Lue keskustelun säännöt.
Nuoret naiset vihaavat nykyään Carrie Bradshaw'ta.
09.11.2026 |
https://www.hs.fi/popkulttuuri/art-2000012298551.html
”Vihaan Carrieta niiin paljon, sori.”
”Carrie edustaa kaikkea sitä mitä halveksin naisissa. Pateettista, miten naiset ihailivat häntä.”
”Carrien olisi pitänyt jäädä sinkuksi.”
Nyt kommenttipalstat pursuavat Carrie-vihaa. Carrie on täynnä ”red flagejä”, hän on ”toksinen”, ”takertuva”, ”narsistinen”.
Nyt Carriessa tiivistyy kaikki se, mistä 2020-luvun feministi yrittää päästä eroon: tarve miellyttää miehiä, ”roikkuminen”, toksiseen suhteeseen palaaminen yhä uudelleen, ystävien kuormittaminen.
Tirsk. Nykyajan nuoret naiset olisivat ihan yhtä takertuvia, jos olisi mahdollisuus 187-senttiseen investointipankkiiri-miljonääriin.
Kommentit (306)
Ihan hyvä juttu, mutta hs-toimittaja ei ymmärrä sanaa antisankari - Carrie on vain inhottu, ei antisankari (esim Eastwood italowesterneissä on klassinen antisankari).
Itse en pitänyt aikoinaan ko. sarjasta, koska ne jutut pyöri liikaa miesten ympärillä - ja se on tylsää, ei Miehet niin mielenkiintoisia ole. Mutta sarja oli yhdessä asiassa ihan järisyttävän erilainen muista jenkkisarjoista - kaikki pääosassa olleet naiset olivat varsin taviksen näköisiä - Carrie jopa ruma. Siitä pointsit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä juttu, mutta hs-toimittaja ei ymmärrä sanaa antisankari - Carrie on vain inhottu, ei antisankari (esim Eastwood italowesterneissä on klassinen antisankari).
Itse en pitänyt aikoinaan ko. sarjasta, koska ne jutut pyöri liikaa miesten ympärillä - ja se on tylsää, ei Miehet niin mielenkiintoisia ole. Mutta sarja oli yhdessä asiassa ihan järisyttävän erilainen muista jenkkisarjoista - kaikki pääosassa olleet naiset olivat varsin taviksen näköisiä - Carrie jopa ruma. Siitä pointsit.
Lesboille on liian vähän omia sarjoja.
Olihan se superärsyttävä jo alusta asti. Itse olen yli 50-vuotias enkä ikinä pystynyt katsomaan kyseistä sarjaa. Ihan kuin Frendit, eli todella vanhanaikainen, teennäinen ja lapsellinen valmiiksinaurettu kyhäelmä, jossa ei ollut edes hauskaa dialogia. En tajua miten tuostakin on joku joskus pitänyt.
Amerikkalaiset komediat ovat kyllä umpisurkeita.
Sinkkuelämää oli mun lempisarja ja yhä katson mielelläni uusintana netistä.
Carrie oli tosiaan itsekeskeinen ja pinnallinen hahmo, enkä tykännyt siitä, millainen traumasuhde hänellä oli mr Bigiin. Kuitenkin se Carrien itsekkyys oli myös osa sarjan radiaaliutta. Sinkkuelämä oikeasti mullisti naisten roolia silloin yhteiskunnassa.
Ennen naisilta odotettiin epäitsekästä itsensä uhraamista miehen ja lasten eteen, omien tarpeiden laittamista sivuun ja muiden pyyteetöntä palvelemista.
Tämä oli aivan uudenlainen sarja juuri siksi, että se antoi naisille oikeuden olla ihan yhtä itsekkäitä, kehittymättömiä ja nautinnonhaluisia kuin miehetkin ovat. Siksi kaikki sovinistimiehet inhosivat sarjaa jo silloin.
Tämä nykyinen trad wife-ilmapiiri ja uuskonservativismi on näköjään alkanut kritisoida sarjaa taas. Se kertoo lähinnä siitä, että sarjaa tarvitaan yhä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Carrie takertui toksiseen suhteeseen ja kohteli välillä ystäviään todella ikävästi. Kun hän tarvitsi apua, ystävien piti olla heti valmiina, mutta toisinpäin homma ei toiminut. Carrier tarvitsi jatkuvast miesten huomiota ja enemmän ja vähemmän hänen elämä pyörii miesten ympärillä. Ei ihme, ettei nykyajan nuoret naiset innostu tästä.
Samantha oli sinut itsensä kanssa, arvosti itseään, oli lojaali ystäville. Tämä hahmo uppoaa varmaan nykyään paremmin kuin silloin kun sarja julkaistiin.
