Ero siksi, ettei kumppani halua naimisiin
Itselläni on nyt edessä ehkä tuo tilanne.
Itselleni naimisiinmeno on ollut itsestäänselvää parisuhteen alusta asti, ollaan oltu yhdessä jo melkein kahdeksan vuotta. Ollaan joskus puhuttu siitä että "sitten kun ollaan joskus naimisissa". Nyt asia alkaisi olla mielestäni ajankohtainen, ja poikaystävä päätti että ei hän haluakaan. Ikinä. Hän ei näe sitä tärkeänä eikä ymmärrä miksi "joku tuollainen sopimus" olisi niin tärkeää. Itselleni se taas on ollut yksi parisuhteen päämäärä, josta en ole valmis luopumaan. Kokemuksia? Mitä olette tehneet vastaavassa tilanteessa?
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mitä tekisin. Arvoihini kuuluu muuttaa yhteen vasta, kun ollaan naimisissa, ja niin olen toiminut. m
Ja sitten huomaa, että yhdessä asuminen on ihan hirveää. Kannattaa kokeilla ennen naimisiin menoa.
Sellainen kokeilu ei kuulu arvoihini. m
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mitä tekisin. Arvoihini kuuluu muuttaa yhteen vasta, kun ollaan naimisissa, ja niin olen toiminut. m
Ja sitten huomaa, että yhdessä asuminen on ihan hirveää. Kannattaa kokeilla ennen naimisiin menoa.
Sellainen kokeilu ei kuulu arvoihini. m
Kuka pösilö menisi naimisiin ennen yhteenmuuttoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mitä tekisin. Arvoihini kuuluu muuttaa yhteen vasta, kun ollaan naimisissa, ja niin olen toiminut. m
Ja sitten huomaa, että yhdessä asuminen on ihan hirveää. Kannattaa kokeilla ennen naimisiin menoa.
Sellainen kokeilu ei kuulu arvoihini. m
Kuka pösilö menisi naimisiin ennen yhteenmuuttoa?
Tosi monet. Nykyään se poikkeaa valtavirrasta, toisin kuin ennen, mutta arvoni eivät vaihtele yleisen mielipiteen mukaan. m
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto on taloudellinen sopimus, joten miksi raha on sinulle tärkeämpi asia kuin parisuhde?
Avioliitto on juridinen sopimus, joka helpottaa huomattavasti elämistä. Sen sijaan, että soittelet tuhanteen virastoon hoitaaksesi asioita ja todistaaksesi yhdessäolosi, ja siltikin voit jäädä kakkoseksi puolison perheelle, voit vaan syödä suklaata rakkaasi sairaalasängyn vieressä kun kaikki asiat hoituvat kuin itsestään. Ei avioliiton hyödyt näy vasta kuin pska osuu tuulettimeen.
Nimenomaan tuon juridiikan takia minä en halua naimisiin. Ollaan vieläpä toisella kierroksella ja molemmilla on lapsia. Asiat on paljon selkeämpiä, kun juridisesti on sun ja mun asiat. Mikä paperityö se olisi miettiä kaikki skenaariot läpi.
Aviopuoliso saa myös päättä toisen terveydestä ja mm.hautapaikasta. Arkista rakkautta meillä riittää, mutta näistä on eri näkemys. Minä olen laittanut kaiken paperille ja toivon niitä noudatettavan.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihis unohtui se naisten "ei toista voi omistaa"....
Tätä mölistään sitten taas voimaantuneena jossain toisessa ketjussa jossa mies haluaa omia naisen itselleen. Tässä ketjussa tällä kertaa Ihan Eri Asia
Naiset ei ilmeisesti edes ymmärrä että niillä on tuplastandardit ja ajatus muuttuu aina sen mukaan onko kyseessä mies vai nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto on taloudellinen sopimus, joten miksi raha on sinulle tärkeämpi asia kuin parisuhde?
Avioliitto on juridinen sopimus, joka helpottaa huomattavasti elämistä. Sen sijaan, että soittelet tuhanteen virastoon hoitaaksesi asioita ja todistaaksesi yhdessäolosi, ja siltikin voit jäädä kakkoseksi puolison perheelle, voit vaan syödä suklaata rakkaasi sairaalasängyn vieressä kun kaikki asiat hoituvat kuin itsestään. Ei avioliiton hyödyt näy vasta kuin pska osuu tuulettimeen.
Mieheni aikoinaan ajatteli, et naimisiinmeno on hyvä syy järjestää juhlat. Mutta ei uskonut sen merkitsevän sen enempää. Kun oltiin jonkin aikaa oltu naimisissa, kertoi mielensä muuttuneen. Eli siis että naimisissa olo onkin merkitsevämpää kuin etukäteen kuvitteli.
Jossain vaiheessa tästä tuli juttua parin pariskunnan kanssa ja heidät osasi vakuuttaa myös avioliiton hyödyistä (just niistä juridisista) ja niinpä hekin sit menivät naimisiin. Olivat siis olleet aiemmin sitä mieltä, ettei hyvä parisuhde tarvitse mitään papereita.
