naisille oikeuden olla ihan yhtä itsekkäitä, kehittymättömiä ja nautinnonhaluisia kuin miehetkin ovat. Siksi kaikki sovinistimiehet inhosivat sarjaa jo silloin.
Tämä nykyinen trad wife-ilmapiiri ja uuskonservativismi on näköjään alkanut kritisoida sarjaa taas. Se kertoo lähinnä siitä, että sarjaa tarvitaan yhä.
Ei tarvitse olla konservatiivi arvostellakseen sarjan huoraamista ja bimboilua.
Tässä hyvä esimerkki, miksi tuo sarja oli nimenomaan tärkeä ja suosittu. Tuo oli asenne naisia kohtaan, jos he eivät tehneet kaikkea miehen eteen.
eriMissähän todellisuudessa ihmiset on eläneet tuon sarjan aikaan? Itse olen 70-luvulla syntynyt, eikä kyllä omissa muistoissa kukaan nainen enää silloin tehnyt kaikkea miehen eteen, ainakaan omassa tuttavapiirissä tai suvussa. Aika moni erosi eri syistä ja ihan omia uriaan tekivät.
No täähän kertoo vain siitä, että olet elänyt todella pienessä kuplassa, eikä sulla ole oikeasti minkäänlaista kokemusta erilaisista ihmisistä tai siitä oikeasta maailmasta. Siis ihan oikeasti pitää olla tosi sokea ympäristölle, jos väittää, ettei mitään koskaan ole tapahtunut. Kirjoitat ihan samalla tavalla kuin set yyppi, joka väitti, ettei hänen aikanaan yksikään taksikuski koskaan ahdistellut ketään.
Minkä minä sille voin, että Suomessa ei 80-luvulla ollut mitään kaikkensa miehen eteen uhranneita uhrinaisia. En tiedä missä ihmeen kuplassa tai Venäjällä olet asustellut, mutta tässä maassa et.
Tsiisus. "Miten kertoa että on ulalla elämästä ilman, että kertoo olevansa ulalla elämästä."
Huomaatko, että hyökkäät aika aggressiivisesti sellaisia kirjoittajia vastaan, joiden kokemus ei ole sama kuin sinulla. Tässäkin ketjussa moni on kertonut omista kokemuksistaan tuolta Sex in the City-ajalta, jotka eivät taida vastata omiasi. Olisi kiva kuulla, miten huonosti sinulla tai omassa kuplassasi meni silloin?
Olen eri, mutta väitän, että oli molempia. Onhan tietynlainen "itsenäisen ja vapautuneen" naisen ihanne ollut ainakin aivan viimeistään 70-, mutta pikemminkin 60-luvulta asti, ja jollain tapaa se kehitys alkoi jo viime vuosisadan ihan ekoina vuosikymmeninä.
Lisäksi väitän, että oli myös niitä monin tavoin alistettuja perhehelvetissä eläviä, turpaankin saavia naisia, jotka pitivät julkisuudessa itsenäisen uranaisen roolia. Tai ainakin jonkinlainen ura oli. Mutta samalla tietysti vastuu kodista ja lapsista. Ja näitähän on edelleenkin.
Olin noin parikymmentä silloin, kun alkoi ja kuuluu varsinkin alkuun lempisarjoihin, loppua kohden ehkä vähän kyllästyi. Hauskaa viihdettä, oli omakin elämä silloin sellaista, käytiin paljon viihteellä, yhdessä tuli ruodittua milloin kenenkin kuvioita, kaikenlaisia niitä olikin.
Sinänsä mielenkiintoista, että sarja herättää tällaista keskustelua 20 vuotta jälkeen päin. Kertoo kai sinänsä jo, että oma merkityksensä sillä on ollut.