Toisaalta seksiä koko ajan ajatteleva paras ystävä on aika väsynyt klisee. Ja oli jo tuolloin. Sympaattinen hahmo sinänsä mutta vähän pinnallinen.
Samanthahan oli ystävänä erittäin viisas ja sydämellinen, vaikka heittelikin seksivitsejä väliin. Oli myös bisnesnainen ja hoiti työnsä hyvin, eli ajatteli paljon muutakin kuin seksiä. Ja aika moni parisuhteessa olevakin ajattelee/harrastaa vaikka kerran viikossa seksiä, mutta se on sitten jostain syystä "koko ajan" kun sinkku tekee niin?
Samantha oli hyvä ystävä. Enkä edes varsinaisesti vastusta kyseistä hahmotyyppiä. Sille on oma paikkansa ja tässä sarjassa se toimi hyvin. Kiitos osittain erinomaisen näyttelijän. Mutta mitä tarkoitan on että hän edusti samaa stereotyyppistä roolia kuin vaikkapa Blance Tyttökullissa tai Barney Ensisilmäyksellä-sarjassa. Tai ties kuinka moni sivuhenkilö romanttisissa komedioissa. Ongelma ei ole se että Samanthalla oli seksielämä vaan se että hän oli hahmo joka oli olemassa lähinnä jotta päähenkilö pystyi puhumaan omista ongelmistaan jollekin ja heittääksen vitsejä siitä miten hän on kiimainen. Ja se kyseinen hahmo on klisee joka on nähty sata kertaa.
Olet hitusen väärässä. Samanthan hahmo kirjoitettiin alunperin miehenä, joka lopulta vaihdettiin naiseksi. Samanthan oli tarkoitus alunperin olla homoseksuaalinen mies, ja siksi usein Samantha käyttäytyy seksuaalisesti kuin "mies". Ja se, miten häneen reagoidaan, vaikka hän käyttäytyykin kuin mies, on koko se hahmon idea. Ei se, että hän on vain kiimainen.
Tuo ei mielestäni muuta mitään. "Kiimainen paras kaveri" ei ole sukupuoli- tai orientaatiosidonnainen trooppi. Sama hahmo esiintyy yhä uudelleen ja uudelleen sarjoissa ja leffoissa tulemassa päähenkilöä ja heittämässä seksivitsejä. Ja siis edelleen haluan mainita että minä sinänsä pidän Samantha Jonesista.
Sinkkuelämäässä on kaksi gaymiestä tuomassa esiin heihin liittyviä kliseitä: Carrien rikas juutalaiskamu ja Charlotten italialaisstylisti, joista tulee pari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
New Yorkissa se deittailu ja sosiaalinen elämä vain kuuluu kulttuuriin. Jos haluaa olla oman alansa huipulla, niin täytyy olla jokin asema. Kyllähän niihin piireihin ja työmahdollisuuksiin on helpompi päästä kiinni jos löytää kumppanin, joka on maineikkaasta suvusta tai muuten meritoitunut. Millään baaritöillä ei oikein makseta asuntoakaan. Ei tuossa sarjassa ole kyse vain miesten jahtaamisesta. Oli siinä jotain totuuttakin kyseisen kaupungin elämästä.
Mielestäni New York on kiehtova kaupunki ja se olikin tuossa sarjassa parasta. Jos vertaa esimerkiksi Frendeihin, jossa kaikki tapahtumat sijoittuvat kämppään tai kahvilaan, niin olihan tuossa selvästi rakkautta New Yorkia kohtaan.
Frendeissä NYC oli arkinen ympäristö. Mulle tulee kyllä lämpimiä ajatuksia mieleen esimerkiksi siitä kun Chandler ja Monica etsivät perheen perustamisajatuksen kanssa asuntoa Westchesteristä, missä itsekin olen perheineen asustanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Carrie takertui toksiseen suhteeseen ja kohteli välillä ystäviään todella ikävästi. Kun hän tarvitsi apua, ystävien piti olla heti valmiina, mutta toisinpäin homma ei toiminut. Carrier tarvitsi jatkuvast miesten huomiota ja enemmän ja vähemmän hänen elämä pyörii miesten ympärillä. Ei ihme, ettei nykyajan nuoret naiset innostu tästä.
Samantha oli sinut itsensä kanssa, arvosti itseään, oli lojaali ystäville. Tämä hahmo uppoaa varmaan nykyään paremmin kuin silloin kun sarja julkaistiin.
Toisaalta seksiä koko ajan ajatteleva paras ystävä on aika väsynyt klisee. Ja oli jo tuolloin. Sympaattinen hahmo sinänsä mutta vähän pinnallinen.
