Lue keskustelun säännöt.
Ero siksi, ettei kumppani halua naimisiin
07.11.2026 |
Itselläni on nyt edessä ehkä tuo tilanne.
Itselleni naimisiinmeno on ollut itsestäänselvää parisuhteen alusta asti, ollaan oltu yhdessä jo melkein kahdeksan vuotta. Ollaan joskus puhuttu siitä että "sitten kun ollaan joskus naimisissa". Nyt asia alkaisi olla mielestäni ajankohtainen, ja poikaystävä päätti että ei hän haluakaan. Ikinä. Hän ei näe sitä tärkeänä eikä ymmärrä miksi "joku tuollainen sopimus" olisi niin tärkeää. Itselleni se taas on ollut yksi parisuhteen päämäärä, josta en ole valmis luopumaan. Kokemuksia? Mitä olette tehneet vastaavassa tilanteessa?
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto on taloudellinen sopimus, joten miksi raha on sinulle tärkeämpi asia kuin parisuhde?
Avioliitto on juridinen sopimus.
Taannoin miehellä oli joitakin oikeuksia vaimoonsa, ja vaimolla oli aviollisia velvollisuuksia.
Nyt avioliitto on:
1) taloudellinen sopimus jonka seuraamuksia voi ennalta säätää tekemällä avioehto. Sekä
2) jos avioliitossa oleva nainen synnyttää taakkoja, on aviomies niistä automaattisesti vastuussa, riippumatta siitä kuka mies taakkoja oli tehtailemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi paperien allekirjoitus on noin tärkeää? Et oikeasti rakasta häntä.
Ei, vaan poikaystävä ei halua sitoutua.
Ymmärrän ap:ta täysin. Sellaisia perusteluita ei olekaan, että voi rakastamalleen ihmiselle sanoa ettei halua naimisiin. Silloin ei vain rakasta ja on tyytynyt odottaen parempaa.
Onhan sitoutunut, jos jo ollaan yhdessä. Ei paperien allekirjoitusta sitä varten tarvitse.
Ei ole sitoutunut ja varsinkaan, kun ei halua antaa toiselle mitä toinen kovasti toivoo. Joku kylmä syy on kieltäytyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on jännä juttu kun köyhemmällä osapuolella on aina yleensä kiire naimisiin. Ei takuulla miestä varakkaampi nainen halua naimisiin kun mies veisi sitten erossa rahat.
Avioehto on olemassa vaikket ole siitä koskaan kuullut.
Ja nainenko ei muka siitäkin ala märisemään kun varakas mies ei häntä sen vertaa rakasta, kun vaatii saada pitää kaikki varallisuutensa itsellään. Ahne sika!
Itselleni avioliitto on "once in a lifetime". Kerran olin, ei toiminut ja tuli ero. Toista kertaa ei omalle kohdalleni tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi paperien allekirjoitus on noin tärkeää? Et oikeasti rakasta häntä.
Ei, vaan poikaystävä ei halua sitoutua.
Ymmärrän ap:ta täysin. Sellaisia perusteluita ei olekaan, että voi rakastamalleen ihmiselle sanoa ettei halua naimisiin. Silloin ei vain rakasta ja on tyytynyt odottaen parempaa.
Onhan sitoutunut, jos jo ollaan yhdessä. Ei paperien allekirjoitusta sitä varten tarvitse.
Ei ole sitoutunut ja varsinkaan, kun ei halua antaa toiselle mitä toinen kovasti toivoo. Joku kylmä syy on kieltäytyä.
No ei ole oikea kumppani, jos tuon takia haluaa erota. Menköön naimisiin jonku toisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto on taloudellinen sopimus, joten miksi raha on sinulle tärkeämpi asia kuin parisuhde?
Yleensä naisella on tuolloin vauvakuume, mutta salaa sen poikaystävältään ja vaatii sen sijaan avioliittoa. Vasta sen jälkeen kun pappi on jorinansa jorissut nainen siten tuo vauva-vaatimuksensa ns pöydälle.
Toinen elämänvaihe, jossa nainen vaatii avioliittoa, on noin 35-40 ikäisenä kun seksuaalisuutensa alkaa jo havaittavasti hiipumaan. Mies on silloin viimeistään saatava tiukimpaan mahdolliseen liekaan.
Ettei vaan johtuisi siitä, että tuossa iässä alkaa monilla pariskunnilla olla yhteistä omaisuutta ja/tai lapsia? Mieti nyt itsekin hetki, maksaisitko perintöveroa mieluummin 1. vai 2. veroluokan mukaan. Lapsettoman parin ainakin kannattaa ehdottomasti mennä naimisiin siitä huolimatta, että omaisuudesta voi tehdä keskinäisen testamentin, koska he maksavat perintöveria 2. veroluokan mukaan.