Vierailija kirjoitti:
En menisi ikinä naimisiin naisen kanssa, joka ei ole neitsyt. Olen toki ollut kymmenien, varmaan satojen naisen kanssa, mutta yksikään ei ole ollut vaimomateriaalia.
M42
Tunnen seurakunnastamme mooonta neitsyttä, sinun ikäpolveasi.
Annapa tuon miehen poistua elämästäsi. Pääset vähemmällä, ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi paperien allekirjoitus on noin tärkeää? Et oikeasti rakasta häntä.
Ei, vaan poikaystävä ei halua sitoutua.
Ymmärrän ap:ta täysin. Sellaisia perusteluita ei olekaan, että voi rakastamalleen ihmiselle sanoa ettei halua naimisiin. Silloin ei vain rakasta ja on tyytynyt odottaen parempaa.
Onhan sitoutunut, jos jo ollaan yhdessä. Ei paperien allekirjoitusta sitä varten tarvitse.
Ei ole. Avioliitosta kieltäytyvä mies haluaa naisesta kaiken hyödyn ja silti pitää kaikki mahdollisuudet avoimena. Kun hän tapaa Sen Oikean, mies voi lähteä samana päivänä eikä hänellä ole ristinä avioliittoa eroineen. Jos on varma, voi mennä naimisiin mikäli kumppani niin toivoo.
Eli naisen idea naimisiinmenolla on tehdä miehen pettämisestä mahdollisimman hankalaa, koska oletus on että mies tulee pettämään eli luottamus on oikeasti mieheen pyöreä nolla. Ja kuvittelee sillä avioliiton jalkapallolla jotenkin laittavansa tälle stopin. Haahahahah, onko tosiaan näin tyhmiä.
Ei vaan mieskin tietää kenen kanssa haluaa olla loppuelämänsä.
Naimisiinmenijöiden eroprosentti taitaa olla jotain 50 luokkaa, joten kyse on ainoastaan naisten huvittavista haaveiluista ja halutaan ehkä kokea jotkut kirkkohäät prinsessa-asussa. Eli aivan naurettavaa teatraalista pelleilyä.
Vierailija kirjoitti:
Minulle avioliitto itsessään ei ole tärkeä, mutta kokisin ikävänä, jos mies ei missään nimessä haluaisi tai suostuisi naimisiin. Totta tai ei, mutta minulle tulisi siitä vaikutelma, että mies ei ole oikeasti rakastunut ja/tai sitoutunut minuun. Joten en jatkaisi tuollaista suhdetta.
Ihan oikea vaikutelma. Tosirakastunut mies ei ota mitään riskiä siitä että rakkauden kohde katoaa tai ainakin alkaa ajatella ettei ole toiselle tärkeä. Jos avioliitto on tuollaisessa suhteessa naiselle tärkeä, mies kyllä solmii liiton pikapikaa.
Jos naiset sisäistäisivät sen yksinkertaisen faktan että vetkutteleva mies EI ole rakastunut mies niin säästyisi paljon aikaa. Miehet elävät tuollaisissa suhteissa mukavuussyistä, ei siksi että todella rakastaisivat avokkiaan. Avokki jää kuin nalli kalliolle kun vastaan tulee se nainen johon oikeasti rakastutaan. Sitten seuraa häät ja vauva vuoden, parin sisään. Tämä on niin tavallista että jokainen meistä tietää ainakin yhden tuollaisen tapauksen.
Eri asia tietenkin jos kumpikaan ei halua avioliittoa.
Outo ajatus että joku riskeeraisi hyvän ja toimivan parisuhteen tuon takia. Onko hän ehkä sittenkään niin tyytyväinen? Tää on spekulaatiota, en tarkoita että teillä välttämättä olisi ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihis unohtui se naisten "ei toista voi omistaa"....
Tätä mölistään sitten taas voimaantuneena jossain toisessa ketjussa jossa mies haluaa omia naisen itselleen. Tässä ketjussa tällä kertaa Ihan Eri Asia
Naiset ei ilmeisesti edes ymmärrä että niillä on tuplastandardit ja ajatus muuttuu aina sen mukaan onko kyseessä mies vai nainen.
Tässähän te kerrotte ainoastaan omista ajatuksistanne, ettekä siitä mitä naiset...
Vierailija kirjoitti:
Outo ajatus että joku riskeeraisi hyvän ja toimivan parisuhteen tuon takia. Onko hän ehkä sittenkään niin tyytyväinen? Tää on spekulaatiota, en tarkoita että teillä välttämättä olisi ongelmia.
No onhan se aika perustavanlaatuinen ongelma jos ensin on yhteisesti puhuttu avioliitosta ja sitten toinen vuosien yhteiselon jälkeen pamauttaakin että ei helvatassa ikinä naimisiin.
Kyllä se on nyt niin että rakkaus- jos sitä on koskaan ollutkaan - on tuon miehen osalta loppunut kokonaan. Muuten hän ei tuollaista sanoisi.
Ilmeisesti teillä ei mene muutenkaan hyvin. Miksi haluaisit erota, jos arki sujuu hyvin ja rakastat häntä?