Samanthahan oli ystävänä erittäin viisas ja sydämellinen, vaikka heittelikin seksivitsejä väliin. Oli myös bisnesnainen ja hoiti työnsä hyvin, eli ajatteli paljon muutakin kuin seksiä. Ja aika moni parisuhteessa olevakin ajattelee/harrastaa vaikka kerran viikossa seksiä, mutta se on sitten jostain syystä "koko ajan" kun sinkku tekee niin?
Samantha oli hyvä ystävä. Enkä edes varsinaisesti vastusta kyseistä hahmotyyppiä. Sille on oma paikkansa ja tässä sarjassa se toimi hyvin. Kiitos osittain erinomaisen näyttelijän. Mutta mitä tarkoitan on että hän edusti samaa stereotyyppistä roolia kuin vaikkapa Blance Tyttökullissa tai Barney Ensisilmäyksellä-sarjassa. Tai ties kuinka moni sivuhenkilö romanttisissa komedioissa. Ongelma ei ole se että Samanthalla oli seksielämä vaan se että hän oli hahmo joka oli olemassa lähinnä jotta päähenkilö pystyi puhumaan omista ongelmistaan jollekin ja heittääksen vitsejä siitä miten hän on kiimainen. Ja se kyseinen hahmo on klisee joka on nähty sata kertaa.
Olet hitusen väärässä. Samanthan hahmo kirjoitettiin alunperin miehenä, joka lopulta vaihdettiin naiseksi. Samanthan oli tarkoitus alunperin olla homoseksuaalinen mies, ja siksi usein Samantha käyttäytyy seksuaalisesti kuin "mies". Ja se, miten häneen reagoidaan, vaikka hän käyttäytyykin kuin mies, on koko se hahmon idea. Ei se, että hän on vain kiimainen.
Tuo ei mielestäni muuta mitään. "Kiimainen paras kaveri" ei ole sukupuoli- tai orientaatiosidonnainen trooppi. Sama hahmo esiintyy yhä uudelleen ja uudelleen sarjoissa ja leffoissa tulemassa päähenkilöä ja heittämässä seksivitsejä. Ja siis edelleen haluan mainita että minä sinänsä pidän Samantha Jonesista.
Muuttaahan. Hän ei ole kiimainen hahmo, vaan nainen, joka käyttäytyy samalla tavalla kuin mies, mutta saa jatkuvasti negatiivista palautetta siitä, kun taas miehet eivät saa samanlaista palautetta.
Eli hän olisi ollut mielenkiintoinen hahmo noin 70-luvulla, mutta oli jo tuttu stereotyyppi ysärillä? Sitähän minäkin yritin sanoa. Kukaan ei enää pitänyt Samanthaa omaperäisenä tai rajoja rikkovana hahmona kun Sinkkuelämää tuli telkkarista.Saati nyt.
Silloin ysärillä naiset eivät saaneet kyllä yhä käyttäytyä seksuaalisesti yhtä avoimesti kuin miehet. Ihan samalla tavalla naisia yhä haukutaan tietyllä L:nimellä, jos hän harrastaa seksiä useiden miesten kanssa, mutta mies nähdään jonain menestyvänä sonnina, jos tekee samoin.
Samantha nimenomaan oli rajoja rikkova hahmo. Ysärillä oli yhä hyvin harvinaista, että nainen sai olla itsenäinen, menestyvä ja seksuaalisesti avoin. Naisia sheimattiin ihan älyttömästi, jos he olivat avoimesti tuollaisia.
Eikä ollut, ellei jossain tuppukylässä. Se oli Madonnan kulta-aikaa.
Nämä asiat on keksitty jo kauan sitten.
Et ole tainnut hirveästi lukea miten paljon Madonna sai vihaa päälleensä, kun oli edelläkävijä näissä asioissa?
Ja se, että Madonna uskalsi olla edelläkävijä myös edusti sitä, että uskallettiin kirjoittaa enemmän seksuaalisesti vapaita hahmoja.Myös se, mitä julkkikset saavat tehdä eivät edustaneet mitä perusihminen sai tehdä. Siitä syystä Madonnakin menestyi, koska hän rikkoi niitä kapeita muotteja, joita naisille annettiin.
Ja rikkoo edelleen!
Netti on täynnä Madonnan haukkumista siitä, että hän pyrkii näyttämään vanhanakin nuorelta ja esiintyy seksikkäästi, ei "ikänsä mukaisesti". Ettäs kehtaa! Kyllä vanhan naisen pitäisi ymmärtää paikkansa.
Tällainen naisvihaa tihkuva maailma meillä on vieläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika moni meistä vanhemmistakin naisista on huomannut uusintakierroksilla, kuinka kypsymätön ja itsekeskeinen Carrie on.
Yleensähän nuoret naiset ovat kypsymättömiä ja itsekeskeisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on yksi lempisarjoistani, ja ärsyttää sen kritisoiminen. Tämä koko sarja oli todella uraauurtava ja moni nykyajan sarja on sille paljon velkaa.