Katsoin myös L-koodin ja Älä kerro äidille, genre oli vähän eri, mutta seksiä käsiteltiin vähintään yhtä paljon. Niistäkään ei kyllä oikein roolimalleja tai ohjenuoria ihmissuhteisiin löytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Miksklhä se Kiho halus vakavaa suhdetta nelikymppisen ruman naisen kans jonka bodycount montakymmentä
Hän ymmärsi olevansa itse iäkäs ja ruma mies, jonka bodycount oli huomattavasti suurempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksklhä se Kiho halus vakavaa suhdetta nelikymppisen ruman naisen kans jonka bodycount montakymmentä
Hän ymmärsi olevansa itse iäkäs ja ruma mies, jonka bodycount oli huomattavasti suurempi.
Tämäkin oli jotenkin outoa. Kihokin esitettiin jonain saaliina, vaikka todellakin oli ruma keski-ikäinen mies. Kai silloin riitti, että mies oli rikas. Tai no, ei se riittänyt silloinkaan, joten siinä mielessä Carrie ja Kiho olivat varmaan aika hyvä match. Rumia ja vanhoja, käyttäytyivät kuin teinit.
Monesti amerikkalaisissa sarjoissa tuohon aikaan lapset ja nuoret ovat kummallisen varhaiskypsiä näsäviisastelijoita, joten kai ohjelmistoon mahtui myös ikinuoret sekoilijat.
Carrien suurin ongelma hahmona on se, että hän ei kehity sarjan aikana mitenkään. Muut hahmot kehittyvät, heidän elämänsä muuttuu, heihin tulee uusia kerroksia. Ja Carrie on viimeisessä jaksossa ihan yhtä tyhjä ja itsekäs kuin ensimmäisessäkin jaksossa. Tarinankerronnassa kantaa nimenomaan se, että hahmolla on jokin konflikti, jatkumo, päämäärä tms. mikä muuttaa ja syventää häntä. Mutta Carrie on kuin teflonia ja palaa lähtöruutuun yhä uudelleen ja uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.
Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.
Olet tainnut eksyä pulleine lihaksiesi kanssa väärään ketjuun.
Tätä viestiä spämmitään, joka ketjuun jos se vaan sopii aiheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Koko sarja oli ihan sairas, täynnä naisvihaa. Inhosin sitä teininä. Jotkut vihakatsoi sitä.
Naisvihaa? No johan nyt. Minusta sarja oli tosi sympaattinen. Nämä naiset eivät yrittäneet olla yleviä ja moraalisia, vaan ihan vaan olivat mitä olivat. Ihmismäisiä.
Tykkäsin sarjasta hurjasti ja erityisesti huumori oli tosi roisia sen ajan mittapuilla.
Toinen rajoja rikkonut sarja oli queer as folk. Sehän oli vähän samantyyppinen, mutta kertoi homomiehistä.
Kyllä on nykyajan nuoret naiset pipo kireällä, ei voi naisille yhtään nauraa kun naisethan on täydellisiä!
Mä en ikinä ole tykännyt siitä. Enkä sinkkuelämää sarja auennut mulle, ymmärrän, että kai se sitten oli aikakautensa wow, mutta ne hahmot oli jotenkin vaan niin pinnallisia bimboja, etten jaksanut paria jaksoa enempää sitä katsoa.
Kiitos tsempeistä tänne mökkipahaseen. Hienoa, että käytät kotona seksiasuja! Oletko somessa? Linkkaapa tänne meidänkin iloksi ja inspiraatioksi kuvat itsestäsi näissä seksiasuissa? Ihan oikeasti, olisi kiva nähdä tuollainen kuusikymppinen seksiasunainen, joka estottomasti jakelee itsestään tärkeitä tietoja medioissa. Aina tulee niin voimaantunut olo kun näkee tasapainoisen, itsestään huolta pitävän, itsenäisen 6-kymppisen naisen, joka ei elä miehille vaan itselleen, ja vieläpä seksiasussa. Meikä täällä mökissä tuntee nyt vihaa ja alemmuutta. Not.