Muttei teitä miehiä kukaan pakota jäämään suhteeseen, jossa ei ole hyvä olla. Aikuista, täysivaltaista ihmistä ei voi kukaan väkisin sitoa itseensä. Te vain olette niin munattomia, ettette saa edes eroa aikaiseksi, vaan sekin jää naisen tehtäväksi. Ihmekään, jollei peitto heilu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on jännä juttu kun köyhemmällä osapuolella on aina yleensä kiire naimisiin. Ei takuulla miestä varakkaampi nainen halua naimisiin kun mies veisi sitten erossa rahat.
Avioehto on olemassa vaikket ole siitä koskaan kuullut.
Ja nainenko ei muka siitäkin ala märisemään kun varakas mies ei häntä sen vertaa rakasta, kun vaatii saada pitää kaikki varallisuutensa itsellään. Ahne sika!
Mitä sitten? Eihän tuossa tapauksessa mennä naimisiin vaan erotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi paperien allekirjoitus on noin tärkeää? Et oikeasti rakasta häntä.
Ei, vaan poikaystävä ei halua sitoutua.
Ymmärrän ap:ta täysin. Sellaisia perusteluita ei olekaan, että voi rakastamalleen ihmiselle sanoa ettei halua naimisiin. Silloin ei vain rakasta ja on tyytynyt odottaen parempaa.
Onhan sitoutunut, jos jo ollaan yhdessä. Ei paperien allekirjoitusta sitä varten tarvitse.
Ei ole sitoutunut ja varsinkaan, kun ei halua antaa toiselle mitä toinen kovasti toivoo. Joku kylmä syy on kieltäytyä.
No ei ole oikea kumppani, jos tuon takia haluaa erota. Menköön naimisiin jonku toisen kanssa.
Eli kyseessä on win-win-tilanne ja ero on ainoa oikea ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi paperien allekirjoitus on noin tärkeää? Et oikeasti rakasta häntä.
Ei, vaan poikaystävä ei halua sitoutua.
Ymmärrän ap:ta täysin. Sellaisia perusteluita ei olekaan, että voi rakastamalleen ihmiselle sanoa ettei halua naimisiin. Silloin ei vain rakasta ja on tyytynyt odottaen parempaa.
En vaan kertakaikkiaan ymmärrä tätä logiikkaa tässä. Naimisissa ollessakin mies voi tindereistä haeskella naisia. Itse asiassa siellähän on valtavat laumat ukkomiehiä.
Epävarma omistushaluinen nainen kuvittelee avioliitolla saavansa jonkunlaisen pettämissuojan parisuhteelleen, hölmöt....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi paperien allekirjoitus on noin tärkeää? Et oikeasti rakasta häntä.
Ei, vaan poikaystävä ei halua sitoutua.
Ymmärrän ap:ta täysin. Sellaisia perusteluita ei olekaan, että voi rakastamalleen ihmiselle sanoa ettei halua naimisiin. Silloin ei vain rakasta ja on tyytynyt odottaen parempaa.
Onhan sitoutunut, jos jo ollaan yhdessä. Ei paperien allekirjoitusta sitä varten tarvitse.
Ei ole sitoutunut ja varsinkaan, kun ei halua antaa toiselle mitä toinen kovasti toivoo. Joku kylmä syy on kieltäytyä.
No ei ole oikea kumppani, jos tuon takia haluaa erota. Menköön naimisiin jonku toisen kanssa.
Eikä ap ole miehelle oikea, kun mies ei halua naimisiin.
Maailma on pullollaan esimerkkejä, joissa mies kieltäytyy kylmästi menemästä naimisiin ja hankkimasta lasta. Eron tullessa tämä mies sitten nopeasti perustaa perheen uuden suhteen kanssa. Ihan jatkuvasti noin tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi paperien allekirjoitus on noin tärkeää? Et oikeasti rakasta häntä.
Ei, vaan poikaystävä ei halua sitoutua.
Ymmärrän ap:ta täysin. Sellaisia perusteluita ei olekaan, että voi rakastamalleen ihmiselle sanoa ettei halua naimisiin. Silloin ei vain rakasta ja on tyytynyt odottaen parempaa.
Onhan sitoutunut, jos jo ollaan yhdessä. Ei paperien allekirjoitusta sitä varten tarvitse.
Ei ole. Avioliitosta kieltäytyvä mies haluaa naisesta kaiken hyödyn ja silti pitää kaikki mahdollisuudet avoimena. Kun hän tapaa Sen Oikean, mies voi lähteä samana päivänä eikä hänellä ole ristinä avioliittoa eroineen. Jos on varma, voi mennä naimisiin mikäli kumppani niin toivoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto on taloudellinen sopimus, joten miksi raha on sinulle tärkeämpi asia kuin parisuhde?