Samaa mieltä. Nykyajan nuorilla naisilla ei taida olla mitään käsitystä historiasta eikä siitä mikä naisen rooli oli aiemmin tai miten naiset esitettiin mediassa ennen Carrieta. Se mikä sarjassa oli oikeasti uraauurtavaa oli se että myös naisilla oli oikeus seksuaaliseen vapauteen ja seksistä nauttimiseen, ja oli oikeus kokeilla mistä itse pitää, ja vieläpä kevyesti, ilman että siitä seurasi suuri tragedia. Nykyään kai se otetaan itsestään selvänä eikä tajuta minkälaista elämä oli vielä muutama vuosikymmen sitten. Meille jotka olimme silloin nuoria sarja oli jotain mitä emme olleet koskaan nähneet. En ollut koskaan nähnyt naisia jotka käyttäytyivät sillä tavalla ilman että heidät leimattiin tietynlaisen työn tekijöiksi.
Tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuelämää oli mun lempisarja ja yhä katson mielelläni uusintana netistä.
Carrie oli tosiaan itsekeskeinen ja pinnallinen hahmo, enkä tykännyt siitä, millainen traumasuhde hänellä oli mr Bigiin. Kuitenkin se Carrien itsekkyys oli myös osa sarjan radiaaliutta. Sinkkuelämä oikeasti mullisti naisten roolia silloin yhteiskunnassa.
Ennen naisilta odotettiin epäitsekästä itsensä uhraamista miehen ja lasten eteen, omien tarpeiden laittamista sivuun ja muiden pyyteetöntä palvelemista.
Tämä oli aivan uudenlainen sarja juuri siksi, että se antoi naisille oikeuden olla ihan yhtä itsekkäitä, kehittymättömiä ja nautinnonhaluisia kuin miehetkin ovat. Siksi kaikki sovinistimiehet inhosivat sarjaa jo silloin.
Tämä nykyinen trad wife-ilmapiiri ja uuskonservativismi on näköjään alkanut kritisoida sarjaa taas. Se kertoo lähinnä siitä, että sarjaa tarvitaan yhä.
Ei tarvitse olla konservatiivi arvostellakseen sarjan huoraamista ja bimboilua.
En minäkään Carriesta hahmona tykännyt, vaikka sarjan sukupolvea edustankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olihan se superärsyttävä jo alusta asti. Itse olen yli 50-vuotias enkä ikinä pystynyt katsomaan kyseistä sarjaa. Ihan kuin Frendit, eli todella vanhanaikainen, teennäinen ja lapsellinen valmiiksinaurettu kyhäelmä, jossa ei ollut edes hauskaa dialogia. En tajua miten tuostakin on joku joskus pitänyt.
Amerikkalaiset komediat ovat kyllä umpisurkeita.
Mikä ihmeen valmiiksinaurettu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Carrie takertui toksiseen suhteeseen ja kohteli välillä ystäviään todella ikävästi. Kun hän tarvitsi apua, ystävien piti olla heti valmiina, mutta toisinpäin homma ei toiminut. Carrier tarvitsi jatkuvast miesten huomiota ja enemmän ja vähemmän hänen elämä pyörii miesten ympärillä. Ei ihme, ettei nykyajan nuoret naiset innostu tästä.
Samantha oli sinut itsensä kanssa, arvosti itseään, oli lojaali ystäville. Tämä hahmo uppoaa varmaan nykyään paremmin kuin silloin kun sarja julkaistiin.
Toisaalta seksiä koko ajan ajatteleva paras ystävä on aika väsynyt klisee. Ja oli jo tuolloin. Sympaattinen hahmo sinänsä mutta vähän pinnallinen.
Samanthahan oli ystävänä erittäin viisas ja sydämellinen, vaikka heittelikin seksivitsejä väliin. Oli myös bisnesnainen ja hoiti työnsä hyvin, eli ajatteli paljon muutakin kuin seksiä. Ja aika moni parisuhteessa olevakin ajattelee/harrastaa vaikka kerran viikossa seksiä, mutta se on sitten jostain syystä "koko ajan" kun sinkku tekee niin?
Samantha oli hyvä ystävä. Enkä edes varsinaisesti vastusta kyseistä hahmotyyppiä. Sille on oma paikkansa ja tässä sarjassa se toimi hyvin. Kiitos osittain erinomaisen näyttelijän. Mutta mitä tarkoitan on että hän edusti samaa stereotyyppistä roolia kuin vaikkapa Blance Tyttökullissa tai Barney Ensisilmäyksellä-sarjassa. Tai ties kuinka moni sivuhenkilö romanttisissa komedioissa. Ongelma ei ole se että Samanthalla oli seksielämä vaan se että hän oli hahmo joka oli olemassa lähinnä jotta päähenkilö pystyi puhumaan omista ongelmistaan jollekin ja heittääksen vitsejä siitä miten hän on kiimainen. Ja se kyseinen hahmo on klisee joka on nähty sata kertaa.
Olet hitusen väärässä. Samanthan hahmo kirjoitettiin alunperin miehenä, joka lopulta vaihdettiin naiseksi. Samanthan oli tarkoitus alunperin olla homoseksuaalinen mies, ja siksi usein Samantha käyttäytyy seksuaalisesti kuin "mies". Ja se, miten häneen reagoidaan, vaikka hän käyttäytyykin kuin mies, on koko se hahmon idea. Ei se, että hän on vain kiimainen.
Tuo ei mielestäni muuta mitään. "Kiimainen paras kaveri" ei ole sukupuoli- tai orientaatiosidonnainen trooppi. Sama hahmo esiintyy yhä uudelleen ja uudelleen sarjoissa ja leffoissa tulemassa päähenkilöä ja heittämässä seksivitsejä. Ja siis edelleen haluan mainita että minä sinänsä pidän Samantha Jonesista.
Muuttaahan. Hän ei ole kiimainen hahmo, vaan nainen, joka käyttäytyy samalla tavalla kuin mies, mutta saa jatkuvasti negatiivista palautetta siitä, kun taas miehet eivät saa samanlaista palautetta.
Eli hän olisi ollut mielenkiintoinen hahmo noin 70-luvulla, mutta oli jo tuttu stereotyyppi ysärillä? Sitähän minäkin yritin sanoa. Kukaan ei enää pitänyt Samanthaa omaperäisenä tai rajoja rikkovana hahmona kun Sinkkuelämää tuli telkkarista.Saati nyt.
Silloin ysärillä naiset eivät saaneet kyllä yhä käyttäytyä seksuaalisesti yhtä avoimesti kuin miehet. Ihan samalla tavalla naisia yhä haukutaan tietyllä L:nimellä, jos hän harrastaa seksiä useiden miesten kanssa, mutta mies nähdään jonain menestyvänä sonnina, jos tekee samoin.
Samantha nimenomaan oli rajoja rikkova hahmo. Ysärillä oli yhä hyvin harvinaista, että nainen sai olla itsenäinen, menestyvä ja seksuaalisesti avoin. Naisia sheimattiin ihan älyttömästi, jos he olivat avoimesti tuollaisia.
Eikä ollut, ellei jossain tuppukylässä. Se oli Madonnan kulta-aikaa.
Nämä asiat on keksitty jo kauan sitten.
Et ole tainnut hirveästi lukea miten paljon Madonna sai vihaa päälleensä, kun oli edelläkävijä näissä asioissa?
Ja se, että Madonna uskalsi olla edelläkävijä myös edusti sitä, että uskallettiin kirjoittaa enemmän seksuaalisesti vapaita hahmoja.Myös se, mitä julkkikset saavat tehdä eivät edustaneet mitä perusihminen sai tehdä. Siitä syystä Madonnakin menestyi, koska hän rikkoi niitä kapeita muotteja, joita naisille annettiin.
Mitä ihmeen kapeita muotteja naisille on annettu? Kuka on antanut, missä ja miten? On kyllä niin kulunut ilmaus ettei kuluneempaa ole. Puuttuu vain vielä että syytetään epämääräisesti "nyky-yhteiskuntaamme".
Muotti- ja roolikokemukset on pitkälti sisäsyntyisiä kokemuksia ja niistä pitää kasvaa ulos ihan itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuelämää oli mun lempisarja ja yhä katson mielelläni uusintana netistä.
Carrie oli tosiaan itsekeskeinen ja pinnallinen hahmo, enkä tykännyt siitä, millainen traumasuhde hänellä oli mr Bigiin. Kuitenkin se Carrien itsekkyys oli myös osa sarjan radiaaliutta. Sinkkuelämä oikeasti mullisti naisten roolia silloin yhteiskunnassa.
Ennen naisilta odotettiin epäitsekästä itsensä uhraamista miehen ja lasten eteen, omien tarpeiden laittamista sivuun ja muiden pyyteetöntä palvelemista.
Tämä oli aivan uudenlainen sarja juuri siksi, että se antoi naisille oikeuden olla ihan yhtä itsekkäitä, kehittymättömiä ja nautinnonhaluisia kuin miehetkin ovat. Siksi kaikki sovinistimiehet inhosivat sarjaa jo silloin.
Tämä nykyinen trad wife-ilmapiiri ja uuskonservativismi on näköjään alkanut kritisoida sarjaa taas. Se kertoo lähinnä siitä, että sarjaa tarvitaan yhä.