Avioliitto on juridinen sopimus, joka helpottaa huomattavasti elämistä. Sen sijaan, että soittelet tuhanteen virastoon hoitaaksesi asioita ja todistaaksesi yhdessäolosi, ja siltikin voit jäädä kakkoseksi puolison perheelle, voit vaan syödä suklaata rakkaasi sairaalasängyn vieressä kun kaikki asiat hoituvat kuin itsestään. Ei avioliiton hyödyt näy vasta kuin pska osuu tuulettimeen.
Ei avioliittoa tarvitse mihinkään. Havitteletko veroetua, jos toinen kuolee?
Jännästi sinulla oli heti ensimmäisenä raha ja kuolema mielessä, kun puhuttiin sairaalasängystä. Sairalaan voi joutua muutenkin kuin kuolemaan, esim. aivoverenvuodon takia. Taitaa sinulla olla käsi puolisosi taskulla.
Voi siinä sängyn vieressä olla vaikka ei ole naimisissa. Olin kaverin lähiomainen, ei hänen sukulaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto on taloudellinen sopimus, joten miksi raha on sinulle tärkeämpi asia kuin parisuhde?
Avioliitto on juridinen sopimus, joka helpottaa huomattavasti elämistä. Sen sijaan, että soittelet tuhanteen virastoon hoitaaksesi asioita ja todistaaksesi yhdessäolosi, ja siltikin voit jäädä kakkoseksi puolison perheelle, voit vaan syödä suklaata rakkaasi sairaalasängyn vieressä kun kaikki asiat hoituvat kuin itsestään. Ei avioliiton hyödyt näy vasta kuin pska osuu tuulettimeen.
Ei avioliittoa tarvitse mihinkään. Havitteletko veroetua, jos toinen kuolee?
"Voin syödä suklaata rakkaan sairaalasängyn vieressä", jaajaa että perintöä odotellessa, vai....
Lainaamasi olletinkin tarkoitti suklaansyönnin metaforaksi siitä, että hän voi edes talouden puolesta olla huoleti, "syödä suklaata", kun vastaavassa tilanteessa avopuoliso nakertaisi paniikissa kynsiään miettien, selviääkö perintöveroista vai menettääkö puolison lisäksi kodinkin.
Miksi avopuolisolle tulisi euroakaan perintöveroja?
Voi luoja... Ottakaa hyvät ihmiset edes perusasioista selvää! Nykyään se on niin äärettömän helppoakin.
Perintöveroa joutuu maksamaan myös aviopuoliso, jollei parilla ole lapsia (jos on lapsia he tietysti perivät vanhempansa ellei lakiosan ylittävästä osuudesta ole testamentilla muuta määrätty) mutta prosentti on pienempi. Avopuoliso maksaa perintöveroa 2. veroluokan mukaan eli yli kaksinkertaisesti verrattuna aviopuolisoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos muodollisuudet on tärkeämpää kuin hyvä parisuhde, niin ehkä sun kannattaa vaihtaa kumppani samanlaiseen.
Jumala tarkoitti ihmisen avioliittoon. Ei siis todellakaan mikään muodollisuus.
Ehei. Raamattukin sanoo.
Ei ole kaikkien osa mennä naimisiin.
Rakkaus jeesukseen saattaa olla syy että ei pääse naimisiin.
Oli vielä kolmaskin syy.
Ei ole oikein kirjoitettu nämä sanasta sanaan koska en muista ihan oikeaa kirjoitusmuotoa. Uskovaiselta kuulin.
No se menee näin;
-Paavali suositteli että uskovat olisi naimattomia, jotta ois helpompi tehdä Jumalan valtakunnan työtä ja elää Jeesukselle. Suomeksi: ei tarvitse valvoa koliikkivauvan takia yöunia, miettiä puolison kanssa Ikeassa sohvaryhmää ja maalikaupassa seinän väriä, joka passaisi puolisollekin. Ei tarvitse raahata lapsia harrastuksiin ja kaverisynttäreille tai katella Wilmaa. Illalla pitäis sit väsyneenä jaksaa puolison kanssa jotain vaakamamboa.
Vs. Sinkku Paavali sai ihan hurjasti aikaan. Perheetön voi perustaa orpokodin toisella kädellä ja toisella järkätä keräystä köyhille. Sillä aikaa kun kristitty perhe jaksaa pahimmillaan keskittyä vain omaan perheeseen.
-Mutta jos seurustelupari ei pysty pitämään näppejään erossa, menköön naimisiin. Avioituminen ei ole huono asia tai synti sekään.
Mitään välimuotoa eli avoliittoa ei Raamattu tunne.