Ei tarvitse olla konservatiivi arvostellakseen sarjan huoraamista ja bimboilua.
Tässä hyvä esimerkki, miksi tuo sarja oli nimenomaan tärkeä ja suosittu. Tuo oli asenne naisia kohtaan, jos he eivät tehneet kaikkea miehen eteen.
eri
"Mitä ihmeen kapeita muotteja naisille on annettu? Kuka on antanut, missä ja miten? On kyllä niin kulunut ilmaus ettei kuluneempaa ole. Puuttuu vain vielä että syytetään epämääräisesti "nyky-yhteiskuntaamme".
Muotti- ja roolikokemukset on pitkälti sisäsyntyisiä kokemuksia ja niistä pitää kasvaa ulos ihan itse."
Oot aika pihalla historiasta, jos oot oikeasti tätä mieltä. Enkä yksinkertaisesti jaksa käydä koko historiaa lävitse, koska siihen menisi koko ilta, että kirjoittelisin aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Carrie takertui toksiseen suhteeseen ja kohteli välillä ystäviään todella ikävästi. Kun hän tarvitsi apua, ystävien piti olla heti valmiina, mutta toisinpäin homma ei toiminut. Carrier tarvitsi jatkuvast miesten huomiota ja enemmän ja vähemmän hänen elämä pyörii miesten ympärillä. Ei ihme, ettei nykyajan nuoret naiset innostu tästä.
Samantha oli sinut itsensä kanssa, arvosti itseään, oli lojaali ystäville. Tämä hahmo uppoaa varmaan nykyään paremmin kuin silloin kun sarja julkaistiin.
Toisaalta seksiä koko ajan ajatteleva paras ystävä on aika väsynyt klisee. Ja oli jo tuolloin. Sympaattinen hahmo sinänsä mutta vähän pinnallinen.
Samanthahan oli ystävänä erittäin viisas ja sydämellinen, vaikka heittelikin seksivitsejä väliin. Oli myös bisnesnainen ja hoiti työnsä hyvin, eli ajatteli paljon muutakin kuin seksiä. Ja aika moni parisuhteessa olevakin ajattelee/harrastaa vaikka kerran viikossa seksiä, mutta se on sitten jostain syystä "koko ajan" kun sinkku tekee niin?
Samantha oli hyvä ystävä. Enkä edes varsinaisesti vastusta kyseistä hahmotyyppiä. Sille on oma paikkansa ja tässä sarjassa se toimi hyvin. Kiitos osittain erinomaisen näyttelijän. Mutta mitä tarkoitan on että hän edusti samaa stereotyyppistä roolia kuin vaikkapa Blance Tyttökullissa tai Barney Ensisilmäyksellä-sarjassa. Tai ties kuinka moni sivuhenkilö romanttisissa komedioissa. Ongelma ei ole se että Samanthalla oli seksielämä vaan se että hän oli hahmo joka oli olemassa lähinnä jotta päähenkilö pystyi puhumaan omista ongelmistaan jollekin ja heittääksen vitsejä siitä miten hän on kiimainen. Ja se kyseinen hahmo on klisee joka on nähty sata kertaa.
Olet hitusen väärässä. Samanthan hahmo kirjoitettiin alunperin miehenä, joka lopulta vaihdettiin naiseksi. Samanthan oli tarkoitus alunperin olla homoseksuaalinen mies, ja siksi usein Samantha käyttäytyy seksuaalisesti kuin "mies". Ja se, miten häneen reagoidaan, vaikka hän käyttäytyykin kuin mies, on koko se hahmon idea. Ei se, että hän on vain kiimainen.
Tuo ei mielestäni muuta mitään. "Kiimainen paras kaveri" ei ole sukupuoli- tai orientaatiosidonnainen trooppi. Sama hahmo esiintyy yhä uudelleen ja uudelleen sarjoissa ja leffoissa tulemassa päähenkilöä ja heittämässä seksivitsejä. Ja siis edelleen haluan mainita että minä sinänsä pidän Samantha Jonesista.
Muuttaahan. Hän ei ole kiimainen hahmo, vaan nainen, joka käyttäytyy samalla tavalla kuin mies, mutta saa jatkuvasti negatiivista palautetta siitä, kun taas miehet eivät saa samanlaista palautetta.
Eli hän olisi ollut mielenkiintoinen hahmo noin 70-luvulla, mutta oli jo tuttu stereotyyppi ysärillä? Sitähän minäkin yritin sanoa. Kukaan ei enää pitänyt Samanthaa omaperäisenä tai rajoja rikkovana hahmona kun Sinkkuelämää tuli telkkarista.Saati nyt.
Silloin ysärillä naiset eivät saaneet kyllä yhä käyttäytyä seksuaalisesti yhtä avoimesti kuin miehet. Ihan samalla tavalla naisia yhä haukutaan tietyllä L:nimellä, jos hän harrastaa seksiä useiden miesten kanssa, mutta mies nähdään jonain menestyvänä sonnina, jos tekee samoin.
Samantha nimenomaan oli rajoja rikkova hahmo. Ysärillä oli yhä hyvin harvinaista, että nainen sai olla itsenäinen, menestyvä ja seksuaalisesti avoin. Naisia sheimattiin ihan älyttömästi, jos he olivat avoimesti tuollaisia.
Eikä ollut, ellei jossain tuppukylässä. Se oli Madonnan kulta-aikaa.
Nämä asiat on keksitty jo kauan sitten.
Et ole tainnut hirveästi lukea miten paljon Madonna sai vihaa päälleensä, kun oli edelläkävijä näissä asioissa?
Ja se, että Madonna uskalsi olla edelläkävijä myös edusti sitä, että uskallettiin kirjoittaa enemmän seksuaalisesti vapaita hahmoja.Myös se, mitä julkkikset saavat tehdä eivät edustaneet mitä perusihminen sai tehdä. Siitä syystä Madonnakin menestyi, koska hän rikkoi niitä kapeita muotteja, joita naisille annettiin.
Ja rikkoo edelleen!
Netti on täynnä Madonnan haukkumista siitä, että hän pyrkii näyttämään vanhanakin nuorelta ja esiintyy seksikkäästi, ei "ikänsä mukaisesti". Ettäs kehtaa! Kyllä vanhan naisen pitäisi ymmärtää paikkansa.
Tällainen naisvihaa tihkuva maailma meillä on vieläkin.
Ihmiset haukkuu kaikki rumasti leikellyt täyteen pumpatut kuminaamat sukupuolesta riippumatta. Ei se ole erityistä naisvihaa. Onhan joku Sergey Hilmankin aivan karsea.
"Ihmiset haukkuu kaikki rumasti leikellyt täyteen pumpatut kuminaamat sukupuolesta riippumatta. Ei se ole erityistä naisvihaa. Onhan joku Sergey Hilmankin aivan karsea."
Ei Madonnan kiusaamisessa ja haukkumisessa ole mitään tekemistä kauneusleikkausten kanssa, vaan ihan jokainen nainen vanhetessaan saa ihan äärettömän määrän vihaa päälleensä. Miehet eivät saa samalla tavalla, eli se on naisvihaa. Niinkuin sinäkin täällä osoitat tekeväsi.
Vierailija kirjoitti:
"Ihmiset haukkuu kaikki rumasti leikellyt täyteen pumpatut kuminaamat sukupuolesta riippumatta. Ei se ole erityistä naisvihaa. Onhan joku Sergey Hilmankin aivan karsea."
Ei Madonnan kiusaamisessa ja haukkumisessa ole mitään tekemistä kauneusleikkausten kanssa, vaan ihan jokainen nainen vanhetessaan saa ihan äärettömän määrän vihaa päälleensä. Miehet eivät saa samalla tavalla, eli se on naisvihaa. Niinkuin sinäkin täällä osoitat tekeväsi.
Ihan jokainen? Oletko vakavissasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Carrie takertui toksiseen suhteeseen ja kohteli välillä ystäviään todella ikävästi. Kun hän tarvitsi apua, ystävien piti olla heti valmiina, mutta toisinpäin homma ei toiminut. Carrier tarvitsi jatkuvast miesten huomiota ja enemmän ja vähemmän hänen elämä pyörii miesten ympärillä. Ei ihme, ettei nykyajan nuoret naiset innostu tästä.
Samantha oli sinut itsensä kanssa, arvosti itseään, oli lojaali ystäville. Tämä hahmo uppoaa varmaan nykyään paremmin kuin silloin kun sarja julkaistiin.
Toisaalta seksiä koko ajan ajatteleva paras ystävä on aika väsynyt klisee. Ja oli jo tuolloin. Sympaattinen hahmo sinänsä mutta vähän pinnallinen.
Samanthahan oli ystävänä erittäin viisas ja sydämellinen, vaikka heittelikin seksivitsejä väliin. Oli myös bisnesnainen ja hoiti työnsä hyvin, eli ajatteli paljon muutakin kuin seksiä. Ja aika moni parisuhteessa olevakin ajattelee/harrastaa vaikka kerran viikossa seksiä, mutta se on sitten jostain syystä "koko ajan" kun sinkku tekee niin?