-Yhteiskristillinen
Minulle avioliitto itsessään ei ole tärkeä, mutta kokisin ikävänä, jos mies ei missään nimessä haluaisi tai suostuisi naimisiin. Totta tai ei, mutta minulle tulisi siitä vaikutelma, että mies ei ole oikeasti rakastunut ja/tai sitoutunut minuun. Joten en jatkaisi tuollaista suhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Minulle avioliitto itsessään ei ole tärkeä, mutta kokisin ikävänä, jos mies ei missään nimessä haluaisi tai suostuisi naimisiin. Totta tai ei, mutta minulle tulisi siitä vaikutelma, että mies ei ole oikeasti rakastunut ja/tai sitoutunut minuun. Joten en jatkaisi tuollaista suhdetta.
Olen kerran ollut naimissa enkä halua toista kertaa. Tuon kyllä kerron heti. Seurustelusuhde riittää ja kumpikin pitää omat asunnot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto on taloudellinen sopimus, joten miksi raha on sinulle tärkeämpi asia kuin parisuhde?
Avioliitto on juridinen sopimus.
Mistä muusta siinä sovitaan kuin talousasioista?
Perheestä. Puolisosta tulee lähiomainen virallisesti. Avopuoliso on vieras elämän pahoissa hetkissä. Jos yhteistä kotia on ostamassa niin on typerää olla menemättä naimisiin.
Tää oli uutta. Lainsäädäntö ei meillä tunne virallista lähiomaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto on taloudellinen sopimus, joten miksi raha on sinulle tärkeämpi asia kuin parisuhde?
Avioliitto on juridinen sopimus, joka helpottaa huomattavasti elämistä. Sen sijaan, että soittelet tuhanteen virastoon hoitaaksesi asioita ja todistaaksesi yhdessäolosi, ja siltikin voit jäädä kakkoseksi puolison perheelle, voit vaan syödä suklaata rakkaasi sairaalasängyn vieressä kun kaikki asiat hoituvat kuin itsestään. Ei avioliiton hyödyt näy vasta kuin pska osuu tuulettimeen.
Ei avioliittoa tarvitse mihinkään. Havitteletko veroetua, jos toinen kuolee?
"Voin syödä suklaata rakkaan sairaalasängyn vieressä", jaajaa että perintöä odotellessa, vai....
Lainaamasi olletinkin tarkoitti suklaansyönnin metaforaksi siitä, että hän voi edes talouden puolesta olla huoleti, "syödä suklaata", kun vastaavassa tilanteessa avopuoliso nakertaisi paniikissa kynsiään miettien, selviääkö perintöveroista vai menettääkö puolison lisäksi kodinkin.
Miksi avopuolisolle tulisi euroakaan perintöveroja?
Voi luoja... Ottakaa hyvät ihmiset edes perusasioista selvää! Nykyään se on niin äärettömän helppoakin.
Perintöveroa joutuu maksamaan myös aviopuoliso, jollei parilla ole lapsia (jos on lapsia he tietysti perivät vanhempansa ellei lakiosan ylittävästä osuudesta ole testamentilla muuta määrätty) mutta prosentti on pienempi. Avopuoliso maksaa perintöveroa 2. veroluokan mukaan eli yli kaksinkertaisesti verrattuna aviopuolisoon.
Ihan perusasia: avopuoliso ei peri yhtään mitään, jos ei ole testamenttia eikä muuten peri aviopuolisokaan, jos vainajalla on rintaperillisiä (kuten jo kirjoitit). Siksi en ymmärrä, mikä ihmeen perintövero siihen avopuolisoon oikein osuu. Kerro, koska olet ottanut asioista selvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi paperien allekirjoitus on noin tärkeää? Et oikeasti rakasta häntä.
Ei, vaan poikaystävä ei halua sitoutua.
Ymmärrän ap:ta täysin. Sellaisia perusteluita ei olekaan, että voi rakastamalleen ihmiselle sanoa ettei halua naimisiin. Silloin ei vain rakasta ja on tyytynyt odottaen parempaa.
Onhan sitoutunut, jos jo ollaan yhdessä. Ei paperien allekirjoitusta sitä varten tarvitse.
Ei ole. Avioliitosta kieltäytyvä mies haluaa naisesta kaiken hyödyn ja silti pitää kaikki mahdollisuudet avoimena. Kun hän tapaa Sen Oikean, mies voi lähteä samana päivänä eikä hänellä ole ristinä avioliittoa eroineen. Jos on varma, voi mennä naimisiin mikäli kumppani niin toivoo.
Saman hyödyn saa erotessakin. Eropaperit vaan menemään. Ei kai kukaan mene naimisiin ilman avioehto. Mikä se hyöty sulle on?
Testamentilla perii, niin tulee veroja.