Samantha oli hyvä ystävä. Enkä edes varsinaisesti vastusta kyseistä hahmotyyppiä. Sille on oma paikkansa ja tässä sarjassa se toimi hyvin. Kiitos osittain erinomaisen näyttelijän. Mutta mitä tarkoitan on että hän edusti samaa stereotyyppistä roolia kuin vaikkapa Blance Tyttökullissa tai Barney Ensisilmäyksellä-sarjassa. Tai ties kuinka moni sivuhenkilö romanttisissa komedioissa. Ongelma ei ole se että Samanthalla oli seksielämä vaan se että hän oli hahmo joka oli olemassa lähinnä jotta päähenkilö pystyi puhumaan omista ongelmistaan jollekin ja heittääksen vitsejä siitä miten hän on kiimainen. Ja se kyseinen hahmo on klisee joka on nähty sata kertaa.
Olet hitusen väärässä. Samanthan hahmo kirjoitettiin alunperin miehenä, joka lopulta vaihdettiin naiseksi. Samanthan oli tarkoitus alunperin olla homoseksuaalinen mies, ja siksi usein Samantha käyttäytyy seksuaalisesti kuin "mies". Ja se, miten häneen reagoidaan, vaikka hän käyttäytyykin kuin mies, on koko se hahmon idea. Ei se, että hän on vain kiimainen.
Tuo ei mielestäni muuta mitään. "Kiimainen paras kaveri" ei ole sukupuoli- tai orientaatiosidonnainen trooppi. Sama hahmo esiintyy yhä uudelleen ja uudelleen sarjoissa ja leffoissa tulemassa päähenkilöä ja heittämässä seksivitsejä. Ja siis edelleen haluan mainita että minä sinänsä pidän Samantha Jonesista.
Muuttaahan. Hän ei ole kiimainen hahmo, vaan nainen, joka käyttäytyy samalla tavalla kuin mies, mutta saa jatkuvasti negatiivista palautetta siitä, kun taas miehet eivät saa samanlaista palautetta.
Eli hän olisi ollut mielenkiintoinen hahmo noin 70-luvulla, mutta oli jo tuttu stereotyyppi ysärillä? Sitähän minäkin yritin sanoa. Kukaan ei enää pitänyt Samanthaa omaperäisenä tai rajoja rikkovana hahmona kun Sinkkuelämää tuli telkkarista.Saati nyt.
Silloin ysärillä naiset eivät saaneet kyllä yhä käyttäytyä seksuaalisesti yhtä avoimesti kuin miehet. Ihan samalla tavalla naisia yhä haukutaan tietyllä L:nimellä, jos hän harrastaa seksiä useiden miesten kanssa, mutta mies nähdään jonain menestyvänä sonnina, jos tekee samoin.
Samantha nimenomaan oli rajoja rikkova hahmo. Ysärillä oli yhä hyvin harvinaista, että nainen sai olla itsenäinen, menestyvä ja seksuaalisesti avoin. Naisia sheimattiin ihan älyttömästi, jos he olivat avoimesti tuollaisia.
Eikä ollut, ellei jossain tuppukylässä. Se oli Madonnan kulta-aikaa.
Nämä asiat on keksitty jo kauan sitten.
Et ole tainnut hirveästi lukea miten paljon Madonna sai vihaa päälleensä, kun oli edelläkävijä näissä asioissa?
Ja se, että Madonna uskalsi olla edelläkävijä myös edusti sitä, että uskallettiin kirjoittaa enemmän seksuaalisesti vapaita hahmoja.Myös se, mitä julkkikset saavat tehdä eivät edustaneet mitä perusihminen sai tehdä. Siitä syystä Madonnakin menestyi, koska hän rikkoi niitä kapeita muotteja, joita naisille annettiin.
Ja rikkoo edelleen!
Netti on täynnä Madonnan haukkumista siitä, että hän pyrkii näyttämään vanhanakin nuorelta ja esiintyy seksikkäästi, ei "ikänsä mukaisesti". Ettäs kehtaa! Kyllä vanhan naisen pitäisi ymmärtää paikkansa.
Tällainen naisvihaa tihkuva maailma meillä on vieläkin.
Itse en ainakaan vihaa Madonnaa ollenkaan, mutta saa kai sille nyt edes nauraa? Jotenkin koominen hahmo ollut aina, hirveä tyrkky ja ekshibitionisti, joka vaikutti aina pyrkivän lähinnä huomiohuoraamaan hinnalla millä hyvänsä. Tuskin tuo oikeasti on sinut itsensä kanssa tai edes ympäristönsä. Jos olisi, miksi pitää hakea huomiota sillä kaikkein helpoimmalla ja tylsimmällä tavalla? Ja siitäkin on varmaan puoli vuosisataa kun joku mies piti Madonnaa seksisymbolina, mutta Madonna onkin todnäk autoseksuaalinen. Mikä on tietekin ihan ok, mutta miksi esittää mitään muuta?
"Bromesa", tuo naisten ylistämä selkäänpuukottajien sarja, josta haetaan innoitusta oman elämän karikkoihin.